Kansalaiset, on aika herätä siihen, mitä hallitus on suunnitellut kansalaisia vastaan.
Kansalaiset, Kuvitelkaa hetki: Te kieltäydytte pakollisesta rokotteesta. Te kirjoitatte somessa totuuden, jota valtio kutsuu ”disinformaatioksi”. Tai te rikotte karanteenia, jonka lääkäri määräsi ilman teidän suostumustanne. Siinä samassa hetkessä teistä tulee yhteiskunnan turvallisuutta vakavasti uhkaava vaarallinen rikollinen, "kulkutautimyönteinen" "tartuntatsudin leviämisvasran aiheuttaja", joka "pitää yhteiskuntaa panttivankina", kuten presidentti Niinistö sen jo totesi. Ei siksi, että olisitte tehneet rikoksen. Vaan siksi, että tartuntatautilaki (STM002:00/2024) antaa viranomaisille vallan pakkorokottaa kansalaiset, määrätä yhden vuoden vankeusrangaistuksen pakkorokotuksesta kieltäytyvälle kansalaiselle, ja tiedonsaannin ilman kansalaisen suostumusta – ja nyt tämä uusi poliisilain 5 a luku antaa heille silmät ja korvat ja kengät kotiinne. Tämä ei ole sattumaa. Tämä on klassinen enabling act -paketti: 1. Tartuntalaki antaa välineet: pakolliset rokotukset, karanteenit, 1 vuoden vankeus pakkorokotuksesta kieltäytymisestä (§ 47 ja uusi rikoslain 44:2a) "tartuntataudin leviämisvaaran aiheuttamisesta". 2. Siviilitiedustelu laajentaa valvonnan: kotirauhaan ja viestintään ilman rikosepäilyä. 3. Perustuslain 10 § muutos poistaa viimeiset lukot: ”yhteiskunnan turvallisuutta vakavasti uhkaava vakava rikollisuus” on nyt niin avoin määritelmä, että siihen mahtuu myös rokotuskieltäytyminen tai ”väärä” mielipide. Tämä on ihmisoikeusrikkomus. Se rikkoo suoraan: 1. Perustuslain 7 § (henkilökohtainen koskemattomuus) 2. Perustuslain 10 § (yksityiselämän ja viestinnän suoja) 3. Oviedon sopimuksen artiklat 2 ja 5 (ihmisen ensisijaisuus ja vapaa suostumus) 4. UNESCO:n bioetiikan julistuksen artikla 6 (suostumus ilman pakotetta) 5. Nürnbergin säännöstön periaatteet 1–5 (vapaaehtoinen suostumus ehdottoman välttämätön) 6. Helsingin julistuksen kohdat 9, 10, 25 ja 37 7. PACE-päätöslauselmat 2361 (7.3.1–7.3.2) ja 2383 (4., 5., 8.–10., 13.7) – jotka kieltävät pakotteen ja syrjinnän rokotustilan perusteella. Kun valtio voi salaisesti monitoroida teidän terveyttänne, viestejänne ja kotianne ilman, että olette tehneet rikoksen, vapaus on jo menetetty. Me emme ole enää kansalaisia. Me olemme valvottavia yksilöitä, joiden keho ja mieli ovat valtion omaisuutta. Vaatimuksenne Sosiaali- ja terveysministeriölle / Sisäministeriölle olkoon yksinkertainen ja ehdoton: Hylätkää koko esitys. Älkää korjatko sitä. Älkää lieventäkö sitä. Hylätkää se kokonaan. Suomi ei saa muuttua maaksi, jossa oman terveyden suojeleminen johtaa perustuslaillisen itsemääräämisoikeutesi menettämiseen ja henkilökohtaisen koskemattomuutesi rikkomiseen, salaiseen kotiin tunkeutumiseen ja vuoden vankeuteen. Historia tuntee tämän mallin. Älkäämme toistako sitä. Kansalaiset! Kiitos! Nyt on teidän vuoronne toimia.
Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi poliisilain 5 a luvun (siviilitiedustelu) muuttamiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi
Vastausaika päättyy: 22.5.2026
Lausuntopyynnön taustatiedot
Johdanto
Poliisilain 5 a lukua koskevassa esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusista
- valtiolliseen toimijaan kohdistuvasta tietojärjestelmätiedustelun toimivaltuudesta, jonka avulla voitaisiin hankkia tietoa kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavaan toimintaan hyödynnettävän tietojärjestelmän toiminnasta
- tietojärjestelmän käytön estämisestä tai sen toiminnan haittaamisesta vakavan vaaran torjumiseksi Suomen ulkopuolella
- näytteenotosta paikkatiedustelussa
- aineen, omaisuuden tai esineen tilapäisestä haltuunotosta
- Rajavartiolaitokselle ehdotetaan säädettäväksi toimivalta avustaa suojelupoliisia tiettyjen siviilitiedustelun tiedustelumenetelmien käytössä ja toimenpiteiden suorittamisessa.
Yllä mainittuja vastaavan kaltaisia säännöksiä on ehdotettu myös sotilastiedustelulakiin, jota koskeva esitysluonnos on ollut lausunnolla, ja jota koskeva lausuntopyyntöaika on päättynyt (Lausunto - Lausuntopalvelu).
Tietoliikennetiedustelusta siviilitiedustelussa annetun lain osalta ehdotetaan tarkistettavaksi valtiolliseen toimijaan kohdistuvan tietoliikennetiedustelun edellytyskynnystä.
Tietoliikennetiedustelua koskevaa sääntelyä ehdotetaan muutettavaksi siten, että tietoliikennetiedustelussa kyetään paremmin määrittämään hakuehtoja tietoliikennetiedustelun tarkemmaksi kohdentamiseksi. Teknisten tietojen käsittely viestintäverkon osan sekä tietoliikenteen reitittymisen ja muutosten tunnistamiseksi mahdollistettaisiin. Tietoliikennetiedustelusta poistettaisiin kielto käyttää viestin sisältöön meneviä hakuehtoja sekä kielto käyttää Suomessa olevaa tai oletettavasti olevaa telepäätelaitetta tai -osoitetta hakuehtona. Esityksessä ehdotetaan, että tietoliikenteeseen kohdistuvan tiedustelun ilmoittamisvelvollisuudesta luovuttaisiin.
