Mitä todella tapahtui 24.10.2017 Peijaksen sairaalan huoneessa 7? Hoitovirhe vai peitelty kuolemantuottamus?
Mitä todella tapahtui 24.10.2017 Peijaksen sairaalan huoneessa 7?
Hoitovirhe vai peitelty kuolemantuottamus?
Vaimoni ja alaikäisten lastemme Äidin Sirpa Kämperin äkillinen kuolema Peijaksen sairaalassa paljastaa
potilasturvallisuuden pimeän puolen!
24. lokakuuta 2017 klo 22:15 Peijaksen sairaalan AKOS2-osaston huoneessa 7
tapahtui jotakin, mikä on
jättänyt pysyvän arven suomalaiseen potilasturvallisuuden historiaan, mitä yksikään
lähiomainen ei koskaan unohda.
Sirpa Kämper
oli tajuissaan, keskusteli perheensä kanssa ja piti aviomiehensä kättä.
Sitten
huoneeseen astui sairaanhoitaja, joka lausui vain yhden lauseen:
“Kohta tulee
rauha.”
Sairaanhoitaja lähestyi ruiskunsa kanssa Sirpa Kämperiä, joka oli
tajuissaan, puhekykyisenä ja perheensä ympäröimänä, ja käski Sirpan aviomiestä
ja alaikäistä poikaa siirtymään pois tieltään.
Sitten hetkeä
myöhemmin sairaanhoitaja ruiskutti oranssinkeltaisen lääkenesteensä ruiskustaan
Sirpan kaulalaskimokanyyliin.
Tämän sairaanhoitajan tekemän toimenpiteen välitön seuraus oli, että Sirpan silmät ja suu revähtivät auki, ja
Sirpa menetti tajuntansa - Sirpan suun ja silmien jäädessä auki!, eikä Sirpa enää
koskaan reagoinut eikä enää koskaan herännyt.
Tästä puolen
tunnin kuluttua Sirpa todettiin kuolleeksi.
Lääkitys,
jota ei kirjattu – laki, jota ei noudatettu.
Sairaanhoitaja
antoi väärää antoreittiä lääkkeensä, jota ei edes saanut antaa sillä tavalla.
Omaisten
läsnä ollessa annettu lääke oli hoitajan ilmoituksen mukaan Oxanest
(oksikodoni).
Todistajien
mukaan kyseessä oli oranssinkeltaisella E-110 -merkkiväriaineella merkitty oraalisuspensio,
ei suonensisäiseen käyttöön tarkoitettu valmiste.
Farmakologisesti
tämä on ratkaiseva ero: oraaliliuokset sisältävät apuaineita, jotka aiheuttavat
hemolyysiä, emboliaa ja hengityspysähdyksen, jos ne ruiskutetaan laskimoon
(Lääkevalmisteyhteenveto, Fimea, Oxynorm Oral Solution, 2023).
Tapahtuneen jälkeen kävi ilmi, että sairaanhoitaja ei kirjannut ruiskuttamaansa annosta lainkaan potilastietoihin.
Sairaanhoitaja
ei tehnyt antamastaan ruiskeesta mitään merkintää potilaskertomukseen, vaikka
STM:n Turvallinen lääkehoito -oppaan (2021) ja Lääkelain (395/1987) 57 §:n
mukaan kaikkien huumausaineiksi luokiteltujen lääkkeiden antotavat ja määrät on
kirjattava täsmällisesti.
Opioidilääkkeet,
kuten oksikodoni, kuuluvat lain mukaan huumausaineisiin, joiden käytöstä on
pidettävä täsmällistä kirjanpitoa (STM:n Turvallinen lääkehoito -ohje 2021,
Lääkelaki 395/1987 §57 ja 58).
Kirjaamatta
jättäminen
1. 1. rikkoo lakia ja
2. 2. vaikeuttaa tapahtumien oikeudellista
jälkiselvitystä, mikä täten kertoo teon tahallisuudesta.
Lisäksi silminnäkijätodistajien
mukaan aine oli oranssinkeltaista oraalisuspensiota (Oxynorm PO) – valmistetta,
jota ei saa antaa suonensisäisesti, koska se aiheuttaa välittömän
hengityslaman, embolian tai sydänpysähdyksen apuaineidensa vuoksi.
Tämä on
lääketieteellisesti tunnettu riski, ja sen antaminen laskimoon on vakava
lääkehoitovirhe, joka aiheuttaa kuoleman.
