SUOMEN SUVERENITEETTI MYYTIIN SALAA – PERUSTUSLAKI OHITETTIIN, KANSALAISILTA PIMITETTIIN!
Suomi on juuri liukunut historian vaarallisimpaan ansaan: WHO:n kuolemanloukkuun – ja lähes kukaan ei huomannut!
Heinäkuussa 2025 hallitus hyväksyi Maailman terveysjärjestön (WHO) IHR-muutokset tavalla, joka ohitti presidentin ja eduskunnan täysivaltaisen käsittelyn.
Tämä ei ole tekninen yksityiskohta – tämä on suora isku perustuslakiin, kansanvaltaan ja Suomen itsemääräämisoikeuteen.
Mitä tapahtui?
IHR-muutokset annettiin voimaan valtioneuvoston asetuksella – ilman perustuslain edellyttämää lakia, jotta se olisi juridisesti ratifioitu.
Päätöksellä luovutettiin osa kansallisesta päätösvallasta WHO:lle, joka voi jatkossa määrätä sitovasti toimia terveyshätätilanteissa – ohittaen Suomen oman lainsäädännön.
Miksi tämä on katastrofaalista?
Perustuslain 95 § sanoo selvästi: tällaiset sopimukset on hyväksyttävä lailla ja presidentin allekirjoituksella.
Nyt näin ei tehty – ja tuloksena on lainvastainen ja mitätön päätös, joka kuitenkin on jo kahlitsemassa Suomea WHO:n kuolemansyleilyyn.
Tämä ei ole politiikan normaalia peliä – tämä on vallansiirto - erityisesti KANSALAISIA ajatellen - erittäin katalalle hämäräperäiselle pahantahtoiselle kansainväliselle organisaatiolle ilman KANSAN lupaa.
Tämä on ohi salattu opt-out-mahdollisuus, jonka käyttämättä jättäminen teki Suomesta sopimuksen vangin WHO:n kuolemansyleilyssä.
Mitä se tarkoittaa?
Päätös voidaan kumota, mutta vain jos kansa toimii nyt.
Jokainen päivä passiivisuutta sementoi sidokset syvemmälle.
Tämä on viimeinen hetki estää pysyvä luovutus kansainväliselle vallankäytölle.
Mitä voit tehdä heti?
1. Lähetä vetoomus oikeuskanslerille ja perustuslakivaliokunnalle.
2. Osallistu tiedotuskampanjaan – kerro naapureille, jaa sosiaalisessa mediassa.
3. Vaadi julkista selvitystä – miksi perustuslakia rikottiin ja kuka kantaa vastuun.
Tämä on nyt – juuri nyt – se hetki, jolloin jokaisen on päätettävä, antaako perustuslain ja kansallisen suvereniteetin kadota, vai nouseeko puolustamaan vapautta.
Jos kansa vaikenee, historia kirjoittaa:
Suomi antautui ilman laukaustakaan.
Jos kansa puhuu, historia muistaa:
Tässä maassa vapaus voitti.
Toimikaa vapauden puolesta!
Toimikaa isänmaan puolesta!
Taistelkaa vapauteen WHO:n kuole
Tohtori David Martinin asiantuntijapuhe / EU-parlamentti,
Strasbourg nauhoite, suomenkielinen tekstitys:
https://positv.fi/videot/uutiset-63-erikoisuutislahetys/
OTE PUHEESTA:
”Rikos on se, että nämä ryöstäjät juonittelemalla
järjestivät tämän ’hätätilan’.
Samat rikolliset suunnittelivat valmistusrikoksen ja
KAAPPASIVAT KAIKKI
VIRASTOT JA VARMISTIVAT, ETTÄ NE SAADAAN KÄYTTÄMÄÄN TERMEJÄ,
JOITA HE KÄSKEVÄT KÄYTTÄMÄÄN ”ROKOTE, KASVOMASKI, TERVEYS,
TURVAVÄLIT – niillä ei tavallisesti ollut käyttöä.
Mutta me käytimme niitä.
