Ihmisläheisessä yhteiskunnassa on merkittävää, että kaikilla on mahdollisuus työhön. Toimettomuus ja varhainen eläköityminen tuovat mukanaan ongelmia, jotka tulevat kalliiksi yhteiskunnalle. Suomesta on puuttunut järjestelmä, jossa julkisella tuella työllistetään henkilöitä, jotka eivät pysty tekemään täyttä työviikkoa, puhutaan osatyökykyisistä. Ruotsissa on ollut jo 40 vuotta käytössä järjestelmä, joka työllistää osatyökykyisiä ja vammaisia. Se on nimeltään Samhall, jonka palveluksessa on n. 26 000 työntekijää. Samhall maksaa palkan ja myy palveluita yrityksille. Tällaisen tuetun työpaikan vaatimukset eivät ole samat kuin tavallisissa työpaikoissa. Työsuhde on pysyvä ja työntekijät saavat omaa palkkaa. Tämä on itsetunnon kannalta merkittävä tekijä, jolloin myös vajaalla työteholla tekevät saavat olla mukana rakentamassa yhteiskuntaa . Samhallin idea on, että nämä siirtyvät vähitellen vapaille työmarkkinoille. Ruotsissa Samhall on olemassa, koska työmarkkinat eivät ymmä

Vuonna 2012 Suomessa asui yksin yli miljoona ihmistä, joista yli puolet pääkaupunkiseudulla. Yksinasuvilla on 80 % suurempi riski sairastua masennukseen Terveys 2000 -tutkimuksen mukaan, jonka laati dosentti Laura Pulkki-Råback yhteistyössä Työterveyslaitoksen ja THL:n tutkijoiden kanssa. Yksinasumisen todettiin lisäävän alttiutta aloittaa masennuslääkkeiden käyttö niillä, jotka eivät ole niitä aikaisemmin käyttäneet. Tällä hetkellä Suomessa yksinasuvia on yli puolet koko väestöstä. Vuonna 2019 jo 1.2 miljoonaa asui yksin ja 45 % asuntokunnista oli yksinasuvia. Merkillepantavaa on se, että yli 65 vuotiaista 350 000 asuu yksin. Moni näistä on todella yksinäisiä ja avun tarpeessa. Yksinäisyys nakertaa sekä fyysistä että psyykkistä hyvinvointia. Tilastojen mukaan yli 65 vuotiaista tekee 200 itsemurhan vuodessa eli neljä henkilöä viikossa! Yksinäisyyteen on monta syytä. Haitallisesti yksinäisten mielenterveyteen vaikuttaa naisilla taloudelliseen asemaan liittyvät asiat ja miehillä sosiaali

 

Omaehtoinen rakentaminen – vanha keino asumiskustannusten alentamiseksi? Asuntoja rakennetaan periaatteessa kahdella eri tavalla joko tuottajamuotoisesti tai omaehtoisesti. Työnjako, teknistyminen ja kaupungistuminen katkaisi tämän Suomessa ikimuistoisen rakentamisen perinteen. Perinteinen ns. hartiapankkirakentaminen ja ryhmärakentaminen ovat omaehtoisen rakentamisen tavallisimmat toteutusmuodot. Omaehtoinen rakentaminen ei kuitenkaan edellytä varsinaisen asunnonhankkijan osallistumista rakennustyöhön. Omaehtoinen rakentamisprosessi tarkoittaa, että asukas hallitsee ja ohjaa rakentamisen resursseja asiantuntijoiden kanssa siten, että tarvittavat palvelut, rahoitus, materiaalit, rakennustuotteet ja teknologiat ovat mahdollisimman suoraan hänen päätettävissä ja käytettävissä. Asunnonhankkija tai tulevien asukkaiden muodostama yhteisö voivat tuottaa asunnon omaan käyttöönsä omistus- tai vuokramuotoisena. Tuotantomuoto soveltuu erilaisiin hankkeisiin pientaloista kerrostaloihin. Teollisen

63 000 nuorta, lähes neljännes 15-24 -vuotiaista, oli työttömänä kolme vuotta sitten. Koronaepidemia  tulee nostamaan näitä lukuja tuntuvasti. Miksi nuorten työllistäminen on tärkeää? Tilastojen mukaan jokainen ihminen on yhteiskunnalle kustannuserä 26 ikävuoteen saakka, jonka jälkeen hän alkaa tuottaa keskimäärin 60 ikävuoteen saakka. Sen jälkeen erinäisistä syistä kustannukset ylittävät jälleen tuotot. Siksi  on erittäin merkityksellistä, että  mahdollisimman monet nuoret, jotka ovat saavuttaneet työiän voidaan työllistää . Suurimmassa syrjäytymisvaarassa ovat ne nuoret, jotka eivät hae työtä eivätkä opiskele mitään. Yhteiskunnan tuella eläminen on demoralisoiva jokaiselle, varsinkin nuorelle, kokea itsensä hyödyttömäksi. Se rassaa niitäkin, joilla ei ole mielenterveysongelmia. Etenkin pitkäaikaistyöttömät ovat vaaravyöhykkeessä. Suomessa nuorisotyöttömyys huitelee EU:n keskitason yläpuolella.  Olisi hyödyllistä ottaa oppia niistä maista, joissa nuorison työllistämisessä on onnistutt

