Mitä todella tapahtui 24.10.2017 Peijaksen sairaalan huoneessa 7? Hoitovirhe vai peitelty kuolemantuottamus?

Mitä todella tapahtui  24.10.2017 Peijaksen sairaalan huoneessa 7? 


Hoitovirhe vai peitelty kuolemantuottamus?


Vaimoni ja alaikäisten lastemme Äidin Sirpa Kämperin äkillinen kuolema Peijaksen sairaalassa paljastaa potilasturvallisuuden pimeän puolen!

 

24. lokakuuta 2017 klo 22:15 Peijaksen sairaalan AKOS2-osaston huoneessa 7 tapahtui jotakin, mikä on jättänyt pysyvän arven suomalaiseen potilasturvallisuuden historiaan, mitä yksikään lähiomainen ei koskaan unohda.

 

Sirpa Kämper oli tajuissaan, keskusteli perheensä kanssa ja piti aviomiehensä kättä.

 

Sitten huoneeseen astui sairaanhoitaja, joka lausui vain yhden lauseen:

 

“Kohta tulee rauha.”

 

Sairaanhoitaja lähestyi ruiskunsa kanssa Sirpa Kämperiä, joka oli tajuissaan, puhekykyisenä ja perheensä ympäröimänä, ja käski Sirpan aviomiestä ja alaikäistä poikaa siirtymään pois tieltään.

 

Sitten hetkeä myöhemmin sairaanhoitaja ruiskutti oranssinkeltaisen lääkenesteensä ruiskustaan Sirpan kaulalaskimokanyyliin.

 

Tämän sairaanhoitajan tekemän toimenpiteen välitön seuraus oli, että Sirpan silmät ja suu revähtivät auki, ja Sirpa menetti tajuntansa - Sirpan suun ja silmien jäädessä auki!, eikä Sirpa enää koskaan reagoinut eikä enää koskaan herännyt.

 

Tästä puolen tunnin kuluttua Sirpa todettiin kuolleeksi.

 

 

Lääkitys, jota ei kirjattu – laki, jota ei noudatettu.

 

Sairaanhoitaja antoi väärää antoreittiä lääkkeensä, jota ei edes saanut antaa sillä tavalla.

 

Omaisten läsnä ollessa annettu lääke oli hoitajan ilmoituksen mukaan Oxanest (oksikodoni).

 

Todistajien mukaan kyseessä oli oranssinkeltaisella E-110 -merkkiväriaineella merkitty oraalisuspensio, ei suonensisäiseen käyttöön tarkoitettu valmiste.

 

Farmakologisesti tämä on ratkaiseva ero: oraaliliuokset sisältävät apuaineita, jotka aiheuttavat hemolyysiä, emboliaa ja hengityspysähdyksen, jos ne ruiskutetaan laskimoon (Lääkevalmisteyhteenveto, Fimea, Oxynorm Oral Solution, 2023).

 

Tapahtuneen jälkeen kävi ilmi, että sairaanhoitaja ei kirjannut ruiskuttamaansa annosta lainkaan potilastietoihin.  

Sairaanhoitaja ei tehnyt antamastaan ruiskeesta mitään merkintää potilaskertomukseen, vaikka STM:n Turvallinen lääkehoito -oppaan (2021) ja Lääkelain (395/1987) 57 §:n mukaan kaikkien huumausaineiksi luokiteltujen lääkkeiden antotavat ja määrät on kirjattava täsmällisesti.

 

Opioidilääkkeet, kuten oksikodoni, kuuluvat lain mukaan huumausaineisiin, joiden käytöstä on pidettävä täsmällistä kirjanpitoa (STM:n Turvallinen lääkehoito -ohje 2021, Lääkelaki 395/1987 §57 ja 58).

 

Kirjaamatta jättäminen

 

1.     1. rikkoo lakia ja

2.     2. vaikeuttaa tapahtumien oikeudellista jälkiselvitystä, mikä täten kertoo teon tahallisuudesta.

 

Lisäksi silminnäkijätodistajien mukaan aine oli oranssinkeltaista oraalisuspensiota (Oxynorm PO) – valmistetta, jota ei saa antaa suonensisäisesti, koska se aiheuttaa välittömän hengityslaman, embolian tai sydänpysähdyksen apuaineidensa vuoksi.

 

Tämä on lääketieteellisesti tunnettu riski, ja sen antaminen laskimoon on vakava lääkehoitovirhe, joka aiheuttaa kuoleman.

