Elämänkokemus.

Elämänkokemus.

 

V NIIN KUIN KETUTTANUT TODELLA!, koska allekirjoituksillamme varustettu 24.12.2017 päivätty silminnäkijätodistuslausuntomme sekä 3.6.2018 päivätty LL Pekka Reinikaisen lausunto on ohitettu tähän asti niin Vantaan kaupungin kirjaamoon saatetun muistutuksen käsittelyssä kuin sitten Valvirassa ja nyttemmin Potilasvahinkolautakunnassa huolimatta siitä, että nuo asiakirjat tulee ottaa tämän asian takia vakavasti!

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005654084.html

https://suomenkuvalehti.fi/kotimaa/jopa-tuhat-suomalaista-kuolee-vuosittain-hoitovirheiden-takia-mokia-tehdaan-ja-niita-piilotellaan/

Perusteet, joilla vaadin muutosta, ovat siis seuraavat:

 

Lääkäri Pekka Reinikaisen SIRPA KÄMPERIN HOITOON JA KUOLEMAAN LIITTYVÄ

LAUSUNTO –asiakirjassa on yksiselitteisesti:

 

”sairaalassa suoneen annettu ruiske pysäytti rouva Kämperin hengityksen välittömästi, kuten tämän ryhmän lääkkeet yliannosteltuna aina tekevät. On ilmeistä, että äkkikuolema seurasi laskimoon annettua ruisketta.

 

Terveydenhuollossa tulee aina kirjata huolellisesti annetut lääkkeet, niiden määrät, määrääjä, antaja ja antohetki. Laki edellyttää lisäksi tarkkaa kirjanpitoa tämän ryhmän lääkkeiden käytöstä. Kun näin ei näytä tapahtuneen, määräyksiä ei ole noudatettu ja lakia on rikottu.”

 

Tämä selkeästi osoittaa, että Rakkaani äkillinen ja odottamaton kuolema on seurannut sairaalan sairaanhoitajan (vironvenäläinen nimi) pistoksesta.

 

Vantaan kaupungin Peijaksen sairaalan AKOS2-osastolla Huoneessa 7 sairaanhoitaja (vironvenäläinen nimi) antoi lääkettä nimeltä "Oxanest" Vaimolleni, Sirpa Kämper, minun ja muiden lähiomaisten läsnä ollessa 24.10.2017 n. klo 22. Ko. terveydenhuollon toimintayksikön tunnus on 1.2.246.10.1246109.10.200.

 

Allekirjoittaneen lisäksi Vaimoni sisko (suomalainen nimi), joka on ollut Vantaan kaupungilla lähihoitajana n. 40 vuotta, hänen täysi-ikäinen tyttärensä (suomalainen nimi), alaikäinen tyttäreni (suomalainen nimi) ja alaikäinen poikani (suomalainen nimi) ovat siis todistajia ko. tapahtuneelle.

 

Silminnäkijätodistuslausunnossamme on esitetty tarkka kuvaus siitä, mitä tapahtui Vaimolleni tämän lääkeannoksen seurauksena eli vaikutus, ja miten paljon aikaa tähän kaikkeen kului.

 

Näiden tosiseikkojen perusteella on ilmeistä, että kyseessä on ollut po. lääkkeen yliannostus ja että tämän yliannostuksen seurauksena Vaimoni kuoli; ts. lääkkeen yliannostus on ollut välitön kuolinsyy.

 

Vantaan Kotisairaala 24/7:n sairaanhoitajat painostivat Vaimoani ”lääkityksen kohdalleen säätämiseen” useasti lokakuussa 2017. Se tapahtuisi heidän mukaansa esim. Vantaan kaupungin Peijaksen sairaalan AKOS2-osastolla.

 

Lopulta sitten suostuimme siihen, kun Vantaan Kotisairaala 24/7:n sairaanhoitajat painostivat siihen jatkuvasti, vaikka koettiin sen loukkaavan myös itsemääräämisoikeutta. Vantaan Kotisairaala 24/7:n sairaanhoitajat sanoivat, että siis vain Vaimoni ”lääkitykset säädetään kohdalleen”, ja sitten Vaimoni pääsisi 25.10.2017 kotiin takaisin perheensä luokse.

 

23.10.2017 menimme sitten Vaimoni kanssa Vantaan kaupungin Peijaksen sairaalan AKOS2- osastolle, jotta siis Vantaan Kotisairaala 24/7:n sairaanhoitajien mukaan Vaimoni ”lääkitys saadaan säädettyä kohdalleen” niin, että Vantaan Kotisairaala 24/7:n sairaanhoitajien mukaan 25.10.2017 Sirpa voisi siis palata jälleen kotiinsa ja saisi toivomuksensa mukaan olla kotona perheensä kanssa elämänsä loppuun asti. Kolmelle alaikäiselle lapselle ja puolisolle jokainen hetki Sirpan kanssa oli äärettömän tärkeä ja arvokas.

 

24.10.2017 Vantaan kaupungin Peijaksen sairaalan AKOS2-osastolla Huoneessa 7 Sirpa oli meidän lähiomaisten kanssa tajuissaan, puhui meille, reagoi puheeseen, katseisiimme, tapahtumiin ja kosketukseen. Sirpan aviopuoliso piti Sirpaa kädestä ja vasemmasta polvesta ja kävi vielä n. klo 22 AKOS2:n kansliassa, ja sieltä hänelle sanottiin:

 

”Valmistetaan lääkettä, joka auttaa.”

 

Pian sen jälkeen, kun Sirpan aviopuoliso oli jo tullut takaisin AKOS2:n kansliasta Sirpan luokse Huoneeseen 7, niin sairaanhoitajakin, (vironvenäläinen nimi), tuli yllättäen Huoneeseen 7 ja sanoi:

 

”Kohta tulee rauha.”

 

ja siirtyi vauhdilla Sirpan luo, kesken meidän lähiomaisten keskustelun Sirpan kanssa. Tämän takia Sirpan aviopuoliso joutui myös heti siirtymään alaikäisen poikansa kanssa sivuun Sirpan luota.

