Saammeko esitellä Vantaa-Kerava hyvinvointialueemme aluevaaliehdokkaamme: Thomas Kämper vaalinumerolla 428 Kotikontuni on Helsingin Kalliossa - Neljäs linja.  Olen valmistunut vuonna 2007 Helsingin yliopistosta teologian maisteriksi.  Minulla on Itä-Uudenmaan Poliisin vuonna 2018 hyväksymä järjestyksenvalvojan koulutus. Jäin leskeksi ja yksinhuoltajaksi kolmen alaikäisen lapsen kanssa vuonna 2017.  https://thomaskaemper. blogspot.com/2021/01/ elamankokemus.html?m=1 Olen ollut monta vuotta mukana hyväntekemisessä mm. palvellut yhteiskuntamme vähävaraisia ja tarvitsevia mm. länsi- ja itä-Vantaalla ruoka-aputoiminnassa ja nähnyt satojen metrien pituisia ruokajonoja.  Jokainen elämä on arvokas! Olen auttanut monia ihmisiä vuosien saatossa, ja tulen tekemään sitä niin kauan kuin henki pihisee.  Vantaalaisena tulen politiikassa ajamaan asioitasi.  Tule mukaan!  Tehdään Vantaasta parempi paikka tehdä työtä, hankkia ammatti ja asua terveellisessä ympäri...

  Hyvinvointialueille verotusoikeus   Pitkään ja hartaasti valmisteltu soteuudistus on lopulta saatu lainsäädännöllisesti hyväksytyksi.   Suomen historian ensimmäiset aluevaltuustot valitaan tammikuussa 2022. Uudistuksen todellinen haaste, sen käytäntöön soveltaminen, on vielä edessä.   Edellinen soteen kaatunut hallitus markkinoi uudistusta noin 4 miljardin säästöillä. Ehkäpä vahingosta viisastuneena nykyhallitus ei puhunut säästöistä mitään. Tärkeintä kuitenkin on toiminnan tehokkuuden parantaminen ja kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin entistä parempi hoitaminen.   Ihmetyttää, että hyvinvointialueelle ei alun pitäen säädetty veronkanto-oikeutta, vaan se jätettiin epämääräisen tulevaisuuden varaan, vaikka se on alueellisen itsehallinnon kannalta ydinkysymys, jota ei missään tapauksessa pitäisi altistaa poliittiselle   kissänhännän vedolle.   Maakunnallinen itsehallinto ilman omaa veronkanto-oikeutta ei ole mikään itsehallinto, vaan...

 

 

Ihmisläheisessä yhteiskunnassa on merkittävää, että kaikilla on mahdollisuus työhön. Toimettomuus ja varhainen eläköityminen tuovat mukanaan ongelmia, jotka tulevat kalliiksi yhteiskunnalle. Suomesta on puuttunut järjestelmä, jossa julkisella tuella työllistetään henkilöitä, jotka eivät pysty tekemään täyttä työviikkoa, puhutaan osatyökykyisistä. Ruotsissa on ollut jo 40 vuotta käytössä järjestelmä, joka työllistää osatyökykyisiä ja vammaisia. Se on nimeltään Samhall, jonka palveluksessa on n. 26 000 työntekijää. Samhall maksaa palkan ja myy palveluita yrityksille. Tällaisen tuetun työpaikan vaatimukset eivät ole samat kuin tavallisissa työpaikoissa. Työsuhde on pysyvä ja työntekijät saavat omaa palkkaa. Tämä on itsetunnon kannalta merkittävä tekijä, jolloin myös vajaalla työteholla tekevät saavat olla mukana rakentamassa yhteiskuntaa . Samhallin idea on, että nämä siirtyvät vähitellen vapaille työmarkkinoille. Ruotsissa Samhall on olemassa, koska työmarkkinat eivät ymmä...

Vuonna 2012 Suomessa asui yksin yli miljoona ihmistä, joista yli puolet pääkaupunkiseudulla. Yksinasuvilla on 80 % suurempi riski sairastua masennukseen Terveys 2000 -tutkimuksen mukaan, jonka laati dosentti Laura Pulkki-Råback yhteistyössä Työterveyslaitoksen ja THL:n tutkijoiden kanssa. Yksinasumisen todettiin lisäävän alttiutta aloittaa masennuslääkkeiden käyttö niillä, jotka eivät ole niitä aikaisemmin käyttäneet. Tällä hetkellä Suomessa yksinasuvia on yli puolet koko väestöstä. Vuonna 2019 jo 1.2 miljoonaa asui yksin ja 45 % asuntokunnista oli yksinasuvia. Merkillepantavaa on se, että yli 65 vuotiaista 350 000 asuu yksin. Moni näistä on todella yksinäisiä ja avun tarpeessa. Yksinäisyys nakertaa sekä fyysistä että psyykkistä hyvinvointia. Tilastojen mukaan yli 65 vuotiaista tekee 200 itsemurhan vuodessa eli neljä henkilöä viikossa! Yksinäisyyteen on monta syytä. Haitallisesti yksinäisten mielenterveyteen vaikuttaa naisilla taloudelliseen asemaan liittyvät asiat ja miehillä sosiaali...