 

 

Oikeuskemiallinen näyttö: tappava annos

 

Oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus osoitti Sirpan veressä olleen 0,47 mg/l oksikodonia — pitoisuuden, joka on moninkertaisesti tappava, etenkin yhdistettynä midatsolaamiin, joka on tunnettu hengitystä lamaava lääke.

 

Oikeuskemiallisissa tutkimuksissa Sirpan veressä todettiin 0,47 mg/l oksikodonia – pitoisuus, joka on moninkertaisesti yli hengenvaarallisen rajan.

 

Lausunnossaan asiantuntijalääkäri LL Pekka Reinikainen totesi yksiselitteisesti:

 

“Sairaalassa suoneen annettu ruiske pysäytti rouva Kämperin hengityksen välittömästi, kuten tämän ryhmän lääkkeet yliannosteltuna aina tekevät. On ilmeistä, että äkkikuolema seurasi laskimoon annettua ruisketta.”

 

Mikään lääketieteellinen perustelu ei tue tällaista antotapaa eikä määräämistä.

 

Kaikki lääketurvallisuuden perusperiaatteet — oikea lääke, oikea annos, oikea antotapa ja dokumentointi — rikottiin.

 

 

Kollegiaalinen suojaverkko – Kollegiaalinen vaikeneminen ja viranomaisketju:

järjestelmä, joka suojelee itseään

 

Poliisille tehtiin asiasta tutkintailmoitus (5560/S/15012/17), mutta poliisi ei suorittanut edes esitutkintaa eikä koskaan tehnyt tutkintaa.

 

Tutkinnan lopettamisen perusteena oli sairaanhoitopiirin viranomaisten lausunto, että “hoito oli asianmukaista”.

 

Poliisi ja viranomaiset ohittivat  / syrjäyttivät Silminnäkijätodistuslausunnon ja LL Pekka Reinikaisen lausunnon.  

 

Silminnäkijätodistuslausunto ja LL Pekka Reinikaisen lausunto jätettiin huomioimatta.

 

Silminnäkijätodistuslausuntoa ja LL Pekka Reinikaisen lausuntoa ei liitetty päätökseen.

 

Omaisia / silminnäkijöitä ei kuultu.

 

Oikeuslääketieteellinen ruumiinavauspöytäkirja syrjäytettiin ja jätettiin huomioimatta.

 

Viranomaiset tyytyivät lääkäreiden ja viranomaisten kollegiaaliseen lausuntoon, että “hoito oli asianmukaista”.

 

Valvira puolestaan hylkäsi omaisten muistutuksen 23.2.2018 vedoten samaan lausumaan / perusteeseen, vaikka sen käsittelyssä ei ollut käytettävissä virallisia ruumiinavausdokumentteja eikä lääkepitoisuusnäytteitä.

 

Täten Valvira teki päätöksen ilman oikeuslääketieteellisiä ruumiinavausdokumentteja ja ilman lääketieteellistä analyysia antotavasta ja syrjäytti / ohitti Silminnäkijätodistuslausunnon ja LL Reinikaisen lausunnon ts. ilman todistajien kuulemista.

 

Tämä menettely on tyypillinen esimerkki siitä, mitä suomalaiset potilasoikeusjuristit kutsuvat ”kollegiaaliseksi suojelemiseksi” – viranomais- ja ammattikuntien väliseksi ”hiljaiseksi suojaksi” yhteisymmärrykseksi olla kyseenalaistamatta toisen ammattilaisen toimintaa suojellen toisiaan peitellen toistensa virheitä

 

Ilmiö on tunnistettu myös mediassa ”rakenteellisena ongelmana”: Suomen Kuvalehti ja Yle MOT ovat raportoineet useista tapauksista, joissa hoitovirheitä on piiloteltu järjestelmän sisällä “potilasturvallisuuden nimissä”: hoitovirheet peitellään, potilastietoja ei julkisteta, ja virheitä käsitellään sisäisesti ilman rikosoikeudellista vastuuta.

 

Rikosoikeudellinen analyysi ja arvio

 

Rikoslain 21 luvun 7 §:n mukaan kuolemantuottamus täyttyy, kun kuolema aiheutetaan huolimattomuudella tai laiminlyönnillä.

 

Jos teossa ilmenee tahallisuutta, erityistä välinpitämättömyyttä ja piittaamattomuutta, joten kyse on törkeästä kuolemantuottamuksesta.