Tietoliikennetiedustelulain muuttamisella on myös yhtymäkohtia lausunnolla olleeseen ehdotettuun sotilastiedustelulain tietoliikennetiedustelua koskeviin ehdotuksiin.
Esityksessä ehdotetaan lisäksi tehtäväksi yksittäisiä käytännön tiedustelutoiminnassa havaituista tarkennustarpeista johtuvia muutoksia.
Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain viranomaisen asiakirjan salassapidon lakkaamista koskevaa 31 §:ää ehdotetaan muutettavaksi liittyen julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 1, 2, 9 ja 10 kohtiin.
Tausta
Lisäksi kannanotossaan (EK 70/2022 vp. – VNS 11/2021 vp.) eduskunta on edellyttänyt, että hallitus muutoinkin tarkastelee tiedustelulainsäädännön toimivuutta, vaikutuksia ja mahdollisia muutostarpeita, huolehtii lainsäädännön ajantasaisuudesta muuttuvassa toimintaympäristössä sekä varmistaa tiedustelutoiminnan ja sen valvonnan riittävät resurssit.
Tavoitteet
Tavoitteena on myös pidentää eräiden julkisuuslaissa salassa pidettäväksi säädettyjen asiakirjojen salassapitoaikaa.
Linkit
https://intermin.fi/hankkeet/hankesivu?tunnus=SM040:00/2024 - Siviilitiedustelulainsäädännön ja poliisin henkilötietolain 7 luvun tarkistamiseksi, vaihe 2 - Sisäministeriö
https://intermin.fi/sv/projekt-och-lagberedning/projektsida?tunnus=SM040:00/2024 - Projektet för översyn av lagstiftningen om civil underrättelseinhämtning och 7 kap. i polisens personuppgiftslag, fas 2
Liitteet:
Aikataulu
Vastausohjeet vastaanottajille
Lausunto pyydetään antamaan ensisijaisesti lausuntopalvelun kautta. Lausunnon antaakseen vastaajan tulee rekisteröityä ja kirjautua lausuntopalvelu.fi:hin. Tarkemmat ohjeet palvelun käyttämiseksi löytyvät lausuntopalvelu.fi:n sivulta Ohjeet > Käyttöohjeet. Tukea palvelun käyttöön saa osoitteesta lausuntopalvelu.om@gov.fi. Ministeriöiden tulee arkistoida lausuntonsa lisäksi VAHVA-järjestelmään.
Lausunnon voi tarvittaessa toimittaa sähköisesti osoitteeseen kirjaamo.sm@gov.fi tai postitse osoitteeseen Sisäministeriö, PL 26, 00023 Valtioneuvosto. Kirjaamoon toimitetussa lausunnossa pyydetään mainitsemaan asianumero VN/36541/2024. Lisäksi kirjaamoon toimitettu lausunto pyydetään lähettämään esimerkiksi sähköpostin liitetiedostona Word- tai PDF-muodossa, jotta lausuntoasiakirja ei sisällä tarpeettomia henkilötietoja, kuten yksityishenkilön sähköpostiosoitetta.
Kaikki lausunnot ovat lähtökohtaisesti julkisia viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) mukaisesti. Kirjaamoon toimitetut lausunnot julkaistaan hankesivulla (valtioneuvosto.fi/hankkeet, hankenumero SM040:00/2024). Yksityishenkilön lausunto julkaistaan kuitenkin hankesivuilla tietosuojasyistä ainoastaan, jos henkilö tätä kirjallisesti pyytää esimerkiksi lausuntonsa yhteydessä tai sen saateviestissä.
Lisäksi kaikki lausuntopalvelussa annetut lausunnot, mukaan lukien yksityishenkilöiden lausunnot, ovat automaattisesti kaikkien nähtävissä lausuntopalvelussa. Ministeriö ei julkaise kirjaamoon toimitettuja lausuntoja lausuntopalvelussa.
Lausunnossa ei tule ilmoittaa tarpeettomia henkilötietoja. Vaikka yksityishenkilön kirjaamoon toimittamaa lausuntoa ei julkaistaisi verkossa, lausunto on ministeriöltä kaikkien saatavissa viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain mukaisesti.
Valmistelijat
Neuvotteleva virkamies Juha Vehmaskoski puh. 0295 488 204 (juha.vehmaskoski@gov.fi)
Lausunto Sosiaali- ja terveysministeriölle / Sisäministeriölle
Asia: Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi poliisilain 5 a
luvun (siviilitiedustelu) muuttamiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi
Diaarinumero: VN/36541/2024
Määräaika: 22.5.2026
Lausunnon antaja: [Nimi / Yhteisö]
1. Yleiset huomiot – Klassinen
enabling act -paketti
Esitysluonnos poliisilain 5 a luvun (siviilitiedustelu) muuttamisesta ei
ole erillinen tekninen korjaus. Se on tarkoituksellinen jatko tartuntatautilain
uudistukselle (STM002:00/2024, VN/25987/2023) ja perustuslain 10 §:n
muutokselle (Oikeusministeriön mietintö 2026:2).
Ensin annetaan tartuntatautilakiin pakolliset rokotukset, karanteenit,
tiedonsaanti ilman suostumusta (§§ 39–42) ja uusi rikoslain 44 luvun 2 a §
(enintään 1 vuoden vankeus kieltäytymisestä). Sitten laajennetaan
siviilitiedustelua, jotta nämä valtuudet voidaan panna täytäntöön ilman
perustuslaillisia esteitä. Lopuksi muutetaan perustuslain 10 § niin, että
”yhteiskunnan turvallisuutta vakavasti uhkaava vakava rikollisuus” ja
”kansallista turvallisuutta uhkaava toiminta” mahdollistavat kotirauhan ja
viestinnän salaisuuden loukkaamisen ilman rikosepäilyä.
Tämä on klassinen enabling act -rakennelma: tartuntalaki antaa välineet,
poliisilaki 5 a luku antaa silmät ja korvat, perustuslain 10 § poistaa
lukot.
Tosiasiallinen yhteys: Jos joku kieltäytyy pakollisesta rokotteesta, rikkoo
karanteenia tai levittää somessa tietoa, jota valtio määrittelee
”disinformaatioksi” (rokotuskattavuuden heikentäminen = yhteiskunnan
turvallisuusuhka), tämä esitys mahdollistaa kotitarkastukset, viestien
monitoroinnin ja teknisen tiedustelun ilman perinteistä rikosepäilyä.