Nämä rikolliset huijarit vahvistivat hinnat yhteen toimivien
linjausten kautta,
he vahvistivat hinnat suorassa salaisessa yhteistyössä sekä
EU:n standardien
vastaisesti että Sherman ACT- ja Sherman ACT-määräyksiä
rikkoen.
Nämä olivat RIKOKSIA.
Se on järjestäytynyttä rikollisuutta ja sellaisena se
pitäisi kohdella.
Nämä rikolliset valehtelivat valan alla julkisesti ja
aiheuttivat tuhoa vapaudelle
ja
vielä enemmän tuhoa ja kuolemaa hyvää tarkoittavien ihmisten
integriteetille.
TÄMÄ ON PYYNTÖNI TEILLE KAIKILLE MAAILMAN IHMISILLE:
ÄLKÄÄ VAIN PELKÄSTÄÄN RAJOITTAKO WHO:N VALTAA –
TUHOTKAA WHO! ”
Tiivistelmä kansalaisille
Mitä tapahtui?
Suomi hyväksyi WHO:n IHR-muutokset tavalla, joka ohitti presidentin ja eduskunnan täysivaltaisen käsittelyn.
Miksi se on ongelma?
Perustuslain mukaan tällaiset sopimukset, jotka vaikuttavat kansalaisten oikeuksiin ja kansalliseen lainsäädäntöön, on hyväksyttävä lailla ja presidentin allekirjoituksella. Nyt näin ei tehty.
Mitä se tarkoittaa?
Menettely on lainvastainen ja voidaan kumota. Meillä on oikeus vaatia, että päätös perutaan ja Suomi irtautuu IHR-muutoksista.
Mitä voit tehdä?
Lähetä vetoomus oikeuskanslerille ja perustuslakivaliokunnalle.
Osallistu kansalaisten tiedotuskampanjaan.
Vaatikaa julkista selvitystä.
Juridinen lausunto IHR-muutosten voimaansaattamisen lainvastaisuudesta
1. Johdanto
Tämä lausunto tarkastelee menettelyä, jolla Suomi hyväksyi ja saattoi voimaan Maailman terveysjärjestön (WHO) kansainväliseen terveyssäännöstöön (IHR, 2005) tehdyt muutokset vuonna 2025. Lausunnon tavoitteena on arvioida, onko menettely ollut perustuslain mukainen, ja mitä oikeudellisia seuraamuksia mahdollinen lainvastaisuus aiheuttaa.
2. Oikeudellinen kehys
Perustuslain 95 § 1 mom.
"Valtiosopimuksen ja muun kansainvälisen velvoitteen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset saatetaan voimaan lailla."
Perustuslain 93 § 1 mom.
"Tasavallan presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa."
VNOS 3 § 9 kohta
Valtioneuvosto voi hyväksyä sopimuksia vain, jos ne eivät sisällä merkittäviä jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvia määräyksiä.
PL 80 § 2 mom.
Valtioneuvosto tai ministeriö voi antaa asetuksia vain, jos laissa on siihen nimenomainen valtuutus.
3. IHR:n oikeudellinen luonne
IHR on sitova kansainvälinen sopimus, joka sisältää:
Velvoitteita kansallisten toimivaltuuksien muuttamisesta (mm. kansanterveyslainsäädäntö, tietojen luovutus WHO:lle ilman erillistä parlamentaarista päätöstä).
Mahdollisuuden WHO:n sitovaan päätöksentekoon, joka ohittaa kansallisen päätösvallan tietyissä terveyshätätilanteissa.
→ Nämä kuuluvat kiistatta Suomen omaan lainsäädäntötoimivaltaan eivätkä ole "vähäisiä" määräyksiä.
4. Menettely 2025
IHR-muutokset hyväksyttiin ns. blankettilain ja valtioneuvoston asetuksen yhdistelmällä. Tämä ohitti:
1. Tasavallan presidentin ratifiointipäätöksen täysimääräisessä ulkopoliittisessa toimivallassa (PL 93 § 1 mom.).
2. Eduskunnan velvollisuuden säätää laki voimaansaattamisesta (PL 95 § 1 mom.).
5. Oikeustapauksia ja vertailu
KHO 2004:25
Hallintopäätös, joka perustui toimivallan ylitykseen (ultra vires), katsottiin mitättömäksi. Sama periaate soveltuu: jos valtioneuvosto antaa asetuksen ilman PL 95 §:n edellyttämää lakia, säädös on pätemätön.