Oikeuskemiallinen
näyttö: tappava annos
Oikeuslääketieteellinen
ruumiinavaus osoitti Sirpan veressä olleen 0,47 mg/l oksikodonia — pitoisuuden,
joka on moninkertaisesti tappava, etenkin yhdistettynä midatsolaamiin, joka on
tunnettu hengitystä lamaava lääke.
Oikeuskemiallisissa
tutkimuksissa Sirpan veressä todettiin 0,47 mg/l oksikodonia – pitoisuus, joka
on moninkertaisesti yli hengenvaarallisen rajan.
Lausunnossaan
asiantuntijalääkäri LL Pekka Reinikainen totesi yksiselitteisesti:
“Sairaalassa
suoneen annettu ruiske pysäytti rouva Kämperin hengityksen välittömästi, kuten
tämän ryhmän lääkkeet yliannosteltuna aina tekevät. On ilmeistä, että
äkkikuolema seurasi laskimoon annettua ruisketta.”
Mikään
lääketieteellinen perustelu ei tue tällaista antotapaa eikä määräämistä.
Kaikki
lääketurvallisuuden perusperiaatteet — oikea lääke, oikea annos, oikea antotapa
ja dokumentointi — rikottiin.
Kollegiaalinen
suojaverkko – Kollegiaalinen vaikeneminen ja viranomaisketju:
järjestelmä,
joka suojelee itseään
Poliisille tehtiin asiasta tutkintailmoitus (5560/S/15012/17), mutta poliisi ei suorittanut edes esitutkintaa eikä koskaan tehnyt tutkintaa.
Tutkinnan
lopettamisen perusteena oli sairaanhoitopiirin viranomaisten lausunto, että
“hoito oli asianmukaista”.
Poliisi ja
viranomaiset ohittivat / syrjäyttivät Silminnäkijätodistuslausunnon
ja LL Pekka Reinikaisen lausunnon.
Silminnäkijätodistuslausunto
ja LL Pekka Reinikaisen lausunto jätettiin huomioimatta.
Silminnäkijätodistuslausuntoa
ja LL Pekka Reinikaisen lausuntoa ei liitetty päätökseen.
Omaisia /
silminnäkijöitä ei kuultu.
Oikeuslääketieteellinen
ruumiinavauspöytäkirja syrjäytettiin ja jätettiin huomioimatta.
Viranomaiset
tyytyivät lääkäreiden ja viranomaisten kollegiaaliseen lausuntoon, että “hoito oli asianmukaista”.
Valvira puolestaan
hylkäsi omaisten muistutuksen 23.2.2018 vedoten samaan lausumaan / perusteeseen,
vaikka sen käsittelyssä ei ollut käytettävissä virallisia ruumiinavausdokumentteja eikä
lääkepitoisuusnäytteitä.
Täten Valvira teki
päätöksen ilman oikeuslääketieteellisiä ruumiinavausdokumentteja ja ilman
lääketieteellistä analyysia antotavasta ja syrjäytti / ohitti Silminnäkijätodistuslausunnon ja LL Reinikaisen lausunnon ts. ilman todistajien kuulemista.
Tämä
menettely on tyypillinen esimerkki siitä, mitä suomalaiset potilasoikeusjuristit
kutsuvat ”kollegiaaliseksi suojelemiseksi” – viranomais- ja ammattikuntien
väliseksi ”hiljaiseksi suojaksi” yhteisymmärrykseksi olla kyseenalaistamatta
toisen ammattilaisen toimintaa suojellen toisiaan peitellen toistensa virheitä
Ilmiö on tunnistettu
myös mediassa ”rakenteellisena ongelmana”: Suomen Kuvalehti ja Yle MOT ovat
raportoineet useista tapauksista, joissa hoitovirheitä on piiloteltu
järjestelmän sisällä “potilasturvallisuuden nimissä”: hoitovirheet peitellään,
potilastietoja ei julkisteta, ja virheitä käsitellään sisäisesti ilman
rikosoikeudellista vastuuta.
Rikosoikeudellinen
analyysi ja arvio
Rikoslain 21
luvun 7 §:n mukaan kuolemantuottamus täyttyy, kun kuolema aiheutetaan
huolimattomuudella tai laiminlyönnillä.
Jos teossa
ilmenee tahallisuutta, erityistä välinpitämättömyyttä ja piittaamattomuutta, joten
kyse on törkeästä kuolemantuottamuksesta.