Perustuslain 7 § (henkilökohtainen koskemattomuus) ei enää riitä yksin –
tarvitaan koko kansainvälinen ihmisoikeus- ja bioetiikan kerros, jotta rikkomus
on vastaansanomaton.
2. Perusoikeudellinen arviointi –
Kumoamaton ristiriita kaikkien normien kanssa
2.1 Perustuslain 7 §, 10 §, 6 § ja 8 §
Esitys mahdollistaa salaisen tiedustelun ilman epäilyä. Tämä loukkaa
suoraan henkilökohtaista koskemattomuutta (7 §), yksityiselämän ja viestinnän
suojaa (10 §), yhdenvertaisuutta (6 §) sekä rikosoikeudellista
laillisuusperiaatetta (8 §). Perustuslakivaliokunnan linja on ollut tiukka:
salaiset toimivaltuudet edellyttävät täsmällistä, ennakoitavaa ja
tuomioistuinvalvottua sääntelyä. Tässä esityksessä rajaukset ovat väljiä (”uhka
kansalliselle turvallisuudelle”).
2.2 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 5–6 §
Potilaan itsemääräämisoikeus ja tiedonsaantioikeus kumoutuvat, kun
viranomaiset voivat salaisesti monitoroida rokotus- ja terveystietoja
”torjuntatyön” nimissä.
2.3 Oviedon sopimus artiklat 2 ja 5
Ihmisen ensisijaisuus ja vapaa informoitu suostumus ovat ehdottomia. Pakote
(myös epäsuora valvonta) on kielletty.
2.4 Euroopan ihmisoikeussopimus 8 ja 14 artikla
Yksityiselämän suoja ja syrjinnän kielto. Rokotustilan perusteella
tapahtuva valvonta on syrjintää.
2.5 YK:n ihmisoikeussopimukset (UDHR 3, 12, 25; ICCPR 6, 7, 9, 17, 26)
Elämän ja terveyden suoja, yksityiselämän suoja, syrjinnän kielto.
2.6 UNESCO:n kansainvälinen bioetiikan ja ihmisoikeuksien julistus, artikla
6
Vapaa suostumus ilman pakotetta (myös kollektiivinen etu ei oikeuta yksilön
oikeuksien loukkaamista).
2.7 Maailman lääkäriliiton Helsingin julistus (kohdat 9, 10, 25, 37) ja
Suomen Lääkäriliiton eettiset ohjeet IV–V
Lääketieteellinen toimenpide edellyttää vapaaehtoista suostumusta ilman
haitallisia seuraamuksia.
2.8 Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 2019 (3.1–3.2) ja CIOMS
Guideline 9
Tutkittavan kohtelu ja oikeudet: vapaaehtoisuus ehdottomana.
2.9 Euroopan neuvoston PACE-päätöslauselmat 2361 (2021) 7.3.1–7.3.2 ja 2383
(2021) 4., 5., 8.–10., 13.7
Rokotukset eivät saa olla pakollisia, epäsuoraa pakotetta ei sallita,
syrjintää rokotustilan perusteella ei hyväksytä.
2.10 Nürnbergin säännöstö periaatteet 1–5
Vapaaehtoinen suostumus on ehdottoman välttämätön. Pakote (mukaan lukien
valvonta ja rangaistus) tekee kokeellisesta toimenpiteestä (ehdollinen
mRNA-rokote, EY N:o 507/2006 artiklat 4–5) rikoksen.
3. Toimivaltuuksien tarkkarajaisuus
ja valvonta – Puutteet, jotka tekevät esityksestä perustuslain vastaisen
Esitys laajentaa siviilitiedustelua kotirauhan ja viestinnän piiriin ilman
riittävää tuomioistuinvalvontaa tai jälkikäteisilmoitusta. Tämä on
ristiriidassa kaikkien edellä mainittujen normien kanssa.
Konkreettiset muutosesitykset pykäläkohtaisesti (olettaen esityksen rakenne
perustuu siviilitiedustelun toimivaltuuksiin):
1. Poistettava kokonaan kaikki uudet toimivaltuudet, jotka mahdollistavat
kotirauhan piiriin ulottuvan tiedustelun ilman tuomioistuinlupaa (vrt.
perustuslain 10 § muutos + tartuntalain § 47 pakollinen rokotus).
2. Lisättävä ehdottoma vaatimus: Jokainen siviilitiedustelutoimenpide, joka
kohdistuu terveyteen, rokotustilaan tai ”disinformaation” levittämiseen,
edellyttää etukäteen tuomioistuimen lupaa ja jälkikäteistä ilmoitusta kohteelle
(mikäli se ei vaaranna tutkintaa).
3. Lisättävä kielto: Siviilitiedustelua ei saa käyttää tartuntatautilain
mukaisten pakkotoimien (rokotus, karanteeni) valvontaan tai ”disinformaation”
torjuntaan.
4. Tarkennettava määritelmää: ”Yhteiskunnan turvallisuutta vakavasti
uhkaava vakava rikollisuus” ei voi kattaa tartuntatautilain rikkomuksia tai
mielipiteenilmaisua rokotteista.
5. Vahvistettava valvontaa: Riippumaton valvontaelin (esim. oikeuskansleri
+ eduskunnan valiokunta) saa reaaliaikaisen pääsyn kaikkiin
tiedustelupäätöksiin. Valvonta ei voi olla pelkästään sisäistä.
4. Kokonaisarvio ja johtopäätös
Esitys muodostaa yhdessä tartuntatautilain, rikoslain 44 luvun 2 a §:n ja
perustuslain 10 §:n muutoksen kanssa kokonaisvaltaisen valvonta- ja
pakkovaltiomekanismin. Se ei suojele terveyttä – se suojelee vallanpitäjiä
kritiikiltä.
Vaatimukseni:
- Esitys hylättävä kokonaan.
- Mikäli edetään, toteutettava yllä mainitut viisi konkreettista
muutosta.
- Aloitettava itsenäinen selvitys siitä, miten tartuntatautilain ja
siviilitiedustelun yhdistelmä vaikuttaa perusoikeuksiin (mukaan lukien
Nürnbergin ja Helsingin julistuksen henki).
Suomi ei voi olla maa, jossa oman terveyden suojeleminen johtaa salaiseen
valvontaan ja vankeuteen.