 

Tämä sairaanhoitajan (vironvenäläinen nimi) toiminta ihmetytti meitä lähiomaisia, sillä olisi ollut huomaavaista meitä lähiomaisia - kolme aikuista, joista yksi oli siis ollut n. 40 vuotta lähihoitajana, ja kaksi alaikäistä Sirpan lasta, kohtaan, että sairaanhoitaja ennen tuon oranssinväristä nestettä sisältävän ruiskeensa ruiskuttamista Sirpaan, olisi edes kertonut Sirpalle - ja myös meille lähiomaisille toimenpiteestä, lääkkeestä tai edes lääkkeen vaikutuksesta eli mahdollisesta tajunnan menetyksestä tms., mutta sairaanhoitaja vain sanoi:

 

”Kohta tulee rauha.”

 

ja siirtyi siis vain vauhdilla Sirpan luo.

 

Sairaanhoitaja (vironvenäläinen nimi) antoi siis tällä vain ymmärtää, että ”Kohta tulee rauha.” Ehkä sairaanhoitaja siis todellakin tiesi, mitä oli tekemässä ja mitä siitä seurasi.

 

Kello oli siis n. klo 22, kun sairaanhoitaja ruiskutti oranssin värisen ”lääkkeen” Sirpan kaulan oikealla puolella olevasta ihonalaisesta kanyylista Sirpan suoraan sydänlaskimoon.

 

Sirpa meni siitä heti täysin tiedottomaksi!

 

Sirpan silmät revähtivät täysin auki, ja Sirpan suu jäi auki!

 

Sirpa ei enää herännyt eikä reagoinut!

 

Kysymättä siis meiltä lähiomaisilta yhtään mitään tai Sirpalta, niin Vantaan kaupungin Peijaksen sairaalassa AKOS2-osaston sairaanhoitaja (vironvenäläinen nimi) sitten ”sääti lääkitykset kohdalleen” ruiskeellaan 24.10.2017 n. klo 22 meidän lähiomaisten silmien nähden, joten Sirpa Kämper siis kuoli tapaturmaisesti, äkillisesti ja odottamattomasti.

 

Ulkoisesta tekijästä ts. sairaanhoitajan (vironvenäläinen nimi) antamasta ruiskeesta johtuva äkillinen ja odottamaton Sirpa Kämperin kuolema oli kaikille silminnäkijöille täydellinen järkytys.

 

Sairaanhoitajan 24.10.2017 n. klo 22 antama "ruiske" Sirpaan aiheutti siis Sirpan äkillisen ja odottamattoman kuoleman!

 

Eräs useita vuosia sairaaloissa toiminut sairaanhoitaja kertoi minulle, että verenkiertoon ei saa koskaan laittaa värillisiä aineita, koska väri on varoittamassa siitä, että sitä ei saa pistää koskaan ihmisen verenkiertoon, vaan ainoastaan oraalisuspensiona eli suun kautta, koska värillinen aine on annettava vain siis suun kautta.

 

Tuo E110 atro-oranssi väri oli siis tuossa aineessa, jotta sairaanhoitopiirin sairaanhoitaja olisi tiennyt antaa sen vain ja ainoastaan suun kautta Vaimolleni, koska tämän noudattamatta jättäminen siis hoitovirheenä aiheuttaa ihmisen kuoleman välittömästi, mutta tuo vironvenäläinen sairaanhoitaja siis pisti sen suoraan Vaimoni verenkiertoon ja täten aiheutti Vaimoni välittömän ja äkillisen kuoleman nähtemme.

 

Sairaanhoitaja (vironvenäläinen nimi) vastasi lyhyesti "Oxanest.", kun sairaanhoitajalta kysyttiin, että mitä hänen ruiskuttamansa "lääke" oli. Se on - jostain syystä jätetty (?!?) ilmoittamatta myös potilaskertomuksesta, vaikka kaikki sellaiset lääkkeet kirjataan yleensä osastolla lääkekorttiin, mutta sitäkään ei jostain syystä oltu tehty.

Sairaanhoitaja (vironvenäläinen nimi) tuli äkisti huoneeseen noin klo 21:45 - kesken kun Sirpa Kämper oli keskustelemassa vieraidensa kanssa - ja antoi Sirpa Kämperille listalääkityksen mukaan Midatsolaamia 2,5 mg iv. (laskimoon), ja sen jälkeen sairaanhoitaja (vironvenäläinen nimi) antoi myös välittömästi eri reittiä atsoväriaine paraoranssi E110-väriaineella merkittyä Oxynorm-oraaliliuosta suoraan Sirpa Kämperin laskimoon, jonka jälkeen välittömästi Sirpa Kämper menetti tajuntansa, silmät ja suu revähtivät auki eikä häneen saanut enää kontaktia, eikä hän enää reagoinut mihinkään.

Todistajien kuullen sairaanhoitaja (vironvenäläinen nimi) kertoi kysyttäessä kuitenkin antaneensa Oxanestia, mikä on ristiriitainen tieto. Tämän kaiken todistajat kuulivat ja näkivät aivan vierestä. Kaikille silminnäkijöille tapahtuma oli täydellinen järkytys, ja varsinkin lapsille. Isä joutuikin viemään kauhistuneet lapset ja Sirpan siskon aikuisen tyttären pois, mutta Sirpan sisko jäi seuraamaan, miten Sirpa Kämperin sydän löi vielä ainakin puoli tuntia tämän jälkeen.

Antamistaan lääkkeistä sairaanhoitaja (vironvenäläinen nimi) kirjasi kylläkin lääkelistan mukaisesti subkutaanisesti antamansa Midatsolaamin, mutta ei heti perään ja kaikkien ohjeiden vastaisesti suonensisäisesti laskimoon antamaansa oranssia Oxynorm-oraaliliuosta, eikä liioin väittämäänsä Oxanestia. Molemmat lääkkeet ovat kylläkin lääkelistalla, mutta aiemmin oli sovittu, että kipulääkkeet annetaan ainoastaan suonireittiä lääkityksen yksinkertaistamiseksi.

Tämän, eli suoneen annetun oranssin Oxynormin kirjaamatta jättäminen sekä hoitokertomuksen totuuden vastainen muuntelu ovat julkisen asiakirjan väärentämistä ja siten vakava rikos, joka on tehty ilmeisesti myös vakavan, kuolemaan johtaneen hoitovirheen peittelytarkoituksessa.