Tässä tapauksessa
on osoitettavissa useita vakavia laiminlyöntejä:
1. 1. Lääkkeen väärä antoreitti (PO → IV):
oraalisuspensio suoneen on lääketieteellisesti hengenvaarallinen ja kielletty
toimenpide.
2. 2. Lääkkeen kirjaamatta jättäminen potilastietoihin: rikkoo Lääkelain ja Potilaslain vaatimuksia (785/1992, 559/1994).
3. 3. Välittömän hengityspysähdyksen
sivuuttaminen ilman elvytystä – hengityspysähdyksen jälkeen ei suoritettu
mitään vastatoimia.
4. 4. Harhaanjohtaminen omaisille lääkkeen
laadusta – toimenpiteen ja lääkkeen vaikutusta ei selitetty.
Näiden
tekojen kokonaisuus yhteisvaikutus täyttää törkeän ja tahallisen suunnitellun huolimattomuuden
tunnusmerkistön.
Todennaköistä
on, että lääkkeen antaja tiesi antotavan vaarallisuuden, teko täyttää myös
tappavan tahallisuuden eli rikoslain 21 luvun 1 §:n mukaisen murhan yrityksen
tai vähintään tahallisen surman tunnusmerkistön.
Lisäksi
asiakirjojen muuttaminen tai puutteellisten tietojen antaminen täyttää poliisille
rikoslain 44 luvun 1 §:n mukaisen virkarikoksen tai asiakirjaväärennöksen
tunnusmerkit.
Farmakologinen
ja lääketieteellinen näyttö - Lääketieteellinen ja farmakologinen velvollisuus
Terveydenhuollon
ammattihenkilölain (559/1994) mukaan jokaisen terveydenhuollon ammattilaisen on
tunnettava määräämiensä ja antamiensa lääkkeiden vaikutukset ja riskit.
Farmakologian
perusopetuksessa korostetaan, että oraalisuspensiota ei saa koskaan antaa laskimoon,
ja että opioidien yhteiskäyttö midatsolaamin kanssa edellyttää välitöntä
valvontaa ja hengityksen seurantaa.
Tässä
tapauksessa nämä vaatimukset sivuutettiin täysin.
Kyse ei ole
inhimillisestä virheestä, vaan systeemisestä laiminlyönnistä ja ammatillisen
velvollisuuden rikkomisesta.
Farmaseuttinen
asiantuntija voi todistaa, että
1. 1. oraalisuspensioiden ja
injektionesteiden apuaineet eroavat ratkaisevasti:
2. 2. suonensisäisesti annettuna
oraalisuspensio voi aiheuttaa välittömän hemolyysin ja hengityspysähdyksen
3. 3. tällaisen virheen välttämiseksi
jokainen terveydenhuollon ammattihenkilö koulutetaan tuntemaan antoreitin
kriittisyys
Sirpan
tapauksessa kaikki nämä lääketurvallisuuden perusperiaatteet rikottiin.
Omaiset ja yhteiskunnallinen velvoite - Oikeuden ja omantunnon kysymys
Sirpan
omaiset — aviopuoliso Thomas Kämper, lapset ja sisar ja sisaren tytär — olivat
kaikki paikalla ja läsnä nähden kaiken omin silmin - 24.12.2017 päivätty
allekirjoitettu Silminnäkijätodistuslausunto, kun sairaanhoitajan antaman
ruiskeen jälkeen Sirpan silmät ja suu revähtivät auki, Sirpa menetti tajuntansa
ja kuoli.
He näkivät
toimenpiteen, he kysyivät lääkkeen nimeä, he kuulivat sairaanhoitajan sanat.
Poika, joka
näki äitinsä kuolevan sairaanhoitajan antaman injektion jälkeen, kysyi isältään hätääntyneenä itkien
silmät kyynelissä kauhuissaan nojaten isäänsä:
“Isi! Isi!
Miksi äiti jäi nukkumaan silmät auki?”
Ja he ovat
siitä päivästä lähtien kantaneet kysymystä, johon mikään eikä yksikään viranomainen ole
vastannut:
“Miksi
kukaan ei tutkinut, miksi äiti kuoli?”
Tämä ei ole
enää vain yksityinen suru.
Tämä kysymys
ei ole vain henkilökohtainen — se on moraalinen ja yhteiskunnallinen.
Se on
yhteiskunnallinen ja oikeudellinen kysymys.