 

 

Tässä tapauksessa on osoitettavissa useita vakavia laiminlyöntejä:

 

1.    1.  Lääkkeen väärä antoreitti (PO → IV): oraalisuspensio suoneen on lääketieteellisesti hengenvaarallinen ja kielletty toimenpide.

 

2.     2. Lääkkeen kirjaamatta jättäminen potilastietoihin: rikkoo Lääkelain ja Potilaslain vaatimuksia (785/1992, 559/1994).

 

3.    3.  Välittömän hengityspysähdyksen sivuuttaminen ilman elvytystä – hengityspysähdyksen jälkeen ei suoritettu mitään vastatoimia.

 

4.     4. Harhaanjohtaminen omaisille lääkkeen laadusta – toimenpiteen ja lääkkeen vaikutusta ei selitetty.

 

Näiden tekojen kokonaisuus yhteisvaikutus täyttää törkeän ja tahallisen suunnitellun huolimattomuuden tunnusmerkistön.

 

Todennaköistä on, että lääkkeen antaja tiesi antotavan vaarallisuuden, teko täyttää myös tappavan tahallisuuden eli rikoslain 21 luvun 1 §:n mukaisen murhan yrityksen tai vähintään tahallisen surman tunnusmerkistön.

 

Lisäksi asiakirjojen muuttaminen tai puutteellisten tietojen antaminen täyttää poliisille rikoslain 44 luvun 1 §:n mukaisen virkarikoksen tai asiakirjaväärennöksen tunnusmerkit.

 

 

Farmakologinen ja lääketieteellinen näyttö - Lääketieteellinen ja farmakologinen velvollisuus

 

Terveydenhuollon ammattihenkilölain (559/1994) mukaan jokaisen terveydenhuollon ammattilaisen on tunnettava määräämiensä ja antamiensa lääkkeiden vaikutukset ja riskit.

 

Farmakologian perusopetuksessa korostetaan, että oraalisuspensiota ei saa koskaan antaa laskimoon, ja että opioidien yhteiskäyttö midatsolaamin kanssa edellyttää välitöntä valvontaa ja hengityksen seurantaa.

 

Tässä tapauksessa nämä vaatimukset sivuutettiin täysin.

 

Kyse ei ole inhimillisestä virheestä, vaan systeemisestä laiminlyönnistä ja ammatillisen velvollisuuden rikkomisesta.

 

 

Farmaseuttinen asiantuntija voi todistaa, että

 

1.     1. oraalisuspensioiden ja injektionesteiden apuaineet eroavat ratkaisevasti:

 

2.     2. suonensisäisesti annettuna oraalisuspensio voi aiheuttaa välittömän hemolyysin ja hengityspysähdyksen

 

3.     3. tällaisen virheen välttämiseksi jokainen terveydenhuollon ammattihenkilö koulutetaan tuntemaan antoreitin kriittisyys

 

 

Sirpan tapauksessa kaikki nämä lääketurvallisuuden perusperiaatteet rikottiin.

 

 

Omaiset ja yhteiskunnallinen velvoite - Oikeuden ja omantunnon kysymys

 

Sirpan omaiset — aviopuoliso Thomas Kämper, lapset ja sisar ja sisaren tytär — olivat kaikki paikalla ja läsnä nähden kaiken omin silmin - 24.12.2017 päivätty allekirjoitettu Silminnäkijätodistuslausunto, kun sairaanhoitajan antaman ruiskeen jälkeen Sirpan silmät ja suu revähtivät auki, Sirpa menetti tajuntansa ja kuoli.

 

He näkivät toimenpiteen, he kysyivät lääkkeen nimeä, he kuulivat sairaanhoitajan sanat.

 

Poika, joka näki äitinsä kuolevan sairaanhoitajan antaman injektion jälkeen, kysyi isältään hätääntyneenä itkien silmät kyynelissä kauhuissaan nojaten isäänsä:

 

“Isi! Isi! Miksi äiti jäi nukkumaan silmät auki?”

 

Ja he ovat siitä päivästä lähtien kantaneet kysymystä, johon mikään eikä yksikään viranomainen ole vastannut:

 

“Miksi kukaan ei tutkinut, miksi äiti kuoli?”

 

Tämä ei ole enää vain yksityinen suru.

 

Tämä kysymys ei ole vain henkilökohtainen — se on moraalinen ja yhteiskunnallinen.

 

Se on yhteiskunnallinen ja oikeudellinen kysymys.