Vaalien alla poliitikot maalaavat usein auvoista kuvaa tulevaisuudesta. Tosiasiana on ja pysyy myös vaalien jälkeen, että on vaikeaa olla puhdas ja aatteellinen, jos asunto on ahdas ja puutteellinen. Tämä on arkea valitettavan monelle Vantaalla. Suomessa vuokra-asuminen, verrattuna pohjoismaiseen ja eurooppalaiseen tasoon, on huomattavasti kalliimpaa. Vantaalla vuokra-asuntojen kysyntä on suurta. Vantaan asuntokannasta on noin kolmannes vuokra-asuntoja. Vuonna 2017 uusista asunnoista kerrostaloasuntoja oli 84 prosenttia. Muualta Suomesta jatkuvasti kasvava muuttovirta etelään lisää asumispaineita ja asumiskustannuksia myös kotikunnassamme. Omistus- ja  vuokra-asuntojen tuotanto ei ole pysynyt vauhdissa mukana. Asuntojen puutteen vuoksi niiden hintataso on noussut nopeasti, kun taas maakuntien Suomessa asuntojen hinnat ovat jopa laskeneet. Vuokrahinnat jatkavat nousuaan. Kysynnän ylittäessä tarjonnan hintataso nousee vääjäämättä, ja kunnan asumistukimenot kasvavat. Kuntien maksama asumi

Joku on viisaasti sanonut, että leipäjonossa on vain yksi ongelma - sen olemassaolo. Olen ollut mukana vapaaehtoisena ruokajaoissa useita vuosia Vantaalla mm. Myyrmäessä, Koivukylässä, Korsossa ja Havukoskella. Länsi-Vantaalla Myyrmäessä tehdään ensiluokkaista vapaaehtoistyötä, mutta esimerkiksi keski-Vantaalla ei ole lainkaan ruoka-apua. Olen huomannut ruoka-avussa monia epäkohtia vuosien saatossa. Lähtökohtana ko. toiminnan laillisuuden ja tehokkuuden kannalta tulee olla tuen oikein kohdentaminen, toiminnan läpinäkyvyys ja tilitys.  Suomessa on n. 200 000 ihmistä, jotka eivät tällä hetkellä selviä ilman ruoka-apua. Luku on pikemminkin kasvussa kuin laskussa. Asukaslukuun suhteutettuna Vantaan osuus ruoka-avun tarvitsijoiden suhteen on reilut 8 000 ihmistä, joista reilut 8 000 ihmistä on liikaa.  Tuhannet Suomea rakentaneet ihmiset joutuvat jonottaen kerjäämään ruokansa leipäjonoissa. Ruoka-avun tarvitsijoista on n. 40 % eläkeläisiä. Heidän joukossaan on sekä pienellä takuueläkkee

Joku on viisaasti sanonut, että yhteiskunnan arvo mitataan siinä, miten se suhtautuu köyhiin. Tämä on ajankohtainen haaste myös Vantaalla. Tässä asiassa Vantaalla olisi vielä paljon tehtävissä. Suomessa on tällä hetkellä n. 650 000 eli n. 12 % koko väestöstä tilastojen mukaan köyhiksi luokiteltuja ihmisiä. Mikäli suhdeluvut olisivat samat Vantaalla, köyhien määrä olisi siten n. 28 000 ihmistä. Tämä on aivan liian paljon. Yleisesti köyhyys määritellään, kun henkilön käytettävissä olevat tulot ovat alle 60 prosenttia Suomen keskitulosta. Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan yleisin kuukausipalkka ennen veroja on noin 2500 euroa. Tämän mukaan 1500 euron bruttotuloilla pitäisi pärjätä. Tästä verojen jälkeen elämiseen jää kulujen jälkeen n. 1000 euroa. Nämä keskiarvoluvut eivät kerro koko totuutta. Luvut kertovat karua kieltään nykytodellisuudesta. Jos mennään pintaa syvemmälle, mitä on tilastojen takana, totuus on vieläkin synkempi. Siitä kertovat kasvavat asumistuki-, toimeentu

Elämänkokemus.   V NIIN KUIN KETUTTANUT TODELLA!, koska allekirjoituksillamme varustettu 24.12.2017 päivätty silminnäkijätodistuslausuntomme sekä 3.6.2018 päivätty LL Pekka Reinikaisen lausunto on ohitettu tähän asti niin Vantaan kaupungin kirjaamoon saatetun muistutuksen käsittelyssä kuin sitten Valvirassa ja nyttemmin Potilasvahinkolautakunnassa huolimatta siitä, että nuo asiakirjat tulee ottaa tämän asian takia vakavasti! https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005654084.html https://suomenkuvalehti.fi/kotimaa/jopa-tuhat-suomalaista-kuolee-vuosittain-hoitovirheiden-takia-mokia-tehdaan-ja-niita-piilotellaan/ Perusteet, joilla vaadin muutosta, ovat siis seuraavat:   Lääkäri Pekka Reinikaisen SIRPA KÄMPERIN HOITOON JA KUOLEMAAN LIITTYVÄ LAUSUNTO –asiakirjassa on yksiselitteisesti:   ”sairaalassa suoneen annettu ruiske pysäytti rouva Kämperin hengityksen välittömästi, kuten tämän ryhmän lääkkeet yliannosteltuna aina tekevät. On ilmeistä, että äkkikuolema seurasi laskimoon