Terveydenhuollossa tulee aina kirjata huolellisesti annetut lääkkeet, niiden määrät, määrääjä, antaja ja antohetki. Laki edellyttää lisäksi tarkkaa kirjanpitoa tämän ryhmän lääkkeiden käytöstä. Näin ei näytä tapahtuneen, koska määräyksiä ei ole noudatettu.

Peijaksen sairaalan sairaanhoitaja (vironvenäläinen nimi) antoi siis lähes yhtä aikaa Sirpan ihon alle laskimokanyyliin (CVK) Midatsolaam annoksen (2,5 mg), jota ei oltu titrattu mitenkään Sirpan yleistilan mukaan, joten tämä nopeavaikutteinen unilääke oli Sirpalle hyvin iso annos, mikä todennäköisesti oli lisäksi aiheuttamassa Sirpan välittömän kuoleman väärää antoreittiä laskimoon pistetyn oranssin Oxynorm-oraaliliuoksen kanssa, koska ne yhdessä lamaavat hengityksen.

Atsoväriaine paraoranssilla E110-väriaineella merkittyä Oxynorm-oraaliliuosta ei saa antaa kuin vain ja ainoastaan suun kautta, sillä virheellisesti suoneen annettuna sen vaikutus on paljon suurempi, aiheuttaen helposti opiaatin yliannostuksen, tajunnan menetyksen, hengityksen pysähtymisen ja kuoleman, mikäli mitään asianmukaisia hoitotoimenpiteitä ei aloiteta, kuten nyt tapahtui.

Oxynorm-oraaliliuosta ei saa koskaan antaa ruiskeena verisuoneen, sillä tämä voi aiheuttaa vakavia haittavaikutuksia, jotka voivat johtaa kuolemaan. Kaikkien opiaatteja käsittelevien hoitajien pitäisi ehdottomasti tietää tämä, mutta ennen kaikkea hoitolaitoksen pitää yhtä ehdottomasti huolehtia hoitajien koulutuksesta ja työpaikkakohtaisesta opastuksesta. Em. hoitajien pitäisi siten aina tietää miten sairaalan elvytystiimi kutsutaan paikalle ja missä nalokson-vastalääke ampulli sijaitsee.

Näiden kaikkien - sinänsä yksinkertaisten - ohjeiden noudattamatta jättäminen aiheutti Sirpa Kämperin traagisen kuoleman.

Lääkkeen väärä antoreitti, lääkkeen väärä määrä ja väärä lääke ovat johtaneet yksiselitteisesti opiaatin lähes viisinkertaiseen yliannostukseen, ja siten vielä ilman mitään asianmukaisia välttämättömiä hoitotoimenpiteitä Sirpa Kämperin traagiseen kuolemaan.

Suuren oksikodoni-annoksen nopea suonensisäinen laskimoon antaminen väärää antoreittiä on johtanut tappavan korkeaan veripitoisuuteen ja aivan tyypilliseen sitä seuranneeseen salamannopeaan tajuttomuuteen, ja siten ilman asianmukaisia hoitotoimenpiteitä kuolemaan, jonka syy on yksiselitteisesti opiaatin yliannostus johtuen osaamattomuudesta ja osaston täysin riittämättömästä ja kohtalokkaasta perehdytyksestä. Tämä ei saisi olla mitenkään mahdollista.

Kuolemaan johtaneen oksikodonin suonensisäisen antamisen, siihen juuri sopivan toksisen korkean oksikodonin postmortem-veripitoisuuden ja edeltävän salamannopean tajunnanmenetyksen, sekä muun tapahtumaketjun perusteella välitön kuolinsyy on siten yksiselitteisesti hoitovirhe, eli opiaatin yliannostus.

Aivan Sirpa Kämperin kuolemaa vastaavista tapauksista löytyy myös alan kirjallisuudesta tuhansittain dokumentaatiota, koska kuolemaan johtaneet opiaattimyrkytykset ovat valitettavan usein huumeiden yliannostuksen, hoitovirheen ja murhan välineitä. Siten pitää edellyttää, että niin kaikki lääkärit, ensihoitajat, hoitajat, sairaalat, poliisi ja oikeuslääketieteen laitos kuin Valvirakin ehdottomasti tuntevat opiaattimyrkytykset, niiden oireet ja hoidon.

 

Opiaattimyrkytykset ovat tunnettu ja yleinen maailmanlaajuinen ongelma, ja kaikkien sairaaloiden painajainen, ja ne pitäisi saada ehdottomasti kitkettyä ainakin hoitolaitoksista pois. Hoitolaitoksissa asianmukaisella kouluttamisella, työpaikkaan perehdyttämisellä ja ohjauksella on vielä säännöllisesti varmistettava, että tällaista ei koskaan pääse tapahtumaan.

 

Tämäkin tapahtuma alleviivaa sitä selvää vaatimusta, että sairaalan on aina varmistettava se, että opiaatteja käsittelevän hoitohenkilökunnan täytyy aina olla asiantuntevaa ja ammattitaitoista.

Tuolloin 24.10.2017 n. klo 22 paikalla olleille lähiomaisille ei jäänyt pienintäkään epäselvyyttä siitä, etteikö tuo sairaanhoitajan Sirpaan ruiskuttama ”lääke” aiheuttanut Sirpan kuolemaa.

 

Me kaikki paikalla olleet lähiomaiset järkytyimme siitä, mitä sairaanhoitajan antama ruiske teki Sirpalle. Erityisesti Sirpan alaikäinen poika, joka ko. tilanteessa itki isänsä syliä vasten, oli järkyttynyt kysyessään itkien isältään:

 

”Isi, miksi äiti jäi nukkumaan silmät auki?”

 

Ruiskeen antaneen sairaanhoitajan lähes välitön reaktio oli, kun hän huomasi, mitä hänen ruiskuttamasta ”lääkkeestä” seurasi, että hän ehdotti alaikäiselle Sirpan pojalle (suomalainen nimi) päivystävää lääkäriä ja rauhoittavaa lääkettä. Hän sanoi mm. katsoen pojan isään, mutta kohdistaen sanansa itkevälle pojalle, joka siis siinä tilanteessa itki isänsä syliä vasten:

 

”Tarvitseeko poikanne rauhottavia?”