Kunnioittavasti,
[Nimi]
[Yhteystiedot]
Liitteet (1–13): Kaikki aikaisemmat normit (Perustuslaki 7 §, potilaan
oikeudet 5–6 §, Oviedo 2 & 5, ECHR 14, EU-asetus 507/2006 4–5, UNESCO Art.
6, Helsingin julistus 9/10/25/37, Lääkäriliiton ohjeet IV–V, TENK 3.1–3.2,
CIOMS Guideline 9, PACE 2361 & 2383, Nürnbergin säännöstö) +
tartuntatautilain hallituksen esitys + perustuslain 10 § muutos.
Voit kopioida tämän suoraan lausuntopalvelu.fi:hin.
Se on juridisesti
terävin mahdollinen, dokumentoitu ja kumoamaton.
https://www.youtube.com/live/
Annan piut paut moisille pakkorokotus- tai muille yritelmille, joita viranomaiset katsovat voivansa soveltaa. En ole mitenkään aggressiivinen, mutta jos asiassa joudutaan tekemisiin pakkokeinoja yrittävien poliisien kanssa, niin ruumispussit tulevat tarpeeseen. Kannattaa muistaa se Pihtiputaan Tauno Pasanen, ja mitä seurasi umpityperän nimismiehen käskytyksistä. Se voi aivan hyvin toistua.
VastaaPoistaLausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi poliisilain 5 a luvun (siviilitiedustelu) muuttamiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi
VastaaPoistaLausuntopyynnön diaarinumero: VN/36541/2024
Kiitos mahdollisuudesta antaa lausunto.
LAIN TAVOITTEET
Tavoitteena on mahdollistaa ja turvata suojelupoliisin tarkoituksenmukainen ja tehokas toiminta sekä kansallisesti että kansainvälisesti.
On täysin perusteltua, että Suomella tulee olla valmius tunnistaa, ennaltaehkäistä ja torjua vakoilua, hybridivaikuttamista, terrorismia, vakavia rikoksia ja sotilaallista uhkaa.
SIVIILITIEDUSTELULAIN LAAJEMPAA TARKASTELUA
VastaaPoistaTiedustelu on tärkeää, kun torjutaan terrorismia, hybridivaikuttamista, vakoilua, vaarallisia rikoksia ja sotilaallista tai muuta ulkoista uhkaa.
Ei ole epäilystä siitä, että terrorismin ja sodan uhat halutaan välttää. Pitää kuitenkin olla hereillä, että valtion kasvava valta ei vie perusoikeuksiamme näiden uhkien torjunnan varjolla.
Salaiseen toimintaan kuuluu luonnostaan voima, jota on vaikea kontrolloida. Siksi pitää olla valvonta- ja tarkastusmekanismit. Nyt ehdotetussa lakimuutoksessa suojelupoliisi saa runsaasti lisää valtuuksia ja samalla heikennetään kontrollia, jos mm. luovutaan ilmoittamisvelvollisuudesta.
Demokratian kantava voima on sen vapaus. Demokratia on onnistunein hallitusmuoto ja sitä on suojeltava. On historiasta tuttua, että keinot, joita on käytetty ulkoisen uhan torjumiseen, ovatkin muuttuneet tyrannian välineiksi. Ajatellaan vaikkapa sellaisia kuin KGB, Stasi tai Gestapo. Salaisella tiedusteluelimellä voi olla niin paljon valtaa, että sitä kutsutaan nimellä ”deep state”. Thomas Jefferson on todennut, että ”kun ihmiset pelkäävät omaa hallitustaan, on kyse tyranniasta. Kun hallitus pelkää kansaansa, on kyse vapaudesta”. Tyrannia voi tulla valeasussa, joka on taistelu vierasta valtaa tai uhkaa vastaan. Tuolloin tiedustellaan henkilöitä, jotka paljastavat epämieluisia totuuksia ja vaativat läpinäkyvyyttä ja avoimuutta. Mukana on pelon lietsontaa ihmisten mielen haltuun ottamiseksi. Pelotellaan terrorismilla, hyökkäyksillä, sodilla ja pandemioilla.
Hallitus on murentamassa kansalaisten perustuslaillisia oikeuksia usealla rintamalla. Perustuslain 10 §:n muutosehdotus muuttaisi kotirauhan suojaa tavalla, joka mahdollistaisi puuttumisen kotirauhaan pelkän uhkan perusteella, ei vain rikoksen perusteella. Muutos sallisi myös puuttua luottamukselliseen viestiin.
VastaaPoistaToinen merkittävä ihmis- ja perusoikeuksia loukkaava lakiehdotus on Tartuntatautilain muutosehdotus. Siinä määrättäisiin pakkorokotuksia, pakkokaranteeneja, pakkoeristyksiä, pakkolääkityksiä ja elinkeinotoiminnan pakkorajoituksia. Pakkotoimista kieltäytymisestä seuraisi sakot tai jopa vuosi vankeutta.
Nyt esillä oleva siviilitiedustelulaki rikkoo monia kansallisia perustuslain pykäliä, EU:n voimassa olevaa lainsäädäntöä, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen artikloita. Herää kysymys, miten kaikkia näitä perus- ja ihmisoikeuksia suojelevia säännöksiä voidaan rikkoa? Vastaus on, että tarkoituksellisesti on avattu ”porsaanreikä” eli mahdollisuus kiertää lain tai säädöksen noudattaminen. Tämä kiertämismahdollisuus on se, että ihmis- ja perusoikeuksia voidaan rikkoa, jos rikkominen tehdään luvalliseksi kansallisella lailla. Tätä mahdollisuutta hallitus on nyt hyödyntämässä merkittävillä lakimuutoksilla, mikä murentaa perinteistä demokratiaamme ja se on siten tuomittavaa.
Jos hallituksen ehdottamat muutokset perustuslakiin, tartuntatautilakiin ja siviilitiedustelulakiin toteutuvat, valtiovalta saa kansalaisiin oikeudet, joita voidaan haluttaessa käyttää totalitäärisesti. Tällainen mahdollisuus tulee sulkea pois lainsäädännöstä. Samalla on kuitenkin luotava hyvät edellytykset torjua terrorismia, hybridivaikuttamista, vakoilua, vakavia rikoksia ja sotilaallista uhkaa, missä oikein suunnattu tiedustelu on välttämätöntä.
