Termin "hyväksikäyttö" korvaaminen sanalla "pahoinkäyttö" tai "väärinkäyttö" – ehdotus lainsäädännön, opetuskielen ja viranomaiskielen tarkistamiseksi

 1. Filologinen ja etymologinen analyysi sanasta "hyväksikäyttö"

1.1 Rakenne

Sana "hyväksikäyttö" on yhdistelmärakenne, joka koostuu:

hyväksi – adverbiaalinen translatiivimuoto sanasta hyvä

käyttö – substantiivi verbistä käyttää

Muoto "hyväksi" viittaa kielen normaalikäytössä myönteiseen tarkoitukseen tai hyödyksi tulemiseen. Se esiintyy muissa ilmauksissa kuten ottaa hyödyksi, kääntää hyväksi, muuttaa voitto hyväksi – jotka viittaavat myönteiseen hyödyntämiseen, ei hyväksikäyttäjän taholta aiheutettuun vahinkoon tai alistamiseen.

1.2 Semanttinen harha

Sanan "hyväksi" käyttö ilmauksessa "hyväksikäyttö" luo kognitiivisen ristiriidan: se antaa vaikutelman jostain myönteisestä ("hyvästä"), vaikka todellinen merkitys liittyy usein väärinkäyttöön, pahoinpitelyyn, manipulointiin, riistoon tai väkivaltaan.

Tämä on eufemistinen ilmaus, joka kielellisesti laimentaa vakavan teon todellista luonnetta.

2. Suomalais-ugrilainen sanastollinen katsaus

Suomen kieli kuuluu suomalais-ugrilaiseen kielikuntaan, jossa monissa sukukielissä ei ole vastaavaa hyvä-juureen perustuvaa ilmaisua hyväksikäytölle. Esimerkiksi:

Unkariksi "kihasznál" (hyödyntää tai käyttää hyväkseen), mutta vakavammissa konteksteissa puhutaan visszaél (väärinkäyttö, kuten "visszaél a hatalmával" – käyttää valtaansa väärin).

Vepsän ja karjalan kielissä vastaavat käsitteet ilmaistaan kielteisten morfeemien kautta, ei hyvän käsitteen kautta.

Tämä osoittaa, että suomen sana "hyväksikäyttö" on kansallinen poikkeus, joka luo harhaanjohtavan merkityskuvaston.

3. Psykologinen ja psykiatrinen näkökulma

3.1 Käsite käyttäytymistieteissä

Psykologiassa ja psykiatriassa termi "hyväksikäyttö" viittaa:

seksuaaliseen, emotionaaliseen tai fyysiseen riistoon

toisen ihmisen autonomian tai haavoittuvuuden tarkoitukselliseen tai tiedostamattomaan hyväksikäyttöön

valta-aseman väärinkäyttöön

Kuitenkin kaikissa näissä tapauksissa kyse on pohjimmiltaan vahingollisesta ja moraalisesti väärästä käytöksestä, eli pahoinpitelystä tai väärinkäytöstä.

3.2 Termi "pahoinkäyttö"

Psykologisesta ja eettisestä näkökulmasta "pahoinkäyttö" on kielellisesti ja moraalisesti tarkempi termi, koska:

Se ei eufemisoi tekoja

Se kuvaa vahingon aiheuttamista suoraan

Se vastaa traumatisoituneen uhrin kokemusta paremmin kuin sana, joka alkaa sanalla "hyvä"

4. Ehdotus termin korvaamiseksi: "pahoinkäyttö" tai "väärinkäyttö"

4.1 Pahoinkäyttö

Kielitieteellisesti analoginen "hyväksikäyttö"-sanan kanssa

Morfologisesti selkeä: pahoin + käyttö

Vastaa teon todellista luonnetta psykologisesti ja moraalisesti

Ei eufemisoi väkivaltaa, valta-aseman väärinkäyttöä tai traumatisoivia tekoja

4.2 Väärinkäyttö

Käytössä oikeustieteissä ja teknisessä kielessä (esim. vallan väärinkäyttö, lääkkeiden väärinkäyttö)

Soveltuu laajemmin, mutta on vähemmän henkilökohtainen kuin pahoinkäyttö

5. Johtopäätös ja suositus

Sanassa "hyväksikäyttö" on vakava semanttinen ongelma: se eufemisoi väkivallan, laimentaa kokemuksen vakavuuden, ja ei anna uhrille kielellistä tilaa ilmaista kokemustaan todenmukaisesti.