Jos poliisi
ja Valvira voivat ohittaa todistusaineiston, lääketieteellisen näytön ja
ruumiinavaustulokset, silloin potilasturvallisuuden järjestelmä ei enää suojele
potilasta — se suojelee itseään.
Miksi
Suomessa yhä tänään voi tapahtua kuolema, joka täyttää lääketieteellisesti ja
juridisesti törkeän kuolemantuottamuksen tunnusmerkit, ilman että poliisi
suorittaa esitutkintaa?
Johtopäätös
ja vaade
Vaimoni Sirpa
Kämperin kuolema 24.10.2017 ei ole ollut luonnollinen eikä ole enää yksittäinen
tragedia — se on koetinkivi suomalaiselle oikeusvaltiolle.
Se oli
ennalta ehkäistävissä oleva kuolema, joka näyttää täyttävän törkeän
kuolemantuottamuksen tai jopa tahallisen surman tunnusmerkistön.
Siksi on
oikeudellisesti ja moraalisesti välttämätöntä, että poliisi avaa esitutkinnan
uudelleen, nyt täydellisen ja kiistämättömän näytön valossa:
1. Oikeuskemialliset
analyysit: tappava oksikodonipitoisuus.
2. Lääketieteellinen
lausunto: lääke aiheutti välittömän hengityspysähdyksen.
3. Silminnäkijät:
viisi omaista, jotka todistivat tapahtuman. Silminnäkijätodistuslausunto, 24.12.2017.
4. Puutteellinen
kirjanpito ja peittely: lainvastainen menettely.
Esitutkinnan
uudelleenavaaminen ei ole vain juridinen velvollisuus, vaan moraalinen ja
inhimillinen vaatimus.
Tässä on
kyse ihmisarvosta, oikeudesta totuuteen — ja siitä, että yksikään ihminen ei
enää kuole hiljaisuuden, pelon ja kollegiaalisen suojan varjossa.
Totuus on
selkeä.
Kyse ei ole
pelkästään yhdestä virheestä, vaan järjestelmästä, joka valitsi vaikenemisen ja
salaamisen ja peittelyn totuuden sijaan.
Jos viranomaiset voivat sivuuttaa silminnäkijätodistukset,
lääketieteellisen näytön ja potilasasiakirjaloukkaukset, niin yksikään potilas
ei ole turvassa.
Tämä ei saa
enää jatkua.
Lähteet ja
viitteet
1. STM:
Turvallinen lääkehoito – opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja
terveydenhuollossa (päivitetty 2021).
2. Lääkelaki
(395/1987) §57–58.
3.
Potilaslaki (785/1992) §3–4.
4. Terveydenhuollon
ammattihenkilölaki (559/1994) §15.
5. Rikoslaki
(39/1889), 21 luku §§1, 7, 8; 44 luku §1.
6. Fimea:
Oxanest ja Oxynorm Oral Solution – valmisteyhteenveto (2023).
7.
Reinikainen, P. (2018). Lääkärinlausunto Sirpa Kämperin kuolemasta.
8. Poliisin
tutkintailmoitus 5560/S/15012/17, Itä-Uudenmaan poliisilaitos.
9. Valvira,
päätös 23.2.2018.
https://www.is.fi/kotimaa/art-
Esitutkinnan
uudelleenavaamisen perusteet
Sirpa Maarit
Kämperin kuolemantapaus – Peijaksen sairaala, 24.10.2017
Hakija:
Thomas Kämper, puoliso
Tutkintailmoitus:
5560/S/15012/17, Itä-Uudenmaan poliisilaitos
Asia: Pyyntö
esitutkinnan uudelleenavaamisesta
Tapahtumapaikka:
Peijaksen sairaala, AKOS2-osasto, huone 7
Tapahtuma-aika:
24.10.2017 klo 22:00–22:45
1. Johdanto
ja tarkoitus
Tämä
asiakirja esittää oikeudelliset, lääketieteelliset ja näyttöön perustuvat
perusteet Sirpa Maarit Kämperin kuolemaan liittyvän esitutkinnan uudelleen
avaamiselle.
Kyseessä on
tapahtuma, jossa potilas kuoli välittömästi sen jälkeen, kun sairaanhoitaja oli
antanut hänelle lääkkeen omaisten nähden Peijaksen sairaalan AKOS2-osaston
huoneessa 7.