 

Jos poliisi ja Valvira voivat ohittaa todistusaineiston, lääketieteellisen näytön ja ruumiinavaustulokset, silloin potilasturvallisuuden järjestelmä ei enää suojele potilasta — se suojelee itseään.

 

Miksi Suomessa yhä tänään voi tapahtua kuolema, joka täyttää lääketieteellisesti ja juridisesti törkeän kuolemantuottamuksen tunnusmerkit, ilman että poliisi suorittaa esitutkintaa?

 

 

Johtopäätös ja vaade

 

Vaimoni Sirpa Kämperin kuolema 24.10.2017 ei ole ollut luonnollinen eikä ole enää yksittäinen tragedia — se on koetinkivi suomalaiselle oikeusvaltiolle.

 

Se oli ennalta ehkäistävissä oleva kuolema, joka näyttää täyttävän törkeän kuolemantuottamuksen tai jopa tahallisen surman tunnusmerkistön.

 

Siksi on oikeudellisesti ja moraalisesti välttämätöntä, että poliisi avaa esitutkinnan uudelleen, nyt täydellisen ja kiistämättömän näytön valossa:

 

1. Oikeuskemialliset analyysit: tappava oksikodonipitoisuus.

 

2. Lääketieteellinen lausunto: lääke aiheutti välittömän hengityspysähdyksen.

 

3. Silminnäkijät: viisi omaista, jotka todistivat tapahtuman. Silminnäkijätodistuslausunto, 24.12.2017.

 

4. Puutteellinen kirjanpito ja peittely: lainvastainen menettely.

 

Esitutkinnan uudelleenavaaminen ei ole vain juridinen velvollisuus, vaan moraalinen ja inhimillinen vaatimus.

 

Tässä on kyse ihmisarvosta, oikeudesta totuuteen — ja siitä, että yksikään ihminen ei enää kuole hiljaisuuden, pelon ja kollegiaalisen suojan varjossa.

 

Totuus on selkeä.

 

Kyse ei ole pelkästään yhdestä virheestä, vaan järjestelmästä, joka valitsi vaikenemisen ja salaamisen ja peittelyn totuuden sijaan.

 

Jos viranomaiset voivat sivuuttaa silminnäkijätodistukset, lääketieteellisen näytön ja potilasasiakirjaloukkaukset, niin yksikään potilas ei ole turvassa.

 

Tämä ei saa enää jatkua.

 

 

Lähteet ja viitteet

 

1. STM: Turvallinen lääkehoito – opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa (päivitetty 2021).

 

 

2. Lääkelaki (395/1987) §57–58.

 

 

3. Potilaslaki (785/1992) §3–4.

 

 

4. Terveydenhuollon ammattihenkilölaki (559/1994) §15.

 

 

5. Rikoslaki (39/1889), 21 luku §§1, 7, 8; 44 luku §1.

 

 

6. Fimea: Oxanest ja Oxynorm Oral Solution – valmisteyhteenveto (2023).

 

 

7. Reinikainen, P. (2018). Lääkärinlausunto Sirpa Kämperin kuolemasta.

 

 

8. Poliisin tutkintailmoitus 5560/S/15012/17, Itä-Uudenmaan poliisilaitos.

 

 

9. Valvira, päätös 23.2.2018.

 

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005654084.html

































 

 

Esitutkinnan uudelleenavaamisen perusteet

 

Sirpa Maarit Kämperin kuolemantapaus – Peijaksen sairaala, 24.10.2017

 

Hakija: Thomas Kämper, puoliso

Tutkintailmoitus: 5560/S/15012/17, Itä-Uudenmaan poliisilaitos

Asia: Pyyntö esitutkinnan uudelleenavaamisesta

Tapahtumapaikka: Peijaksen sairaala, AKOS2-osasto, huone 7

Tapahtuma-aika: 24.10.2017 klo 22:00–22:45

 

 

 

1. Johdanto ja tarkoitus

 

Tämä asiakirja esittää oikeudelliset, lääketieteelliset ja näyttöön perustuvat perusteet Sirpa Maarit Kämperin kuolemaan liittyvän esitutkinnan uudelleen avaamiselle.

 

Kyseessä on tapahtuma, jossa potilas kuoli välittömästi sen jälkeen, kun sairaanhoitaja oli antanut hänelle lääkkeen omaisten nähden Peijaksen sairaalan AKOS2-osaston huoneessa 7.

 

Tapahtumaa ei ole tähän päivään mennessä tutkittu asianmukaisesti, vaikka lääketieteellinen ja oikeuskemiallinen näyttö osoittavat selviä rikosoikeudellisen vastuun perusteita.