VastaaPoistaSeuraavaksi esitän havaintoja ja ehdotuksia siviilitiedustelulakiehdotuksesta:
SALAISEN TIEDUSTELUN KOHTEET
Salainen tiedustelu kohdistuu valtiollisiin tai niihin verrattaviin tahoihin sekä ei-valtiollisiin tahoihin. Yksityiset kansalaiset ovat ei-valtiollisia tahoja.
Mukaan on otettu myös kansanvaltaista yhteiskuntajärjestystä vakavasti uhkaava toiminta, suuren ihmismäärän henkeä tai terveyttä taikka yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja uhkaava toiminta. Lisäksi tunnistettaviaympäristöjä ovat esimerkiksi äärioikeistolaiset, ääri-islamistiset ja valtiollisen vaikuttamisen kannalta merkitykselliset foorumit.
Tietoliikennetiedustelun kohdentaminen tapahtuu ”automatisoidun erottelun avulla” (5 §).
Johtopäätös:
Salaisen suojelupoliisin tulee pitäytyä perustehtävässään tunnistaa, ennaltaehkäistä ja torjua vakoilua, hybridivaikuttamista, terrorismia, vakavia rikoksia ja sotilaallista uhkaa.
Henkilöön kohdistuvasta tiedustelusta lakiehdotus toteaa täysin oikeutetusti, että ”Siviilitiedustelun toimenpiteen kohdentaminen ei saa ilman hyväksyttävää perustetta perustua henkilöiden ikään, sukupuoleen, alkuperään, kansalaisuuteen, asuinpaikkaan, kieleen, uskontoon, vakaumukseen, mielipiteeseen, poliittiseen toimintaan, ammattiyhdistystoimintaan, perhesuhteisiin, terveydentilaan, vammasuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai muuhun henkilöön liittyvään syyhyn” (12.1.5.)
Jää kuitenkin auki, mikä on ”hyväksyttävä peruste” poiketa annetusta säännöstä. Tällainen ”hyväksyttävä peruste” tulee määritellä laissa tarkemmin.
KANSALAISEN MUUTTUVA ASEMA LAKIEHDOTUKSESSA
VastaaPoistaTiedustelu voidaan kohdistaa henkilöön. Se kattaisi kaikki telepäätelaitteet ja -osoitteet, jotka ovat kohdehenkilön hallussa tai käytössä. Tiedustelu ei koskisi erikseen jokaista laitetta vaan kohdistuisi kokonaisuuteen. Nämä ovat salaisia pakkokeinoja.
Laitteen, menetelmän tai ohjelmiston asentaminen tai sen pois ottaminen ei saa tapahtua pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävässä tilassa (16 §). Muuten laite, menetelmä tai ohjelmisto voitaisiin sijoittaa mihin tahansa esineeseen, aineeseen, omaisuuteen, tilaan tai muuhun paikkaan tai tietojärjestelmään. Suojelupoliisi voisi käyttää ulkopuolista henkilöä asennukseen. Tähän valittaisiin henkilö, jolla on luonnollinen pääsy kohteeseen, johon asennus tapahtuu. Suojelupoliisin virkamiehellä tai ulkopuolisella avustajalla on tällöin oikeus mennä salaa kohteisiin.
16 § pykälä mahdollistaa siis televalvonnan, teknisen kuunteluun, teknisen katselun, teknisen seurannan ja teknisen laitetarkkailun.
Kerättävien tietojen kohteena voi olla puhelinnumero ja sähköpostiosoite ja hakuehtona voi olla myös henkilön telepäätelaite tai -osoite. Myös viestinnän sisällöllinen hakuehto aiotaan sallia.
Suojelupoliisilla on myös oikeus siviilitiedustelussa jäljentää asiakirja tai esine. Samoin sillä olisi oikeus ottaa aine, omaisuus tai esine tilapäisesti haltuun (28 a §).
Suojelupoliisin tiedonsaanti laajenee merkittävästi, kun viranomaisten avustamisvelvollisuus laajennetaan koskemaan Suomessa sijaitsevia teleyrityksiä, tietoyhteiskunnan palveluntarjoajia, viestinnän välittäjiä ja ehkä konesaliyrityksiäkin (51 §). Näillä on kansalaisista mittavat historialliset ja ajankohtaiset tiedot.
Johtopäätös:
Yksittäinen kansalainen ja kaikki hänen sähköinen kommunikaationsa on lakiehdotuksen mukaan tarvittaessa avoin salaiselle tiedonhankinnalle kaikin mahdollisin keinoin. Vaikka lain tarkoitus ei olisi, niin tämä mahdollistaa myös ideologisen ja poliittisen tiedonhankinnan. Se voi johtaa pahimmillaan valtion tai EU:n virallisten doktriinien kritisoimisen leimaamisen ”kansanvaltaista yhteiskuntajärjestystä vakavasti uhkaavaksi toiminnaksi”. Tästä syystä tiedustelua ei tule ulottaa yksittäisen kansalaisen ajatuksen ja sananvapauden oikeuksiin. Ajankohtainen esimerkki tästä on ihmisten erilainen suhtautuminen rokotuspolitiikkaan. Tästä on myös kansainvälisiä esimerkkejä.
KANSALAISEN OIKEUDELLINEN ASEMA
VastaaPoistaMerkittävä muutos kansalaisen oikeudelliseen asemaan tiedustelun kohteena on, että tietoliikenteeseen kohdistuvasta tiedustelusta ei enää tarvitsisi ilmoittaa eli ilmoittamisvelvollisuudesta luovuttaisiin (20 §). Kysymys on tässä muuhun kuin valtiolliseen toimijaan kohdistuvasta tietoliikennetiedustelusta.
Kansalainen ei siis ole lainkaan tietoinen, että hän on tiedustelun kohteena. Jos hän EPÄILEE joutuneensa tiedustelun kohteeksi, hän voi pyytää tiedusteluvalvontavaltuutettua tarkastamaan, onko hän joutunut tiedustelumenetelmän kohteeksi ja onko asiassa menetelty lainmukaisesti. Hän voi myös kannella tiedusteluvalvontavaltuutetun valvontavaltaan kuuluvassa asiassa. Hän voi myös tehdä edelleen kantelun oikeusasiamiehelle ja viime kädessä nostaa kanteen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa (EIT).