 

Tämä samainen sairaanhoitajahan (vironvenäläinen nimi) oli siis juuri ”antanut lääkettä” pojan äidille, (suomalainen nimi), joten poika ei tietenkään halunnut tuolta sairaanhoitajalta ”rauhottavia” nähtyään miten hänen äidilleen kävi juuri tämän saman sairaanhoitajan suorittaman ”lääkkeen antamisen” jälkeen.

 

Pelkästään poikani (suomalainen nimi) henkinen kärsimys, kun hän näki Äitinsä kuoleman sairaanhoitaja (vironvenäläinen nimi) annettua ruiskeen hänen Äitiinsä ts. joutui kokemaan oman äitinsä menetyksen silminnäkijätodistuksen kuvaamalla tavalla, minkä itse asiassa myös sairaanhoitaja (vironvenäläinen nimi) on tunnustanut tarjoamalla pojalleni psyykkistä lääkitystä ko. Tilanteessa!

 

24.10.2017 n. klo 22 Vantaan kaupungin Peijaksen sairaalan AKOS2-osaston huoneessa 7 tilanteesta jäi erittäin kamala ja ikävä kuva läsnäolleille, koska meille lähiomaisille jäi vahvasti vaikutelma, että sairaalassa toteutettiin Sirpan tappo tai murha, aktiivinen eutanasia tai sitten AKOS2:lla oli tehty Sirpa Kämperin äkillisen ja odottamattoman kuoleman aiheuttanut hoitovirhe, jota he eivät ole myöntäneet, vaan harkitusti salanneet ja peitelleet.

 

Muutoinhan instrumentaalisesti, intentionaalisesti suunnitellusti, harkitusti ja tarkoituksellisesti tapahtui siis Sirpan tappo tai murha – äkillisesti (!) ja odottamattomasti (!) meidän lähiomaisten nähden.

 

Lisäksi 24.10.2017 klo 21:50 Peijaksen sairaalan AKOS2 -osastolla Huoneessa 7 Sirpan ihon alle laskimokanyyliin (CVK) sairaanhoitajan ruiskuttama Midatzolam annos (2,5 mg), jota ei oltu titrattu mitenkään Sirpan yleistilan mukaan, oli Sirpalle myös hyvin iso annos, mikä todennäköisesti oli aiheuttamassa Sirpan välittömän kuoleman ”Oxanest”-ruiskun lisäksi, jonka sairaanhoitaja (vironvenäläinen nimi) sanoi meille lähiomaisille ruiskuttaneensa Sirpaan. Tuota ”Oxanest”-injektiota ei ole merkitty potilaskertomukseen – jostain syystä (?!?), vaikka sen pitäisi olla yleinen käytäntö osastoilla sairaaloissa.

 

Onko kysymyksessä Vantaan kaupungin Peijaksen sairaalan sairaanhoitajan toteuttama vallitsevan lain puitteissa toteutettu lääkärinetiikan vastainen aktiivinen eutanasia, koska me näimme kuinka Rakas Vaimoni Sirpa Kämper äkillisesti (!) ja odottamattomasti (!) murhattiin, tai sitten tapettiin, jos katsotaan, että sairaanhoitajan teko ei ollut tarpeeksi intentionaalinen ja suunniteltu, vaikka instrumentaalisesti kaikki murhan kriteerit täyttyivätKIN äkillisesti (!) ja odottamattomasti (!)?

 

Olen toimittanut siis jo Silminnäkijätodistuslausuntomme allekirjoituksin (2-sivuinen Liite), jossa on kronologisesti tapahtuma/tilannekuvaus meiltä, jotka näimme kaiken 24.10.2017, mitä Peijaksen sairaalan AKOS2-osaston huoneessa 7 sairaanhoitaja (vironvenäläinen nimi) teki.

 

Sirpa Kämper kuoli 24.10.2017 Vantaan kaupungin Peijaksen sairaalan AKOS2-osaston sairaanhoitaja (vironvenäläinen nimi) antaman ruiskeen takia äkillisesti (!) ja odottamattomasti (!) lähiomaisten silmien alla AKOS2-osaston huoneessa 7.

 

25.10.2017, jolloin meille alustavasti annetun tiedon mukaan Vaimoni olisi pitänyt päästä kotiin perheensä luokse – minä puolisona sekä alaikäiset lapset odotimme siis Sirpaa kotiin, niin AKOS2- osaston lääkäri (venäläinen nimi) soitti aamulla ja sanoi: ”Sirpa Kämper on kuollut.”

 

Sanoin hänelle: ”Teillä on ollut todella tuloksellista 'lääkityksen kohdalleen säätäminen' – Vaimoni on nyt kuolleena teidän ruumishuoneessanne, kylmällä rautalavetilla, ja minä olen nyt kolmen alaikäisen lapsen yksinhuoltaja ja leski.”

 

Lääkäri (venäläinen nimi) lopetti puhelun siihen.

 

Kohta sen jälkeen soittaa AKOS2-osaston osastonlääkäri (suomalainen nimi) ja sanoo:

 

”Epäilettekö hoitovirhettä?”, johon totean:

 

””Teillä on ollut todella tuloksellista 'lääkityksen kohdalleen säätäminen' – Vaimoni on kuolleena teidän ruumishuoneessanne, kylmällä rautalavetilla, ja minä olen nyt kolmen alaikäisen lapsen yksinhuoltaja ja leski.”

 

Lääkäri (suomalainen nimi) sanoo heti: ”Poliisi soittaa teille kohta.”, johon totean: ”MITÄ?!?”

 

Lääkäri (suomalainen nimi) sanoi siihen:

 

”Vaimonne ruumis siirretään oikeuslääketieteelliseen ruumiinavaukseen.”