 

 

2. Tapahtumien kulku

 

24.10.2017 noin klo 22:15 sairaanhoitaja antoi Sirpa Kämperille lääkkeen suonensisäisesti kaulalaskimokanyylistä, lausuen: “Kohta tulee rauha.”

 

Heti tämän jälkeen Sirpa menetti tajuntansa, hänen silmänsä ja suunsa revähtivät  / jäivät auki, eikä hän enää reagoinut.

 

Hän kuoli noin 30 minuutin kuluttua, klo 22:45.

 

Paikalla olivat seuraavat silminnäkijät:

 

Thomas Kämper (aviopuoliso)

 

Erika Kämper (tytär)

 

Markus Kämper (poika)

 

Raili Sahlman (sisar)

 

Leni Sahlman (siskontytär)

 

 

Kaikkien todistajien kertomukset ovat yhteneviä ja kuvaavat tapahtumaa samoin: ruiskutettu neste oli oranssinkeltaista, ja kuolema seurasi välittömästi lääkkeen annon jälkeen.

 

 

 

3. Lääketieteelliset todisteet

 

    1. Oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus (THL, 2.11.2017) osoittaa, että vainajan veressä oli 0,47 mg/l oksikodonia, mikä on moninkertaisesti tappava pitoisuus.

 

    2. LL Pekka Reinikaisen lausunto (2018):

 

“Sairaalassa suoneen annettu ruiske pysäytti rouva Kämperin hengityksen välittömästi, kuten tämän ryhmän lääkkeet yliannosteltuna aina tekevät.”

 

 

    3. Lääkitystiedot (Peijaksen AKOS2, 23.–24.10.2017) osoittavat ristiriitaisuuksia:

 

Oxanest (oksikodoni) määrätty sekä SC että IV antoreitillä ilman ylärajaa.

 

Midatsolaami määrätty IV antoreitillä ahdistukseen.

 

Oraaliliuosta ei ollut määrätty, mutta todistajien mukaan sitä annettiin suoraan suoneen.

 

    4. Fimea – Lääkevalmisteyhteenveto (Oxynorm oral solution):

 

Kieltää antamisen laskimoon apuaineiden vuoksi; seurauksena voi olla hemolyysi, anafylaksia tai hengityspysähdys.


Näiden tietojen perusteella kuoleman todennäköinen välitön syy oli virheellinen antotapa ja hengityslama, joka olisi ollut täysin estettävissä.

 

4. Oikeudelliset perusteet esitutkinnan avaamiselle

 

4.1. Rikoslain (39/1889) 21 luvun 7 § – Kuolemantuottamus

 

“Joka huolimattomuudellaan aiheuttaa toisen kuoleman, on tuomittava kuolemantuottamuksesta.”

 

Sairaanhoitajan toiminta täyttää vähintään tämän tunnusmerkistön, koska:

 

1.     1. lääkettä annettiin väärällä antoreitillä,

 

2.     2. lääkitys ei ollut asianmukaisesti määrätty,

 

3.     3. antotapa aiheutti välittömän hengityspysähdyksen,

 

4.     4. elvyttämistoimenpiteitä ei aloitettu.

 

4.2. Rikoslain 21 luvun 8 § – Törkeä kuolemantuottamus

 

Teko osoittaa törkeää huolimattomuutta, koska:

 

1.     1. kyseessä oli voimakas huumausaine (oksikodoni),

 

2.     2. väärä kuolemaan johtanut antotapa,

 

3.     3. annostelua ei kirjattu lain vaatimusten mukaisesti,

 

4.     4. potilaan tila (heikentynyt maksa- ja keuhkotoiminta) teki virheestä ennakoitavan hengenvaarallisen.

 

4.3. Rikoslain 44 luvun 1 § – Ammattirikkomus

 

Jos terveydenhuollon ammattihenkilö rikkoo lääkkeenmääräyksiä tai vaarantaa potilaan hengen, hän on vastuussa ammattirikkomuksesta.

 

Kirjaamatta jättäminen ja väärä antotapa rikkovat Lääkelain (395/1987) §57 ja Terveydenhuollon ammattihenkilölain (559/1994) §15 määräyksiä.