Tapahtumaa
ei ole tähän päivään mennessä tutkittu asianmukaisesti, vaikka
lääketieteellinen ja oikeuskemiallinen näyttö osoittavat selviä
rikosoikeudellisen vastuun perusteita.
2.
Tapahtumien kulku
24.10.2017
noin klo 22:15 sairaanhoitaja antoi Sirpa Kämperille lääkkeen suonensisäisesti
kaulalaskimokanyylistä, lausuen: “Kohta tulee rauha.”
Heti tämän
jälkeen Sirpa menetti tajuntansa, hänen silmänsä ja suunsa revähtivät / jäivät auki, eikä hän enää reagoinut.
Hän kuoli
noin 30 minuutin kuluttua, klo 22:45.
Paikalla
olivat seuraavat silminnäkijät:
Thomas
Kämper (aviopuoliso)
Erika Kämper
(tytär)
Markus
Kämper (poika)
Raili
Sahlman (sisar)
Leni Sahlman
(siskontytär)
Kaikkien
todistajien kertomukset ovat yhteneviä ja kuvaavat tapahtumaa samoin:
ruiskutettu neste oli oranssinkeltaista, ja kuolema seurasi välittömästi
lääkkeen annon jälkeen.
3.
Lääketieteelliset todisteet
1.
Oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus (THL, 2.11.2017) osoittaa, että vainajan
veressä oli 0,47 mg/l oksikodonia, mikä on moninkertaisesti tappava pitoisuus.
2. LL Pekka
Reinikaisen lausunto (2018):
“Sairaalassa
suoneen annettu ruiske pysäytti rouva Kämperin hengityksen välittömästi, kuten
tämän ryhmän lääkkeet yliannosteltuna aina tekevät.”
3.
Lääkitystiedot (Peijaksen AKOS2, 23.–24.10.2017) osoittavat ristiriitaisuuksia:
Oxanest
(oksikodoni) määrätty sekä SC että IV antoreitillä ilman ylärajaa.
Midatsolaami
määrätty IV antoreitillä ahdistukseen.
Oraaliliuosta ei ollut määrätty, mutta todistajien mukaan sitä annettiin suoraan suoneen.
4. Fimea –
Lääkevalmisteyhteenveto (Oxynorm oral solution):
Kieltää
antamisen laskimoon apuaineiden vuoksi; seurauksena voi olla hemolyysi,
anafylaksia tai hengityspysähdys.
Näiden tietojen perusteella kuoleman todennäköinen välitön syy oli virheellinen antotapa ja hengityslama, joka olisi ollut täysin estettävissä.
4.
Oikeudelliset perusteet esitutkinnan avaamiselle
4.1. Rikoslain (39/1889) 21 luvun 7 § – Kuolemantuottamus
“Joka huolimattomuudellaan aiheuttaa toisen kuoleman, on tuomittava kuolemantuottamuksesta.”
Sairaanhoitajan
toiminta täyttää vähintään tämän tunnusmerkistön, koska:
1. 1. lääkettä annettiin väärällä
antoreitillä,
2. 2. lääkitys ei ollut asianmukaisesti
määrätty,
3. 3. antotapa aiheutti välittömän
hengityspysähdyksen,
4. 4. elvyttämistoimenpiteitä ei
aloitettu.
4.2. Rikoslain 21 luvun 8 § – Törkeä kuolemantuottamus
Teko
osoittaa törkeää huolimattomuutta, koska:
1. 1. kyseessä oli voimakas huumausaine
(oksikodoni),
2. 2. väärä kuolemaan johtanut antotapa,
3. 3. annostelua ei kirjattu lain
vaatimusten mukaisesti,
4. 4. potilaan tila (heikentynyt maksa- ja
keuhkotoiminta) teki virheestä ennakoitavan hengenvaarallisen.
4.3. Rikoslain 44 luvun 1 § – Ammattirikkomus
Jos
terveydenhuollon ammattihenkilö rikkoo lääkkeenmääräyksiä tai vaarantaa
potilaan hengen, hän on vastuussa ammattirikkomuksesta.
Kirjaamatta jättäminen ja väärä antotapa rikkovat Lääkelain (395/1987) §57 ja Terveydenhuollon ammattihenkilölain (559/1994) §15 määräyksiä.
5.
Menettelyvirheet ja peittelyn indikaatiot
1. Poliisin tutkinta (2017–2018)
lopetettiin ilman esitutkintaa, vaikka näyttö rikosepäilystä oli ilmeinen.