 

Poliisi (ruotsalainen nimi) lupasi lokakuussa 2017 käydyssä keskustelussa, että saan 6 kk:n kuluttua kirjallisena THL:n patologin, (suomalainen nimi), lausunnon Vaimoni Sirpan ruumiinavauspöytäkirjasta. Sitä ei ole kuitenkaan kuulunut - jostain syystä (?!?), eikä ole selvitetty mitä lääkeainepitoisuuksia (!) on määritelty oikeuslääketieteen laitoksella - nimenomaan tyhjentävät selitykset pitää tulla, koska THL:n harjoitteleva opiskeleva patologi (suomalainen nimi) ei ole voinut tehdä ihan mitä tahansa, mihin silloin poliisin (ruotsalainen nimi) lukemana patologin (suomalainen nimi) tekemä kollegiaalinen lausunto lähinnä viittasi. En ko. poliisin lupauksesta huolimatta saanut lainkaan Sirpa Kämperin kuolinsyytodistusta enkä ruumiinavauspöytäkirjaa kuin vasta kahden vuoden kuluttua - ja vain lakimieheni avulla - vuonna 2019 toukokuun puolessa välissä Itä-Uudenmaan komisariolta (suomenkielinen nimi). En olisi saanut niitä ilman lakimiestä ollenkaan. Lokitietoja en ole vieläkään saanut useista kirjallisista pyynnöistä huolimatta. 

 

Kysyn kuinka paljon on hänen vastuullaan se, millä tavalla lääkeainepitoisuuksia määrittelevä ruumiinavaus tehdään, vai voiko esim. patologi tahallisesti jättää oikeuslääketieteellisessä ruumiinavauksessa lääkeainepitoisuuksia määrittelevän osion pois suojellakseen siis kollegiaalisuuttaan tai esim. Peijaksen osaston lääkärin pyynnöstä Vaimoni Sirpan ja lasteni Äidin - vastoin lääkärinetiikkaa ja Suomen lakia toteutettua (!) "lopetusta sairaalassa" - eli lääkärin ja sairaanhoitajien mukaan "lääkitysten kohdalleen säätämistä"? Poliisikaan ei ollut ollut mukana ruumiinavauksessa – jostain syystä?!? Näin poliisi (ruotsalainen nimi) totesi kysyttyäni asiasta suoraan.

 

Nythän eduskunnassa eutanasia -aloite ei vielä edennyt. Vaikka eutanasia olisi mennyt läpi, niin silti kuolemantuottamus vastoin potilaan ja lähiomaisten tahtoa on rikos ja ainakin lainvastainen teko.

 

Suomessahan on myös lainvastaista vielä tappaa tai murhata potilas. Sehän on ollut lääkärin etiikan vastaista.

 

Lääkäreiden tulisi suojella elämää. Tätä mieltä ovat olleet Suomen lääkärit eutanasia-keskustelun yhteydessä. Lisäksi on siis myös täysin lääkärinetiikan vastaista ”lopettaa potilas”- ja vielä loukkaavampaa on tehdä se lähiomaisten nähden sairaalassa.

 

En ollut saanut esim. nähtäväksi edes pyytämääni Vaimoni virallista kuolintodistusta enkä kuolinsyytodistusta enkä ruumiinavauspöytäkirjaa - jostain syystä (?!?), enkä ollut siis päässyt kommentoimaan jälkimmäistä. Sain ne vasta toukokuun puolessa välissä 2019, kun mainehikkaan ystäväni viisas puoliso oli lähestynyt Itä-Uudenmaan komisario (suomalainen nimi), koska tutkinnanjohtajana ollut (suomalainen nimi) poliisi oli salannut kaiken siihen asti.

 

Tämä asia tulisi ottaa siis jo vakavasti, eli että kyse on ollut siis lääkkeen yliannostuksesta (vähintään hoitovirheestä), josta on seurannut Vaimoni Sirpa Kämperin välitön kuolema äkillisesti (!) ja odottamattomasti (!).

 

Sirpa Kämperin kuolema oli siis äkillinen ja odottamaton!

 

Tämä ko. asia on aiheuttanut henkistä kipua ja särkyä perheelleni, pojalleni jne. ja minulle Vaimolleni tehdyn hoitovirheen ja sen aiheuttaman äkillisen ja odottamattoman Vaimoni Sirpa Kämperin kuoleman johdosta.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005654084.html

https://suomenkuvalehti.fi/kotimaa/jopa-tuhat-suomalaista-kuolee-vuosittain-hoitovirheiden-takia-mokia-tehdaan-ja-niita-piilotellaan/

Pelkästään poikani (suomalainen nimi) henkinen kärsimys, kun hän näki Äitinsä kuoleman ts., joutui kokemaan oman äitinsä menetyksen silminnäkijätodistuksen kuvaamalla tavalla, minkä itse asiassa myös sairaanhoitaja (vironvenäläinen nimi) on tunnustanut tarjoamalla pojalleni psyykkistä lääkitystä ko. Tilanteessa.

Kaikille silminnäkijöille tapahtuma oli täydellinen järkytys, ja varsinkin alaikäisille lapsille. Jouduin viemään kauhistuneet alaikäiset lapseni ja yhden muun läsnäolijan pois. Sirpan luokse jäi tilannetta seuraamaan hänen siskonsa, joka on ollut hoitoalalla pitkään, joten hän ymmärsi Sirpan sydämen lyövän vielä noin tunnin ajan, joka aikamääre onkin sairaanhoitajan potilasasiakirjoihin merkitsemä.

Todistajien kuullen sairaanhoitaja (vironvenäläinen nimi) kertoi kysyttäessä antaneensa ”Oxanestia”. Tätä Oxanest tietoa ei kuitenkaan potilasasiakirjoihin ole kirjattu. Lääkelistalla oli Oxanest ja Oxynorm. Oxanestia valmistetaan pelkästään injektionesteenä, sen sijaan Oxynormia on kahdenlaista muotoa injektionestettä ja suun kautta otettavaa oranssin väristä oraaliliuosta. Suun kautta otettavaa Oxynormia ei missään olosuhteessa saa laittaa suoneen, koska se aiheuttaa juuri tämänkaltaisen tapahtuman: potilaan kuoleman.