Valitus- tai kantelumahdollisuuden käytön edellytyksenä yleensä on, että henkilö saa viranomaiselta tiedon häneen kohdistetusta tiedonhankinnasta sen jälkeen, kun tiedonhankintakeinon käyttö on päättynyt. Euroopan ihmisoikeussopimuksen (EIS) 13 artiklan mukaan jokaisella, jonka oikeuksia ja vapauksia on loukattu, on oltava käytettävissään tehokas oikeussuojakeino (”effective remedy”) Artiklan toteutumiseen liittyy olennaisesti ilmoitusvelvollisuus tai viranomaisen toimenpiteiden kohteena olleen henkilön oikeus saada asiansa selvitettäväksi.
Johtopäätös:
On perusteltua luopua ilmoitusvelvollisuudesta, jos henkilö on mukana terrorismissa, hybridivaikuttamisessa, vakoilussa, vakavissa rikoksissa tai sotilaallisissa uhkatoimissa.
Ilmoitusvelvollisuus olisi hyvä säilyttää, jos tiedustelun kohde ei ole toiminut lain vastaisesti. Tällaisessa tapauksessa ilmoitusvelvollisuudesta luopuminen romuttaa yksittäisen kansalaisen oikeusturvaa. Tiedon sijasta hän joutuu pelkän epäilynsä ajamana oikeussuojatoimiin, joilta salaus vie mahdollisuuden esittää näyttö oikeuksiensa loukkauksista.
Lainsäädännössä tulee lisäksi taata, että salassapito-oikeuteen vedoten ei salata mahdolliseen rikokseen liittyvää todistusaineistoa.
KANSALAISTEN PERUSOIKEUKSIEN LOUKKAUS
VastaaPoistaHallitus myöntää tämän lakiehdotuksen loukkaavan kansalaisten perusoikeuksia. Näitä ovat yhdenvertaisuus (PL 6 §), oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen (PL 7 §), yksityiselämän suoja (PL 10§), sananvapaus ja julkisuus (PL 12 §), omaisuuden suoja (PL 15 §), oikeus työhön ja elinkeinovapaus (PL 18 §) sekä oikeusturva (PL 21 §). Lakiehdotuksia on arvioitava myös vastuuta virkatoimista koskevan 118 §:n ja hallintotehtävän antamista muulle kuin viranomaiselle koskevan 124 §:n kannalta.
Suomi on velvollinen noudattamaan EU:n peruskirjaa ja lainsäädäntöä, mutta ne antavat tietoisesti jäsenvaltioille mahdollisuuden perus- ja ihmisoikeuksien rikkomiseen. Tämä tapahtuu niin, että voidaan säätää kansallinen laki, joka tekee luvalliseksi kyseiset rikkomiset.
EIS 8(1) artiklan mukaan jokaisella on oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämäänsä, kotiinsa ja kirjeenvaihtoonsa kohdistuvaa kunnioitusta. EIS 8 artiklan takaamiin oikeuksiin puuttumisen on perustuttava kansalliseen lakiin. EU:n Perusoikeuskirjan 52 artikla määrää perusoikeuskirjalla turvattujen oikeuksien kattavuudesta. Artiklan 1 kappaleen mukaan perusoikeuskirjassa tunnustettujen oikeuksien ja vapauksien käyttämistä voidaan rajoittaa ainoastaan lailla.
Lakiehdotuksessa hallitus siis käyttää hyväkseen Euroopan ihmisoikeussopimuksen (EIS) ja EU:n lainsäädännön porsaanreikiä, jotka sallivat kansalaisten perusoikeuksien rikkomisen, jos valtio säätää lain, jolla ne säädetään luvallisiksi.
Hallitus esittää perusteluissaan vielä mm. seuraavaa: EIT ei torju ehdottomasti ns. massavalvonnan (bulk interception regime) käyttöä.
Johtopäätös:
Suomen tulee lainsäädännössään noudattaa tekemiään sopimuksia niin, että perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat eikä niiden rikkomisesta tule säätää poikkeuksia koskemaan muita kuin sellaisia henkilöitä, jotka ovat mukana terrorismissa, hybridivaikuttamisessa, vakoilussa, vakavissa rikoksissa tai sotilaallisissa uhkatoimissa.
SUOJELUPOLIISIN TOIMINNAN VALVONTA
VastaaPoistaIlmoitusvelvollisuudella taataan yksilön mahdollisuus oikeusturvaan. Salaisessa toiminnassa toiminnan kohde ei tiedä olevansa tiedustelun kohteena. EIT:n mukaan ensisijainen vastuu toiminnan lainmukaisuudesta on viranomaisella. Salaisen toiminnan oikeudenmukaisuuden sanotaan lakiehdotuksessa perustuvan sen vastuullisuuteen. Vastuun katsotaan toteutuvan sillä, että perusoikeuksien rajoittamisvaltuuksia annetaan vain henkilöille, joilla on riittävä koulutus ja pätevyys.
Tiedustelumenetelmien osalta ei voida käyttää muutoksenhakumahdollisuutta tai ilmoitusvelvollisuutta oikeusturvan takeena. Suojelupoliisin oman, sisäisen laillisuusvalvonnan lisäksi siviilitiedustelua valvoo tiedusteluvalvontavaltuutettu ja sisäministeriö. Toimintaa valvoo myös eduskunnan oikeusasiamies.
Kansalaisten katsotaan laajasti valvovan salaista toimintaa sillä, että kuka tahansa voi tehdä sitä koskevan tutkimispyynnön tai kantelun. Lain valmistelussa ajatellaan tämän ylläpitävän vastuullisuutta pelotteena, jotta tutkimuspyynnöt tai kantelut eivät johtaisi jatkotoimenpiteisiin, joista seuraisi rikosvastuu ja vahingonkorvausten maksaminen, maineriski ja luottamuksen menettäminen.
Johtopäätös:
Voidaanko virkamiehet saattaa oikeudelliseen vastuuseen mahdollisista väärinkäytöksistä tai jopa rikoksista? Yksittäisen kansalaisen on mahdoton saattaa virkamiestä vastuuseen salaisesta toiminnasta, jos hän ei tiedä mitä hänelle on salassa tehty ja kuka sen teki. Tästä lähtökohdasta on perusteetonta väittää, että mahdollinen tutkimuspyynnön tai kantelun tekeminen olisi ”suojelupoliisin tehokasta valvontaa”. Tämä korostuu, jos ilmoitusvelvollisuudesta luovutaan kokonaan.
HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELY
VastaaPoistaSuojelupoliisilla on oikeus pitää henkilörekistereitä, luovuttaa henkilötietoja toisille valtioille ja kansainvälisille järjestöille. Sillä on myös lupa saada henkilötietoja siviilitiedustelun tehtävien hoitamiseen.
Johtopäätös:
Yllä mainitut oikeudet palvelevat oikeutetusti suojelupoliisin tehtävää sen etsiessä henkilöitä, joilla on tarkoitus uhata maata vakoilulla, hybridivaikuttamisella, terrorismilla, vakavilla rikoksilla tai sotilaallisella uhalla. Samat oikeudet kääntyvät kansalaisia vastaan, jos ne kohdistetaan kansalaisten ideologisiin ja poliittisiin näkemyksiin, jotka kuuluvat ajatuksen- ja sananvapauden piiriin demokratiassa. Näissä tapauksissa henkilötiedot tulee suojata. Tähän liittyy tarve määritellä, mikä on ”hyväksyttävä peruste” kohdistaa salainen tiedustelu yksittäisen henkilöön.
ASIAKIRJOJEN SALASSAPITOAIKOJEN PIDENNYS
Julkisuuslain kohdalla ehdotettu lakimuutos salassapitoajan pidentämisestä 25 vuodesta 40 vuoteen turvaisi ulkoministeriön, TP UTVA:n sekä tasavallan presidentin ja tasavallan presidentin kanslian asiakirjojen välttämättömän salassapidon (4.2.2.2). Salassapitoaika pitenisi 60 vuoteen sisäministeriön, suojelupoliisin ja sotilastiedustelun kohdalla. Kansainvälisiltä järjestöiltä, kuten Natolta, tai toisilta valtioilta saatuja turvaluokiteltuja asiakirjoja suojataan Suomessa 25 vuoden yleisen salassapitoajan jälkeenkin.
Salassapito rajoittaa perustuslain 12 §:n 2 momentissa säädettyä kansalaisten oikeutta saada tietoa. Euroopan neuvoston yleissopimus (SopS 101-103/2020) takaa jokaiselle oikeuden pyynnöstä saada tieto viranomaisen asiakirjasta ja se rakentuu nimenomaan julkisuusperiaatteelle.
Julkisuusperiaate liittyy myös perustuslaissa turvattuun sananvapauteen.
Johtopäätös:
Ehdotettu salassapitoajan pidentäminen vaikuttaa kansalaisten mahdollisuuksiin saada tietoja viranomaisten toiminnasta ja yhteiskuntaoloista. Asiakirjan salaaminentuottaa ongelmia varsinkin silloin, kun asiakirjan sisältö koskettaa kansalaista – vaikkapa häneen ruiskutettavaa lääkinnällistä ainetta. Asiakirjan salauksesta pitää voida luopua, jos sen sisältämän tiedon julkistaminen auttaa estämään vahinkoja millä elämän alueella tahansa. Tämä on syytä ottaa huomioon lakimuutoksessa.
KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ (57 §)
VastaaPoistaKansainvälisissä tiedusteluoperaatioissa halutaan sallia kaikki mahdolliset tiedustelumenetelmät. Toiminta olisi suojelupoliisin avustamista. Lisäksi voidaan sallia ulkomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle oikeus toimia Suomen alueella.
Johtopäätös:
Jää suojelupoliisin vastuulle, että yhteistyö palvelee Suomen etuja. Tässä on vastavakoilun paikka estää vieraan vallan pahantahtoinen soluttautuminen suojelupoliisiin.
(55 §) YHTEISTYÖ MUIDEN VIRANOMAISTEN, YRITYSTEN JA YHTEISÖJEN KANSSA
Tietojen luovutusta laajennettaisiin niin, että suojelupoliisi voisi luovuttaa yrityksille ja muille yhteisöille salassapitosäännösten estämättä muita kuin henkilötietoja koskevia tietoja, jos tietojen luovuttaminen olisi tarpeen kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi. Tietojen luovuttamista ei olisi enää sidottu välttämättömyyteen vaan tarpeellisuuteen.
Johtopäätös:
Yllä mainittu madaltaa kynnystä luovuttaa salassa pidettäviä tietoja tahoille, joita ei ole tarkemmin määritelty. Siksi tämä lainkohta on liian avoin ja vaatii täsmennystä. Luovutuskynnystä madaltaa myös se, että luovutuksen ei tarvitsisi enää olla välttämätöntä.
LOPPUPÄÄTELMÄ
Toimiva siviilitiedustelu on välttämätön kansallisten uhkien torjunnassa. Siviilitiedustelu on kohdistettava henkilöihin ja tahoihin, jotka uhkaavat maata terrorismilla, hybridivaikuttamisella, vakoilulla, vakavilla rikoksilla tai sotilaallisella uhalla. Tämän rinnalla on muiden kansalaisten perus- ja ihmisoikeudet taattava laissa.
Vastustan esitystä. Se mahdollistaa salaisen valvonnan kotirauhaan ja viestintään ilman rikosepäilytä esimerkiksi rokotuskieltäytymisen tai mielipiteiden takia. Tämä rikkoo perustuslain 7 § ja 10 § 8 (henkilökohtainen koskemattomuus ja yksityisyyden suoja).
VastaaPoistaVaatimukseni: Esitys pitää laittomana hylätä kokonaan!
Diaarinumero: VN/36541/2024
VastaaPoistaKieltäydyt pakollisesta rokotteesta tai rikot karanteenia → voit saada jopa 1 vuoden vankeusrangaistuksen ("tartuntataudin leviämisvaaran aiheuttamisesta").
Kirjoitat somessa jotain, mitä valtio kutsuu "disinformaatioksi" (esim. rokotekritiikki) → se voidaan tulkita yhteiskunnan turvallisuutta uhkaavaksi toiminnaksi.
Tällöin poliisi saa käyttää salaisia keinoja: kotisi monitorointia, viestien kuuntelua yms. ilman perinteistä rikosepäilyä.
Koko paketti muistuttaa klassista "enabling actia": ensin luodaan uudet pakkokeinot tartuntalaissa, sitten annetaan poliisille työkalut valvoa niitä, ja perustuslakia muutetaan niin, että "yhteiskunnan turvallisuus" on riittävän löysä määritelmä kattamaan nämä tilanteet.
Tämä loukkaa henkilökohtaista koskemattomuutta (oma keho on oma), yksityiselämän suojaa sekä kansainvälisiä ihmisoikeusperiaatteita (mm. Nürnbergin säännöstö, Oviedon sopimus ja Helsingin julistus).