 

5. Menettelyvirheet ja peittelyn indikaatiot

 

1.     Poliisin tutkinta (2017–2018) lopetettiin ilman esitutkintaa, vaikka näyttö rikosepäilystä oli ilmeinen.

 

2.     Silminnäkijöitä ei kuultu - silminnäkijätodistuslausunto ohitettiin ja syrjäytettiin.

 

3.     Oikeuskemiallista analyysiä ei huomioitu.

 

4.     Ruumiinavauspöytäkirjaa ei ollut tutkinnassa.

 

5.     Valviran päätös 23.2.2018 tehtiin ilman kaikkia dokumentteja, ja perustui ainoastaan osaston omiin kirjauksiin.

 

6.     Tämä herättää perustellun epäilyn kollegiaalisesta suojelemisesta, jossa terveydenhuollon viranomaiset eivät tutki toistensa virheitä.

 

7.     Lokitietojen ja lääkeannostietojen puutteet viittaavat mahdolliseen tietojen manipulointiin tai kirjaamisen laiminlyöntiin.

 

Tällainen menettely voi täyttää myös Rikoslain 16 luvun 8 §:n mukaisen väärän todistuksen viranomaisessa.

 

6. Uudet todisteet ja perusteet esitutkinnan avaamiselle

 

1.     1. Lääkäri Pekka Reinikaisen asiantuntijalausunto, joka osoittaa lääketieteellisen syy-yhteyden injektion ja kuoleman välillä.

 

2.     2. Oikeuskemiallinen raportti, joka osoittaa moninkertaisesti tappavan oksikodonipitoisuuden.

 

3.     3. Silminnäkijöiden kirjallinen silminnäkijätodistus, joka on yhtäpitävä ja täyttää todistusvoimaisuuden vaatimukset.

 

4.     4. Lääketieteellinen ja farmakologinen näyttö, joka osoittaa antotavan olleen virheellinen ja hengenvaarallinen.

 

7. Johtopäätös ja pyyntö

 

Sirpa Kämperin kuolemaan liittyy kiistattomia seikkoja, jotka täyttävät törkeän huolimattomuuden ja mahdollisesti tahallisen surman tunnusmerkistöt.

 

Viranomaisten aikaisempi menettely osoittaa, että esitutkintaa ei ole tehty lain edellyttämällä tavalla.

 

Tämän vuoksi on oikeudellisesti ja moraalisesti välttämätöntä, että Itä-Uudenmaan poliisilaitos avaa esitutkinnan uudelleen ja suorittaa seuraavat toimenpiteet:

 

1. 24.12.2017 päivätty allekirjoituksin vahvistettu Silminnäkijätodistuslausunto on todistusaineisto, joka täyttää todistusvoimaisuuden vaatimukset.


2. Hankkii täydelliset potilasasiakirjat, lääkejakelulokit ja valvontatiedot.


3. Kuulee lääkkeen antanutta sairaanhoitajaa ja lääkkeen määrännyttä lääkäriä.

 

4. Pyytää riippumattoman lääketieteellisen asiantuntijaryhmän lausunnon antotavan vaikutuksesta.


5. Arvioi kokonaisuutena, täyttääkö teko rikoslain 21 luvun mukaiset tunnusmerkistöt.


8. Liitteet

 

1. Silminnäkijöiden kirjallinen Silminnäkijätodistus (24.10.2017)


2. Lääkäri Pekka Reinikaisen lausunto

 

3. Oikeuskemiallinen analyysiraportti (THL)

 

4. Ruumiinavauspöytäkirja (Helsinki 2.11.2017)

 

5. Peijaksen sairaalan lääkemääräysote ja hoitokertomukset

 

6. Valviran päätös 23.2.2018


7. Tutkintailmoitus 5560/S/15012/17

 

9. Lopuksi

 

Sirpa Kämperin tapaus ei ole vain yhden ihmisen tragedia – se on peili suomalaisen potilasturvallisuuden tilasta.

 

Jos näin ilmeinen virhe voidaan sivuuttaa, se heikentää kansalaisten luottamusta oikeusjärjestelmään ja terveydenhuoltoon.

 

Jos viranomaiset voivat sivuuttaa silminnäkijätodistukset, lääketieteellisen näytön ja potilasasiakirjaloukkaukset, niin yksikään potilas ei ole turvassa.

 

Esitutkinnan avaaminen ei ole vain juridinen teko.

 

Se on inhimillinen ja moraalinen velvollisuus totuuden, oikeuden ja ihmisarvon puolesta.

 

 

Kommentit

Suositut postaukset

Elämänkokemus.

Myrkkyinjektioilla rikotaan perustuslakia!

SUOMI ON KAAPATTU – JA KUKAAN EI HUOMANNUT!