Lääkkeenannon hoito-ohjeistuksen mukaisesti sairaanhoitajan on ehdottomasti aina huolellisesti tarkastettava kumpaa Oxynorm-muotoa on annostelemassa. Onkin epäiltävissä, että suoneen meni Oxanestin sijaan Oxynormin oraaliliuos. Tällöin kyseessä on törkeä huolimattomuus lääkkeen annossa, jonka osoittaa, että potilas kuoli.

Sairaanhoitaja ei merkinnyt antaneensa potilasasiakirjoihin sen enempää Oxanestia kuin Oxynormiakaan. Tämä potilaan tajunnan vienyt ruiske oli oranssin värinen, ja koska Oxanestia ei ole oranssin värisenä, niin tämän vuoksi on vahva epäily, että suoneen meni Oxynorm-oraaliuos. Tästä johtuen on vahva epäilys lääkintävirheestä ja todistetusti potilasasiakirjoista kirjaamisen laiminlyönnistä ja sairaanhoitaja (vironvenäläinen nimi) on jättänyt törkeästi ja harkitusti potilaan kylmäverisesti kuolemaan.

Tämän, eli suoneen annetun oranssin Oxynormin kirjaamatta jättäminen sekä hoitokertomuksen totuuden vastainen muuntelu ovat asiakirjan väärentämistä ja siten vakava rikos, joka on tehty ilmeisesti myös vakavan, kuolemaan johtaneen lääkintävirheen peittelytarkoituksessa.

Terveydenhuollossa tulee aina kirjata huolellisesti annetut lääkkeet, niiden määrät, määrääjä, antaja ja antohetki. Laki edellyttää lisäksi tarkkaa kirjanpitoa tämän ryhmän lääkkeiden käytöstä. Näin ei näytä tapahtuneen, koska määräyksiä ei ole noudatettu. Tämä täyttää peittelytarkoituksen tunnusmerkistön.

Viitaten vielä Vaimoni Sirpan traagiseen kuolemaan, mikä on järkyttänyt meitä omaisia syvästi, niin kuinka ylipäänsä voidaan ns. ymmärtää Peijaksen sairaalan toimintaa Sirpan hoidon kohdalla?

 

Selvä kuolemaan johtanut hoitovirhe on tapahtunut mitä karkeimmalla tavalla!

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005654084.html

https://suomenkuvalehti.fi/kotimaa/jopa-tuhat-suomalaista-kuolee-vuosittain-hoitovirheiden-takia-mokia-tehdaan-ja-niita-piilotellaan/

Miksi siis Peijaksen sairaalan sairaanhoitajan (vironvenäläinen nimi) piti antaa yhtä aikaa nopeavaikutteista unilääkettä ja kipulääkettä, jotka yhdessä lamaavat hengityksen - ja tämän takia Sirpa Kämper kuoli äkillisesti nähtemme?

 

Ei ole ollut siis mitään sellaista syytä tuollaisen tappavan lääkemäärän antamiseen, johon Sirpa Kämper äkillisesti kuoli nähtemme.

 

Yksikään lääkäri ei ole siis ollut paikalla tuossa ko. Tilanteessa 24.10. 2017, kun Sirpa Kämper äkillisesti kuoli Peijaksen sairaalan sairaanhoitajan pistokseen.

 

On siis fakta, että lääkärit eivät siis nähneet Sirpa Kämperin äkillistä kuolemaa.

 

Sirpa Kämper kuoli siis äkillisesti Peijaksen sairaanhoitajan pistokseen, joten lääkäreiden ko. Asiaan liittyvät lausunnot on laadittu jälkikäteen.

 

Nyt on siis varsin ilmeistä, että ko. lääkäreiden lausunnot ovat johtaneet sekä välittömästi että välillisesti syndikaatin palkkalistoilla olevat toimijat siis tosiasiainvastaiseen käsitykseen ko. Asiassa.

 

On tullut kokemuksesta ainakin nyt henkilökohtaisella tasolla varsin selväksi, että sairaalat ovatkin juuri niitä pahimpia paikkoja kollegiaalisuuden prinsiippien kannalta. Heidän tekemistänsä virheistä henkilökuntaa on niin vaikeaa saada vastuuseen.

 

Vaimoni tapaus on yksiselitteisesti niin selvä lääkkeiden yliannostus - tappava annos, ettei sitä voi pimittää.

 

Patologin lausunnossa on maininnat lääkepitoisuuksista. Se on koko asian ydin. Sirpa sai kuolettavan annoksen - yhteensä useita eri lääkkeitä - ja kahta tappavasti, ja ajallisesti lähellä toisiaan.

 

Vielä kun/jos tappavaa lääkettä ei oltu kirjattu mihinkään, niin entistä tärkeämpää oli pimittää koko sotku - edes lokitietoja eivät ole suostuneet luovuttamaan useista kirjallisista pyynnöistäni huolimatta.

 

Siinä he taas kerran onnistuvat täydellisesti, jollei ko. Asiaa - tahoineen ja nimineen jne., pian nosteta median valokeilaan ja julkiseksi.

 

Se tulee siis tapahtumaan, kun ko. Asia on käsitelty Potilasvakuutuksessa ja Oikeusvakuutuksessa, koska olen jo käynyt läpi tahot Valviraan ja Potilasvahinkokeskukseen, jotka ovat olleet etovan oksettavan kollegiaalisia ts. lääkärit lakimiehineen ovat pitäneet omatuntonsa puhtaina, kun ne eivät ole käyttäneet sitä olleenkaan antaessaan kollegiaalisia päätöksiään, joilla vain vahvistavat syndikaattinsa kollegiaalikoppurtiovääryyttä kieroudessaan eikä pientä ihmistä ole kuultu.

 

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005654084.html

https://suomenkuvalehti.fi/kotimaa/jopa-tuhat-suomalaista-kuolee-vuosittain-hoitovirheiden-takia-mokia-tehdaan-ja-niita-piilotellaan/

 

Valvira on aiemmin tehnyt asiassa virheellisen päätöksen 23.2.2018 sen käytössä silloin vielä oleellisesti riittämättömien tietojen perusteella, koska sillä ei ollut vielä päätöstä tehdessään käytössään oikeuslääketieteellistä ruumiinavauspöytäkirjaa, joka on päivätty 29.3.2018.