Diaarinumero: VN/36541/2024
"Vastustan esitystä. Se mahdollistaa salaisen valvonnan kotirauhaan ja viestintään ilman rikosepäilyä esimerkiksi rokotuskieltäytymisen tai mielipiteiden takia. Tämä rikkoo perustuslain 7 § ja 10 § (henkilökohtainen koskemattomuus ja yksityisyyden suoja). Vaatimukseni: Hylätkää esitys kokonaan."
Lausunto diaarinumeroon VN/36541/2024
VastaaPoistaSuomen perustuslaki ei ole vallanpitäjien mielivallan väline, vaan kansalaisten suoja valtiollista ylivaltaa vastaan. Perustuslain mukaan jokaisella ihmisellä on oikeus henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen, yksityiselämän suojaan, kotirauhaan, sananvapauteen ja vapaaseen liikkumiseen. Näitä oikeuksia ei voida kumota poliittisella painostuksella, keinotekoisesti rakennetuilla uhkakuvilla tai hallinnollisilla poikkeusjärjestelyillä.
Pakottaminen lääketieteellisiin toimenpiteisiin tai lääkitykseen ilman vapaaehtoista ja tietoon perustuvaa suostumusta rikkoo suoraan ihmisarvon ja kehollisen itsemääräämisoikeuden periaatteita. Helsingin julistus korostaa, että jokaisen lääketieteellisen toimenpiteen tulee perustua vapaaehtoiseen, tietoon perustuvaan suostumukseen. Nürnbergin säännöstö määrittää vapaaehtoisen suostumuksen ehdottomaksi vaatimukseksi lääketieteellisissä toimenpiteissä ja tutkimuksissa.
Myös Euroopan ihmisoikeussopimus suojaa yksilöä valtion mielivaltaiselta vallankäytöltä: oikeus yksityis- ja perhe-elämän suojaan, oikeus vapauteen ja turvallisuuteen sekä sananvapaus ovat demokraattisen yhteiskunnan perustuksia. Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva YK:n yleissopimus turvaa oikeuden liikkua vapaasti, ilmaista mielipiteensä ilman pelkoa sekä oikeuden henkilökohtaiseen koskemattomuuteen.
Yksilön terveydellinen koskemattomuus tarkoittaa oikeutta päättää omasta kehostaan, hoidostaan ja terveydellisistä ratkaisuistaan ilman pakkoa, uhkailua tai syrjintää. Ketään ei saa asettaa tilanteeseen, jossa oikeus työhön, liikkumiseen, osallistumiseen tai normaaliin elämään riippuu alistumisesta vastentahtoiseen lääketieteelliseen toimenpiteeseen.
Yhtä vakavaa on pyrkimys rajoittaa sananvapautta “totuuskomissioilla” tai rakenteilla, jotka pyrkivät määrittämään, mitä kansalaiset saavat ajatella, julkaista tai kyseenalaistaa. Sananvapaus kuuluu myös eriäville mielipiteille, kriittiselle keskustelulle ja vallan kyseenalaistamiselle. Ilman avointa keskustelua ei ole todellista demokratiaa.
Kun valtio alkaa oikeuttaa kotirauhan rikkomista, liikkumisen estämistä, kansalaisten valvontaa tai vangitsemista ilman yksilöllistä rikosepäilyä vain siksi, että ihminen käyttää perusoikeuksiaan, siirrytään vaarallisesti pois oikeusvaltion periaatteista. Demokratian mitta ei ole se, miten enemmistöä kohdellaan, vaan miten yksilön oikeuksia suojataan myös kriisin, pelon ja painostuksen aikana.
Perustuslailliset oikeudet eivät ole väliaikaisia etuoikeuksia, jotka voidaan keskeyttää vallanpitäjien tarpeiden mukaan. Ne ovat ihmisarvon perusta ja vapaan yhteiskunnan viimeinen suoja mielivaltaa vastaan.
Vastustan esitystä. Se mahdollistaa salaisen valvonnan kotirauhaan ja viestintään ilman rikosepäilyä, esimerkiksi mRNA-teknologiaa sisältävästä piikistä kieltäytymisen tai mielipiteen takia. Esitys rikkoo perustuslakeja 7 § ja 10 § (henkilökohtainen koskemattomuus ja yksityisyyden suoja).
VastaaPoistaVaatimukseni: Hylätkää esitys kokonaan.
Olen syvästi järkyttynyt suomalaisten päättäjien alhaisesta tietämyksen tasosta. Aikaa on runsaasti selvitystyölle, mutta siitä huolimatta jatketaan ainutlaatuisen kansakuntamme kurjistamista tällaisella esityksellä, josta ei löydy yhtymäkohtaa ihmisarvon kunnioitukselle
Lausunto on Perustuslain 1, 2,7, 4, 10 ja 72-74 sekä 94.3§ ja 106 vastainen fasistilaki , jolla pyritään peitellä korruptoituneen poliisin toimimattomutta ja vastaavaa Tartuntatautilaki ja WHO IHR- maasutusta, Koronapetoksineen mm. viruksia ei ole biologis/lääketieteellisinä ja valtiojohdon rikossyytteitä ja jatkaa plandemiaa ja ei voi tulla voimaan automaattisesti eikä sopimalla eikä millään enemmistöllä Perustuslain em. pykälien mm. kotirauhan, mielipiteenvapaus, kehollinen itsemäärämisoikeus , kansanvalta ja Oviedon sopimus EHCR vastaisena vaan valmistelijoitakin vastaan pitäisi nostaa Valtiorikosyritys Perustuslain kumonta ja niihin kuuluvat ihmisoikeudet syyte ja vahingontekona virat ja virkapalkat pois ei veronmaksajien piikkiin!
VastaaPoistaDiaarinumero: VN/36541/2024
VastaaPoista"Vastustan esitystä. Se mahdollistaa salaisen valvonnan kotirauhaan ja viestintään ilman rikosepäilyä , esimerkiksi rokotuskieltäytymisen tai mielipiteen takia. Tämä rikkoo Perustuslain 7 § ja 10 § (henkilökohtainen koskemattomuus ja yksityisyyden suoja ).
Vaatimukseni: Hylätkää esitys kokonaan."
Oma kehoni ja mielipiteeni eivät saa johtaa salaiseen Viranomaisvalvontaan.