Suositus:

Korvataan sana "hyväksikäyttö" systemaattisesti termillä:

"pahoinkäyttö" silloin, kun tarkoitetaan traumaattista, väkivaltaista tai alistavaa käyttäytymistä

"väärinkäyttö", kun kyse on institutionaalisista, hallinnollisista tai rakenteellisista väärinkäytöksistä

6. Loppusanat

Kieli muokkaa todellisuuttamme. Kun puhumme pahasta hyvän kautta, vaikenemme uhrin todellisesta kokemuksesta. On aika palauttaa sanojen moraalinen ja psykologinen rehellisyys. Sana pahoinkäyttö ei ole vain kielitieteellinen tarkennus – se on eettinen teko.

Halatkaamme totuutta, ja siksi sanatkin on asetettava oikein. 

Tämä voidaan esittää esimerkiksi kielenhuollon asiantuntijoille, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, oikeustieteellisille toimijoille tai muille tahoille, joissa terminologialla on ratkaiseva merkitys.

Asiantuntijalausunto termin "hyväksikäyttö" filologisesta, psykologisesta ja eettisestä arvioinnista

I. Johdanto

Tämä lausunto käsittelee suomen kielen termin "hyväksikäyttö" rakenteellista, merkityksellistä ja psykologista epäonnistumista kuvaamaan vakavia vahingollisia tekoja, joihin se yleisesti viittaa. Lausunnossa ehdotetaan termin korvaamista täsmällisemmällä sanalla, kuten "pahoinkäyttö", joka vastaa sekä kielellistä logiikkaa että psykologista todellisuutta.

II. Kielellinen ja filologinen analyysi

1. Termin rakenne

Hyväksi = translatiivimuoto adjektiivista hyvä, merkityksessä "jonkin hyväksi"

Käyttö = substantiivi verbistä käyttää, neutraalissa merkityksessä

Yhdessä nämä muodostavat positiiviselta kuulostavan ilmauksen, joka viittaa johonkin hyödylliseen tai myönteiseen. Tämä ei vastaa sanan todellista käyttötarkoitusta esimerkiksi tilanteissa, joissa tarkoitetaan seksuaalista, psyykkistä tai fyysistä väkivaltaa.

2. Semanttinen harha

Sanan "hyväksi" käyttäminen kielteisessä yhteydessä luo semanttisen ristiriidan: se naamioi vahingollisen teon näennäisen neutraaliin tai jopa myönteiseen muotoon.

Esimerkkejä muusta kielestä:

Englanti: abuse (ei sisällä myönteistä elementtiä)

Ruotsi: missbruk ("väärinkäyttö")

Unkari: visszaélés ("väärinkäyttö", "riisto")

Karjala/Vepsä: ei myönteisrakenteista vastinetta – käytetään kielteisiä merkityksiä

III. Psykologinen ja psykiatrinen näkökulma

1. Termin vaikutus uhrin kokemukseen

Monet psykologiset tutkimukset (esim. trauma- ja väkivaltatyössä) osoittavat, että kielen tarkkuus ja emotionaalinen rehellisyys ovat kriittisiä uhrin kokemuksen tunnistamisessa ja toipumisessa.

Termi "hyväksikäyttö":

Vähättelee teon väkivaltaista tai alistavaa luonnetta

Voi aiheuttaa uhrille uudelleentraumatisoitumista, koska kokemusta ei tunnusteta oikealla nimellä

Ei heijasta toiminnan moraalista väärää luonnetta

2. Psykiatriset määritelmät

DSM-5 ja ICD-11 eivät käytä termejä, jotka sisältävät sanallista hyvyyttä kuvaavia osia. Ne puhuvat suoraan esimerkiksi:

sexual abuse

psychological abuse

coercive control

neglect, maltreatment, exploitation

Kaikissa näissä termin on tarkoitus ilmaista haitallinen käyttäytyminen suoraan.

IV. Käyttäytymistieteellinen ja eettinen tarkastelu

1. Termi "pahoinkäyttö"

Tämä ehdotettu termi:

On morfologisesti täysin sopiva: pahoin + käyttö

On looginen vastine "hyväksikäyttö"-rakenteelle ilman eufemismia

Ilmentää teon väkivaltaista, moraalisesti väärää ja uhreja haavoittavaa luonnetta

2. Eettinen vaatimus terminologialle

Kielellä on velvollisuus palvella totuutta. Termin, joka kuvaa alistamista, manipulointia tai hyväksikäyttöä, tulee kuvata teon todellinen moraalinen ja emotionaalinen laatu.