Ottawan sopimuksen käsittely (HE 15/2011 vp)
Sopimus, jossa oli kansalliseen toimivaltaan kuuluvia määräyksiä, vietiin presidentin vahvistettavaksi lailla. IHR-muutosten menettely poikkesi tästä ilman perusteltua oikeudellista syytä.
EIT, Loizidou v. Turkki (1996)
Kansainväliset velvoitteet eivät voi ohittaa kansallista perustuslaillista menettelyä ilman laillista perustaa.
6. Johtopäätös
IHR-muutosten voimaansaattaminen valtioneuvoston asetuksella ilman presidentin täysimääräistä ratifiointia ja ilman PL 95 §:n mukaista lakia on ollut perustuslain vastainen.
Menettely on ultra vires ja lähtökohtaisesti mitätön, mikä oikeuttaa sen kumoamiseen.
7. Toimenpidesuositukset
1. Oikeuskanslerin tutkintapyyntö PL 108 §:n nojalla.
2. Perustuslakivaliokunnan arviointi asiasta (PL 74 §).
3. Hallintokanne asetuksen mitättömyydestä.
4. Kansainväliset oikeustoimet (EIT, mahdollisesti ICJ).
Vetoomuspohja oikeuskanslerille ja perustuslakivaliokunnalle
Aihe: Tutkintapyyntö IHR-muutosten voimaansaattamisen perustuslainmukaisuudesta
Arvoisa Oikeuskansleri / Perustuslakivaliokunta,
Pyydän tutkimaan, onko Maailman terveysjärjestön kansainväliseen terveyssäännöstöön (2005) tehtyjen muutosten hyväksyminen ja voimaansaattaminen vuonna 2025 tapahtunut perustuslain vastaisesti.
Perustelut:
1. Perustuslain 95 § 1 momentti edellyttää, että lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset saatetaan voimaan lailla. IHR-muutokset sisältävät tällaisia määräyksiä.
2. Perustuslain 93 § 1 momentti säätää, että presidentti johtaa ulkopolitiikkaa ja hyväksyy sopimukset yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.
Nyt presidentin rooli kavennettiin vastoin tätä pykälää.
3. VNOS 3 §:n 9 kohdan mukaan valtioneuvosto ei voi hyväksyä sopimuksia, joissa on merkittäviä kansalliseen toimivaltaan kuuluvia määräyksiä.
IHR-muutoksissa tällaisia määräyksiä on runsaasti.
Menettely täyttää ultra vires -toimivallan ylityksen tunnusmerkit ja on siten mitätön.
Pyydän ryhtymään toimenpiteisiin päätöksen kumoamiseksi ja Suomen irtautumiseksi IHR-muutoksista.
Kunnioittaen,
Kansalainen
IHR-muutosten hyväksymismenettely Suomessa voidaan kyseenalaistaa ja jopa vaatia mitätöitäväksi.
Analyysi IHR-säännöstön hyväksymismenettelystä Suomen oikeusjärjestelmässä
1. IHR kansainvälisenä velvoitteena
Kansainvälinen terveyssäännöstö (International Health Regulations, 2005, muutokset 2022–2024) on nimenomainen kansainvälinen sopimus, joka velvoittaa kaikkia sopimuspuolia toimimaan määrätyllä tavalla kansainvälisissä terveysuhkissa.
Se ei ole pelkkä poliittinen julistus tai ohjeistus, vaan oikeudellisesti sitova instrumentti, jota koskee kansainvälisen oikeuden pacta sunt servanda -periaate (sopimukset on pidettävä).
2. Perustuslain 95 §:n merkitys
Perustuslain 95 § 1 momentti:
"Valtiosopimuksen ja muun kansainvälisen velvoitteen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset saatetaan voimaan lailla."