2. Silminnäkijöitä ei kuultu -
silminnäkijätodistuslausunto ohitettiin ja syrjäytettiin.
3. Oikeuskemiallista analyysiä ei
huomioitu.
4. Ruumiinavauspöytäkirjaa ei ollut
tutkinnassa.
5. Valviran päätös 23.2.2018 tehtiin
ilman kaikkia dokumentteja, ja perustui ainoastaan osaston omiin kirjauksiin.
6. Tämä herättää perustellun epäilyn
kollegiaalisesta suojelemisesta, jossa terveydenhuollon viranomaiset eivät
tutki toistensa virheitä.
7. Lokitietojen ja lääkeannostietojen
puutteet viittaavat mahdolliseen tietojen manipulointiin tai kirjaamisen
laiminlyöntiin.
Tällainen menettely voi täyttää myös Rikoslain 16 luvun 8 §:n mukaisen väärän todistuksen viranomaisessa.
6. Uudet
todisteet ja perusteet esitutkinnan avaamiselle
1. 1. Lääkäri Pekka Reinikaisen
asiantuntijalausunto, joka osoittaa lääketieteellisen syy-yhteyden injektion ja
kuoleman välillä.
2. 2. Oikeuskemiallinen raportti, joka
osoittaa moninkertaisesti tappavan oksikodonipitoisuuden.
3. 3. Silminnäkijöiden kirjallinen
silminnäkijätodistus, joka on yhtäpitävä ja täyttää todistusvoimaisuuden
vaatimukset.
4. 4. Lääketieteellinen ja farmakologinen
näyttö, joka osoittaa antotavan olleen virheellinen ja hengenvaarallinen.
7.
Johtopäätös ja pyyntö
Sirpa
Kämperin kuolemaan liittyy kiistattomia seikkoja, jotka täyttävät törkeän
huolimattomuuden ja mahdollisesti tahallisen surman tunnusmerkistöt.
Viranomaisten
aikaisempi menettely osoittaa, että esitutkintaa ei ole tehty lain
edellyttämällä tavalla.
Tämän vuoksi
on oikeudellisesti ja moraalisesti välttämätöntä, että Itä-Uudenmaan
poliisilaitos avaa esitutkinnan uudelleen ja suorittaa seuraavat toimenpiteet:
1.
24.12.2017 päivätty allekirjoituksin vahvistettu Silminnäkijätodistuslausunto
on todistusaineisto, joka täyttää todistusvoimaisuuden vaatimukset.
2. Hankkii
täydelliset potilasasiakirjat, lääkejakelulokit ja valvontatiedot.
3. Kuulee lääkkeen antanutta sairaanhoitajaa ja lääkkeen määrännyttä lääkäriä.
4. Pyytää
riippumattoman lääketieteellisen asiantuntijaryhmän lausunnon antotavan
vaikutuksesta.
5. Arvioi
kokonaisuutena, täyttääkö teko rikoslain 21 luvun mukaiset tunnusmerkistöt.
8. Liitteet
1.
Silminnäkijöiden kirjallinen Silminnäkijätodistus (24.10.2017)
2. Lääkäri
Pekka Reinikaisen lausunto
3.
Oikeuskemiallinen analyysiraportti (THL)
4.
Ruumiinavauspöytäkirja (Helsinki 2.11.2017)
5. Peijaksen
sairaalan lääkemääräysote ja hoitokertomukset
6. Valviran
päätös 23.2.2018
7.
Tutkintailmoitus 5560/S/15012/17
9. Lopuksi
Sirpa
Kämperin tapaus ei ole vain yhden ihmisen tragedia – se on peili suomalaisen
potilasturvallisuuden tilasta.
Jos näin
ilmeinen virhe voidaan sivuuttaa, se heikentää kansalaisten luottamusta
oikeusjärjestelmään ja terveydenhuoltoon.
Jos viranomaiset voivat sivuuttaa silminnäkijätodistukset,
lääketieteellisen näytön ja potilasasiakirjaloukkaukset, niin yksikään potilas
ei ole turvassa.
Esitutkinnan
avaaminen ei ole vain juridinen teko.
Se on
inhimillinen ja moraalinen velvollisuus totuuden, oikeuden ja ihmisarvon
puolesta.
Kommentit
Lähetä kommentti
Heräsikö ajatuksia?
Ota kantaa - nyt, heti tai ihan oitis, joko lyhyen napakasti tai polveilevalla tajunnanvirralla.
Sana on vapaa!
S’il te plaît.