 

Vantaan kaupungin sairaaloiden johtavan ylilääkärin (suomalainen nimi) mukaan sairaalassa on annettu vain lääkärin määräämää ja asianmukaista hoitoa. Kuitenkin tämän väitteen vastaisesti Sirpa Kämperille on annettu virheellisesti suonensisäinen ruiske, joka on johtanut ilman mitään asianmukaisia aina hoitovirheeseen liittyviä elvytystoimenpiteitä hänen välittömään kuolemaansa.

 

Asiasta on keskusteltu Helsingin yliopiston kliinisen farmakologian professori Janne Backmanin kanssa, jonka mukaan opiaattien lääkeainepitoisuudet säilyvät samana kuolemanhetken jälkeenkin. Hänen neuvostaan konsultoitiin oikeuden asiantuntijalääkärinä käytettyä anestesiaerikoislääkäri Hannu Kokkia. Hannu Kokki lupautui siihen, että hänen nimeään voidaan käyttää ja hän on tarvittaessa käytettävissä. Hän sanoi, että välitön tajuttomuus ja kuolema seurasi oksykodonin yliannostuksesta: välitön kuolinsyy on opiaatin suonensisäinen yliannostus!

 

Sirpa Kämperin ihon alle laskimokanyyliin (CVK) Peijaksen sairaanhoitajan (vironvenäläinen nimi) ruiskuttamat annokset - siinä hetkessä silminnäkijätodistajille oman kertomansa mukaan, oranssi ”Oxanest” ja midatsolam annos (2,5 mg), jota ei oltu titrattu mitenkään Sirpan yleistilan mukaan, aiheuttivat Sirpan välittömän kuoleman. 29.3.2018 päivätyn kuolemansyylausunnon mukaan oikeuslääketieteellisen ruumiinavaus-pöytäkirjan oksikodonin pitoisuus oli veressä 6.1 mg/l, joka näyttäisi olevan 13 - 60 kertainen lääkkeen yliannostelu verrattuna sallittuihin oksikodonin raja-arvoihin (0.01 – 0.1 mg/l) nähden. 

 

Näin ollen vaimoni ja alaikäisten lasteni äidin Sirpa Kämperin välitön kuolemansyy ei ole tauti vaan lääkemyrkytys / lääkkeen huima yliannostus, ja siitä johtuva kuolema. Kysymyksessä on kuolemaan johtanut tapahtuma. Lisäksi veressä oli todettu useita muita rauhoittavia lääkeaineita. Hannu Kokin mukaan lääkeainepitoisuus ja välitön tajuttomuus sekä hengityksen pysähtyminen osoittavat yksiselitteisesti, että Sirpa Kämperin kuolinsyy on lääkeaineen yliannostus.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005654084.html

https://suomenkuvalehti.fi/kotimaa/jopa-tuhat-suomalaista-kuolee-vuosittain-hoitovirheiden-takia-mokia-tehdaan-ja-niita-piilotellaan/

Miltei välittömälle kuolemalle on aivan yhdenmukaisine lausuntoineen 5 silminnäkijää, jotka todistivat, että Peijaksen sairaalan sairaanhoitajan (vironvenäläinen nimi) antamaa oranssia suoraan laskimoon annettua iv-ruisketta seurasivat Sirpa Kämperin silmien auki revähtäminen, suun aukeaminen, kielen valuminen kurkkuun, hengityksen pysähtyminen ja tajuttomuus välittömästi.

 

Hoitokertomusmerkintöjen mukaan Peijaksen sairaanhoitaja (vironvenäläinen nimi) antoi Sirpalle 2,5 mg Midatsolaamia ihonalaisesti 24.10.2017 klo 21:45 ja juuri ennen tätä, 5 silminnäkijän mukaan, hän antoi kuitenkin myös oman kertomansa mukaan oranssia Oxanestia suoraan kaulalaskimoon. Tätä ei ole merkitty hoitokertomukseen. Sen sijaan sairauskertomusmerkinnöissä on useita merkintöjä sairaanhoitajan (vironvenäläinen nimi) antamista hoidoista välittömän kuoleman jälkeenkin vielä n. tunnin ajan.

 

Sairaalassa suoneen annettu ruiske pysäytti Sirpa Kämperin hengityksen välittömästi, kuten tämän ryhmän lääkkeet yliannosteltuna aina tekevät. Äkkikuolema seurasi laskimoon annettua ruisketta. Terveydenhuollossa tulee aina kirjata huolellisesti annetut lääkkeet, niiden määrät, määrääjä, antaja ja antohetki. Laki edellyttää lisäksi tarkkaa kirjanpitoa tämän ryhmän lääkkeiden käytöstä. Näin ei näytä tapahtuneen, koska määräyksiä ei ole noudatettu.

 

Sairaanhoitaja (vironvenäläinen nimi) antoi siis potilaan kaulalaskimoon kertomansa mukaan Oxanest -lääkettä, joka oli 5 todistajan mukaan oranssin väristä. Sitä ei olisi saanut missään tapauksessa suonensisäisesti antaa, koska atsoväriaine paraoranssi E110-väriaineella merkittyä Oxynorm-oraaliliuosta suoraan Sirpa Kämperin laskimoon, vaikka atro-oranssilla E110 -merkkiväriaineella merkitty lääke on tarkoitettu ainoastaan suun kautta annettavaksi. Suonensisäisesti annettuna tämä Oxanest -annos on n. 10-15 kertaa tehokkaampaa kuin oraaliliuos suun kautta annettuna. Oxanest on morfiinijohdannainen, joka on tehokas kipulääke, mutta lamauttaa myös yliannoksina hengitystä. Siksi sitä ei saa annostella suoneen kuin pieninä annoksina. Lääkelistalta löytyy todellakin Oxynorm-oraaliliuos, joka on siis tarkoitettu ainoastaan suun kautta annettavaksi. Hoitajan pitäisi ehdottomasti tietää tämä. Tämän noudattamatta jättäminen hoitovirheenä aiheutti Sirpa Kämperin kuoleman välittömästi.