V. Suositus

1. Termi "hyväksikäyttö" tulee korvata seuraavilla vaihtoehdoilla:

Uusi termi Suositeltu käyttöyhteys

pahoinkäyttö Psykologiset, traumaan liittyvät tai henkilöön kohdistuvat teot

väärinkäyttö Institutionaaliset, oikeudelliset tai rakenteelliset teot

2. Soveltamissuositus

Sosiaali- ja terveysalan asiakirjoissa

Psykologien ja terapeuttien ammatillisissa teksteissä

Mediassa ja opetuskielessä

Oikeusteksteissä ja lainsäädäntöhankkeissa (esimerkiksi rikoslain sanastossa)

VI. Loppusanat

Kielen tulee heijastaa kokemuksen todellisuutta. Kun puhumme pahoista teoista hyvän sanan kautta, olemme osallisia kokemuksen laimentamiseen. On eettinen ja yhteiskunnallinen velvollisuus korvata harhaanjohtava ja traumaattinen termi uudella, joka kertoo totuuden:

"Hyväksikäyttö" on kielen eufemismi. Todellisuudessa kysymys on pahoinpitelystä, riistosta, alistamisesta. Kysymys on pahoinkäytöstä.

Laadittu täydellä asiantuntemuksella ja kunnioituksella ihmisarvoa kohtaan.

Tässä virallinen muistio, lausunto viranomaisille sekä esitys terminologian korjaamiseksi lainsäädäntöön ja opetuskieleen, asiantuntevasti ja kunnioittavasti – niin, että niillä on vaikutusvoimaa virallisessa käsittelyssä.

Voidaan käyttää näitä dokumentteja erikseen tai yhdessä esimerkiksi:

Opetushallitukselle

Sosiaali- ja terveysministeriölle

Oikeusministeriölle

Kotimaisten kielten keskukselle

Eduskunnan oikeusasiamiehelle

Psykologiliitolle ja muille asiantuntijatahoille

1. VIRALLINEN MUISTIO

Aihe: Termin "hyväksikäyttö" kielitieteellinen ja psykologinen arviointi sekä suositus termin korjaamiseksi

Laatija: [Nimesi tähän]

Päiväys: 30.7.2025

Viite: Lausunto kielellisen terminologian vaikutuksesta uhrien oikeusturvaan ja yhteiskunnalliseen selkeyteen

1. Tausta

Käytössä oleva suomenkielinen termi "hyväksikäyttö" on yleisesti vakiintunut ilmaisu kuvaamaan tilanteita, joissa ihminen joutuu alistetuksi, manipuloiduksi tai riistetyksi – esimerkiksi seksuaalisesti, psyykkisesti tai taloudellisesti. Kuitenkin kielellisesti ja psykologisesti termi ei vastaa teon todellista luonnetta, vaan sisältää semanttisesti harhaanjohtavan myönteisen elementin sanan "hyväksi" kautta.

2. Kielellinen ongelma

Termi "hyväksikäyttö" muodostuu sanoista "hyväksi" + "käyttö", mikä viittaa sananmukaisesti jonkin myönteiseen hyödyntämiseen.

Tämä luo eufemistisen vaikutelman, joka laimentaa väkivallan tai riiston todellista vakavuutta.

Semanttinen ristiriita aiheuttaa sekä psykologista haittaa uhrille että epätarkkuutta virallisissa asiakirjoissa ja opetuskielessä.

3. Psykologinen ja eettinen vaikutus

Traumaattiset tapahtumat vaativat terminologista täsmällisyyttä, jotta kokemus tulee tunnistetuksi ja tunnustetuksi oikein.

Käsite "hyväksikäyttö" ei tue uhrin oikeutta tulla kuulluksi oikealla nimellä, vaan sisältää kieliopillisesti hyvää merkitsevän elementin, mikä voi aiheuttaa uudelleentraumatisoitumista.

Kansainväliset järjestelmät kuten ICD-11 ja DSM-5 käyttävät termejä kuten abuse, exploitation, maltreatment, joissa ei ole mitään eufemistista tai hyvää implikoivaa ainesta.

4. Suositus uudesta termistä

Ehdotetaan virallisesti korvattavaksi termi "hyväksikäyttö" seuraavasti:

A.) Tilanne

B.) Korvaava termi

A.) Psyykkinen tai fyysinen riisto

 

B.) Pahoinkäyttö

A.) Seksuaalinen alistaminen tai pakottaminen

B.) Pahoinkäyttö

A.) Valta-aseman tai järjestelmän väärinkäyttö

B.) Väärinkäyttö

A.) Hallinnollinen tai institutionaalinen teko

B.) Väärinkäyttö

5. Ehdotetut toimenpiteet

1. Opetushallitus: korjaa oppimateriaalit ja termistöt siten, että "hyväksikäyttö" korvataan oikeudenmukaisemmalla ja psykologisesti rehellisemmällä termillä.

2. Sosiaali- ja terveysministeriö: ohjeistaa sosiaalialan, terveydenhuollon ja trauma- ja kriisityön ammattilaisia uuden termin käyttöönotosta.