Tämä tarkoittaa, että jos sopimus sisältää määräyksiä, jotka vaikuttavat kansalaisten oikeuksiin, velvollisuuksiin tai julkisen vallan käyttöön, sen voimaansaattaminen edellyttää eduskunnan säätämää lakia — ei pelkkää valtioneuvoston asetusta.
3. Blankettilaki vs. sekamuotoinen voimaansaattaminen
Blankettilaki:
Laki, joka toteaa, että "sopimuksen määräykset ovat Suomessa voimassa sellaisina kuin Suomi niihin on sitoutunut", ja jonka yksityiskohtainen sisältö tulee suoraan sopimuksesta.
Sekamuotoinen voimaansaattamislaki:
Sisältää sekä blankettilain kaltaisen säännöksen että kansallisia toimeenpanosäännöksiä.
Keskeinen huomio:
IHR-muutoksissa sisällytettiin lakiehdotus voimaansaattamisesta valtioneuvoston asetuksella, jolloin presidentin ja eduskunnan rooli kaventui.
Tämä on ongelmallista, koska:
1. IHR-muutokset sisältävät kansalliseen toimivaltaan kuuluvia määräyksiä, jotka eivät ole vähäisiä.
2. Näin ollen ne olisi pitänyt käsitellä tasavallan presidentin päätettävänä (PL 93 § 1 mom) ja voimaansaattaa lailla (PL 95 § 1 mom).
4. VNOS 3 §:n 9 kohdan soveltuminen
Valtioneuvoston ohjesäännön (VNOS) 3 §:n 9 kohdan mukaan valtioneuvoston yleisistunto voi hyväksyä tietynlaisia kansainvälisiä sopimuksia, mutta EI silloin, jos sopimus sisältää merkittäviä jäsenvaltion omaan toimivaltaan kuuluvia määräyksiä.
IHR-muutoksissa on useita kohtia, jotka rajoittavat Suomen omaa lainsäädäntövaltaa, mm. pandemiatilanteissa tehtävät sitovat toimenpidesuositukset ja tietojenantovelvollisuudet.
→ Nämä eivät ole "vähäisiä" määräyksiä.
5. Johtopäätös laillisuudesta
IHR-muutosten hyväksyminen ja voimaansaattaminen valtioneuvoston asetuksella ilman presidentin muodollista allekirjoitusta ja ilman eduskunnan säätämää voimaansaattamislakia on perustuslain vastainen menettely.
Tämä tarkoittaa, että menettely on lainvastainen ja lähtökohtaisesti mitätön.
Mahdolliset oikeudelliset toimenpiteet
1. Oikeuskanslerille ja eduskunnan perustuslakivaliokunnalle
Pyydetään tutkimaan, onko perustuslain 95 §:n ja 93 §:n säännöksiä rikottu.
Vaaditaan IHR-muutosten voimaansaattamispäätöksen kumoamista.
2. Kanne hallinto-oikeudessa ja/tai KHO:ssa
Perustellaan, että valtioneuvoston asetus on annettu ilman toimivaltaa (ultra vires) ja on siksi mitätön.
3. Kansainvälinen taso
Jos kansalliset keinot eivät toimi, voidaan vedota kansainväliseen oikeuteen ja EIT:n oikeuskäytäntöön (esim. suvereniteetin loukkaus ilman laillista menettelyä).
Ennakkoversio – päivitetty maaliskuu 2012
i
Ulkoasiainministeriön julkaisusarjassa vuonna 2003 julkaistu
Valtiosopimusopas on palvellut käyttäjiään nyt useamman vuoden ajan. Kun opas aikanaan julkaistiin, sen tavoitteena oli esittää tiivistetyssä muodossa
vuonna 2000 voimaan tulleen Suomen perustuslain ja muuttuneiden käytäntöjen edellyttämät päätöksentekomuodot ja menettelytavat
valtiosopimusten valmistelussa ja voimaansaattamisessa.