Lääkkeen antoreitti on siten ollut väärä ja annettu lääkemäärä oli moninkertainen sallittuun nähden kuten patologin mittaama lääkeainepitoisuus osoittaakin. Asia on asiantuntijalääkäri Hannu Kokin mukaan täysin yksiselitteinen yliannostus, josta sitten seurasi vielä ilman mitään asianmukaisia aina hoitovirhettä seuraavia oikeita elvytystoimia välitön kuolema. Mihinkään elvytystoimiin ei kuitenkaan ryhdytty eikä sairaanhoitaja (vironvenäläinen nimi) hälyttänyt paikalle lääkäriä tai sairaanhoitajia.

 

Oikeuden asiantuntijalääkäri ja anestesiaerikoislääkäri Hannu Kokin mukaan yleinen käytäntö on, ettei kenenkään anneta kuolla hoitovirheeseen. Hänen mukaansa ensin hengityksen välitön avustaminen ja opiaattien vastalääkkeen naloksonin riittävä antaminen olisi nopeasti palauttanut tajunnan, ja tilanne olisi ollut ohi.

 

On huomioitava, että potilaan oli suunniteltu kotiutua seuraavana päivänä 25.10.2017. Sirpa Kämperin on katsottu kuolleen välittömästi kuolemaan johtaneesta hoitovirheestä.

 

Kysymyksessä on vakavasta ja törkeästä huolimattomuudesta johtuvasta hoitovirheestä johtuva kuolemantuottamus, jota ennen kylmäverinen heitteillejättö varmaan kuolemaan.

Vein asian lopulta sisäministeriön poliisitarkastajalle (suomalainen nimi), koska 24.10.2017 nähtemme Vantaan Peijaksen sairaalassa sairaanhoitaja instrumentaalisesti - joko vakavasta törkeästä huolimattomuudesta tai sitten suunnitelmallisesti, intentionaalisesti, tarkoituksellisesti ts. murhasi - aiheutti Vaimoni kuoleman injektoimalla oraalisuspensio-lääkettä suoraan kaulalaskimoon / verenkiertoon.

Kysymyksessä on vakavasta ja törkeästä huolimattomuudesta johtuvasta hoitovirheestä johtuva kuolemantuottamus, jota ennen kylmäverinen heitteillejättö varmaan kuolemaan. 

On selvää, että ilman Vantaan kaupungin Peijaksen sairaalan sairaanhoitajan "käsittelyä" Vaimoni ei olisi kuollut 24.10.2017 Vantaan kaupungin Peijaksen sairaalan AKOS2-osaston huoneessa 7.

Tässä korruptiosyndikaatissa kollegiaalisuudesta johtuen virkavastuulla vastuullisten viranomaisten omatunto, niin poliisissa aina sisäministeriötä myöten kuin sairaanhoitopiirin eri toimijoissa thl:sta myöten, on pysynyt kuitenkin puhtaana, koska ne eivät ole käyttäneet sitä, jotta olisivat oikeellisesti tutkineet tapahtunutta rikosasiana. 

PoliisiKIN yksiselitteisesti oli vain viivytellyt asiassa ja jätättänyt asian vain vanhenemaan sekä sivuuttanut selvän uuden seikan / todistajan ja vain todennut ettei rikosta ja kirjoittanut lopuksi ettei uusia todisteita ollut. No mitenpä olisi todettu, kun ei tutkittu! 

Kukaan ei edes uskoisi miten esimerkiksi THL:n tahdituksella poliisien osastolla väännetään kuin mitään ei olisi väärin tehty ja sairaanhoitajakin näyttää jo toimineen oikein - liekö jo siis maan tapa?! 

Lisäksi poliisin antamassa päätöksessä on valittamis-kielto, joten oikeutta ei heru - ei sitten millään. Kantelutkaan eivät johda mihinkään tässä korruptiosyndikaatissa, jossa kansalaiset maksavat kiltisti veronsa, jotta virkakoneisto poliisia myöten tekisi rehellisesti työtään Kansalle.

Tämän takia julkista sektoria pitäisi kutistaa puoleen Suomen tämänhetkisestä 800 000:sta "työntekijästä", jotka eivät teekään enää työtä Kansalle. Pakastevirat on sulatettava, jotta julkinen sektori terästyisi ja tekisi työnsä: esimerkiksi Sveitsissä julkinen sektori on 300 000 työntekijää ja kaikki hoituu paljon paremmin, koska siellä tehdään oikeasti töitä Kansalle.

Suomessa viranomaistyöskentely ei todellakaan saisi on parhaimmillaan sitä, että viranomaisen työpöydällä on kaksi paperiläjää.

Toisen läjän edessä lukee:

"AIKA HOITAA."

ja toisen edessä:

"AIKA ON HOITANUT."

Ja sitten silppuri soi.

Tietenkin silppuria voi käyttää milloin huvittaa, koska asiathan eivät koske viranomaista itseään pätkääkään. Hän tekee vain tärkeää työtään kansalaisten kustannuksella.

Onko siis valtioverorahojen tuhlausta ylläpitää viranhaltijoita, jotka laiminlyövät virkavelvollisuutensa, jotta kansalaiset saisivat maksamalleen verorahalle vastinetta ts. jotta kansalaiset saisivat oikeutta, eivätkä vain "haistapaskan/nahka"-päätöksiä. Näin Suomessa on tapahtunut - valitettavasti, koska kaikki nuo säälittävät tapaukset omissa suojatyöpaikoissaan istuvat vieläpä samalla puolen pöytää - ts. kansalaisia vastaan!, ja saavat palkkansa samasta kassasta ja vain sukivat itseään toistensa edessä eivätkä käy toistensa kimppuun ja näin keräävät päälleen tuomiota lisää. Käytännöksi on siis muodostunut vain se, että nuo raukat tulevat saamaan tuomionsa paikassa, joka ei ole lainkaan kadehdittava.

Lopuksi toteaisin, että tämä kokemus oli erittäin traumaattinen perheelleni - erityisesti läsnäolleille alaikäisille lapsilleni.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005654084.html

https://suomenkuvalehti.fi/kotimaa/jopa-tuhat-suomalaista-kuolee-vuosittain-hoitovirheiden-takia-mokia-tehdaan-ja-niita-piilotellaan/