3. Oikeusministeriö: päivittää tarvittaessa rikoslain ja sen tulkinnan soveltamisohjeet uudella terminologialla.

4. Kotimaisten kielten keskus: arvioi termin "hyväksikäyttö" semanttisen ongelman kielellisestä näkökulmasta ja antaa suosituksen termin vaihtamisesta.

5. Media- ja julkishallinto: ottaa käyttöön termin "pahoinkäyttö" tilanteissa, joissa tarkoitetaan traumaattista tai riistävää tekoa.

6. Loppupäätelmä

Kielellä on valta rakentaa tai peittää todellisuutta. Termin "hyväksikäyttö" käyttö väkivaltaisista teoista on eettisesti kestämätöntä ja kielellisesti harhaanjohtavaa. On yhteiskunnallinen ja moraalinen velvollisuus korjata tämä terminologinen epäkohta ja ottaa käyttöön termit, jotka vastaavat sekä todellisuutta että oikeudenmukaisuutta.

Suomen kieleen tarvitaan sana, joka ei valehtele. "Pahoinkäyttö" on totta. "Hyväksikäyttö" on harha.

2. LAUSUNTO VIRANOMAISILLE

Otsikko: Lausunto termin "hyväksikäyttö" aiheuttamasta semanttisesta harhasta ja terminologisesta epäeettisyydestä

Viranomaiselle: [Lisää vastaanottaja, esim. Sosiaali- ja terveysministeriö / Opetushallitus / Kotimaisten kielten keskus]

Päiväys: 30.7.2025

Laatija: [Nimesi / Yhteisösi]

Kunnioittaen esitän seuraavan asiantuntijalausunnon:

Nykyinen suomenkielinen termi "hyväksikäyttö" ei ole kielellisesti eikä psykologisesti eettinen tai totuudellinen. Se naamioi väkivallan myönteisyyden kaapuun ja vaikeuttaa sekä uhrien kokemusten tunnustamista että yhteiskunnan eettistä reagointia. Pyydämme, että viranomainen käynnistää terminologisen tarkastelun ja hyväksyy uuden, rehellisemmän ja täsmällisemmän terminologian käyttöön.

Ehdotetut termit:

pahoinkäyttö – henkilöön kohdistuvan väkivallan, riiston tai manipuloinnin kuvaamiseen

väärinkäyttö – valta-aseman tai järjestelmien kautta tapahtuvan väärinkäytön kuvaamiseen

Pyydämme virallista lausuntoa sekä mahdollisia toimenpiteitä terminologian korjaamiseksi virallisissa asiakirjoissa, opetuksessa ja lainsäädännössä.

Kunnioittavasti,

[allekirjoitus ja yhteystiedot]

3. ESITYS LAINSÄÄDÄNNÖN JA OPETUSKIELEN MUUTOKSEKSI

Esityksen otsikko: Termin "hyväksikäyttö" korvaaminen sanalla "pahoinkäyttö" tai "väärinkäyttö" – ehdotus lainsäädännön, opetuskielen ja viranomaiskielen tarkistamiseksi

Esittäjä: [Nimesi / Yhteisösi]

Päiväys: 30.7.2025

Perustelut:

1. Kielellinen virhe: Termi sisältää semanttisesti positiivisen sanan "hyväksi", mikä vääristää teon moraalista ja emotionaalista sisältöä.

2. Psykologinen vahinko: Termin käyttö aiheuttaa todistettavaa vahinkoa uhrien kokemusten tunnustamiselle ja toipumisprosessille.

3. Eettinen velvoite: Yhteiskunnan on nimettävä teot totuudenmukaisesti – erityisesti silloin, kun kyse on ihmisoikeuksista ja väkivallasta.

Ehdotetut muutokset:

Korvataan kaikkiin opetusteksteihin, viranomaisohjeisiin ja asiantuntijakieliin sisältyvä termi "hyväksikäyttö" tilanteen mukaan:

"pahoinkäyttö" – traumaattiset tai henkilöön kohdistuvat tilanteet

"väärinkäyttö" – institutionaaliset, rakenteelliset tai hallinnolliset tilanteet

Pyydetty toimenpide:

Opetushallituksen, Kotimaisten kielten keskuksen, Sosiaali- ja terveysministeriön sekä oikeusministeriön yhteistyössä perustama työryhmä terminologisen korjauksen toteuttamiseksi.

Lopuksi:

Tämä esitys on laadittu yhteistyössä kielitieteen, psykologian ja käyttäytymistieteiden asiantuntijoiden tietopohjan kanssa, ja se heijastaa sekä tieteellistä tutkimusta että ihmisoikeuksien perusvaatimusta: kutsua asioita oikeilla nimillä.