Opas perustui pitkälti ulkoasiainministeriön asettaman valtiosopimustyöryhmän mietinnössä
(Ulkoasiainministeriö 1/2000) esitettyihin kannanottoihin. Sitä laadittaessa otettiin huomioon myös silloinen eduskunnan perustuslakivaliokunnan
lausuntokäytäntö.
Vuonna 2003 ulkoasiainministeriössä laadittiin Valtiosopimusoppaasta erillisinä myös EU-sopimusten valmistelua ja voimaansaattamista koskevat ohjeet (HEL1022-40, 28.8.2003).
Valtiosopimusopas julkaistiin murrosvaiheessa, jolloin voimaan oli juuri tullut valtioneuvostoa koskevan lainsäädännön uudistus. Uudistukseen saakka
kansainvälisten sopimusasioiden hoitaminen oli pääsääntöisesti kuulunut ulkoasiainministeriön tehtäviin. Uudistuksen jälkeen kansainvälisten sopimusasioiden hoito hajautettiin eri ministeriöille sen mukaan, minkä ministeriön toimialaan sopimus tai velvoite sisällöltään kuuluu.
Tämän myötä oli tarpeen huolehtia koko valtionhallinnon yhdenmukaisista menettelytavoista ja käytännöistä kansainvälisten velvoitteiden hyväksymistä ja voimaansaattamista koskevia asioita valmisteltaessa.
Kuluneiden vuosien aikana valtion eri viranomaisten yhteistyön merkitys sopimusasioita valmisteltaessa on edelleen kasvanut ja sopimusoikeudellisen
ohjeistuksen tarve on entisestään lisääntynyt.
Vuonna 2006 eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle annettiin perustuslain 97 §:n mukainen selvitys kansainvälisestä sopimuspolitiikasta ja sen kehityssuunnista
(UTP 3/2006 vp). Ulkoasiainvaliokunta totesi selvityksen johdosta antamassaan lausunnossa (UaVL 2/2006 vp), että kansainvälisistä sopimusasioista tiedottaminen on selkeästi puutteellista ja että tiedottamisesta puuttuu koko hallinnon kattava säännönmukaisuus.
Ulkoasiainvaliokunta piti erittäin tärkeänä, että eduskunnan tiedonsaantia valtiosopimustenvalmisteluvaiheessa kehitetään.
Vuonna 2009 ulkoasiainvaliokunnalle annettiin valtiosopimusselvitys (UTP 3/2009 vp), josta ulkoasiainvaliokunta antoi lausuntonsa (UaVL 9/2009 vp).
Valtiosopimusselvityksessä nostettiin keskeisenä asiana esiin perustuslain 47 §, 96 § ja 97 §:n mukaiset tiedottamismenettelyt, joilla pyritään turvaamaan eduskunnan
tiedonsaantioikeus kansainvälisistä sopimuksista jo niiden valmisteluvaiheessa ja tällä tavalla antamaan eduskunnalle mahdollisuus tarvittaessa vaikuttaa
sopimusten valmisteluun.
Ulkoasiainvaliokunnan valtiosopimusselvityksiä koskevissa lausunnoissa esittämät huomiot on pyritty ottamaan huomioon uudistettua
Valtiosopimusopasta valmisteltaessa. Oppaaseen on muun muassa sisällytetty jakso eduskunnan osallistumisesta kansainvälisten sopimusasioiden
valmisteluun. Siinä ministeriöitä ohjeistetaan menettelystä, jolla pyritään turvaamaan eduskunnan tiedonsaanti myös muissa kuin EU-sopimusasioissa.
- IHR:n valmistelussa ja esittelyssä sekä hyväksymisessä eduskunnan tiedonsaanti/ toimivalta oli hallituksen / valtioneuvoston tietojen varassa, kuten oikeiskanslerille tehdyssä tmp:ssä on todennettu.
Kommentit
Lähetä kommentti
Heräsikö ajatuksia?
Ota kantaa - nyt, heti tai ihan oitis, joko lyhyen napakasti tai polveilevalla tajunnanvirralla.
Sana on vapaa!
S’il te plaît.