Hyvät ystävät, rakkaat kanssasisaret ja -veljet,   Tänään muistutan meitä kaikkia siitä, mikä on kansakuntamme ylevin tehtävä: puolustaa oikeudenmukaisuutta, yhteistä hyvää ja jokaisen ihmisarvoa – silloinkin, kun itse emme ole suoraan uhattuina.  Historia on opettanut meille, että kansakuntaa ei mitata vain sen voimassa, vaan ennen kaikkea siinä, kuinka se kohtelee heikoimpiaan.   Martin Niemöllerin viisas ja samalla syvästi koskettava runo herättää meissä arvostuksen yhteisen vastuullisuuden edessä.  Siinä, missä Niemöller itse katsoi aikanaan sivusta, kuinka toiset kohtasivat vääryyttä, hän kutsuu meitä tänään kysymään:  Olemmeko me valmiita puolustamaan sorrettuja, vastustamaan vääryyttä ja seisomaan heikkojen rinnalla, kun sen aika tulee?   Niemöller lausuu:  "Ensin he tulivat hakemaan kommunisteja, enkä puhunut mitään, koska en ollut kommunisti.  Sitten he tulivat hakemaan ammattiyhdistysväkeä, enkä puhunut mitään, koska en ollut amma...

Arvoisat Kunnioitetut Kansalaiset!   Tänään muistamme Saksassa 1892 syntyneen Martin Niemöllerin, syntynyt 14. tammikuuta 1892 ja kuollut 6. maaliskuuta 1984, kuolemaa, joka sattui yli 40 vuotta sitten.   Vaikka moni ei välttämättä tunne hänen nimeään - ja hän saattaa olla tuiki tuntematon hahmo, mutta hänen merkityksensä kiteytyy yhteen hänen runoonsa.   Hän on jäänyt historiaan runollaan.   Hänen runonsa on jättänyt lähtemättömän jäljen historiaan – runo, joka on vieläkin surullisen ajankohtaisempi tänä päivänä.   Niemöller kirjoitti runonsa kritisoidakseen kotimaansa älymystöä ja eliittiä heidän pelkuruudestaan.   1930-luvun Saksassa silmät ummistettiin erilaisten väestöryhmien vainolta, ja nyt, vuosikymmeniä myöhemmin, mekin tiedämme, mihin tuo vaikeneminen johti.   Valitettavasti Niemöllerin runo resonoi yhä, niin Saksassa kuin maailmanlaajuisesti.   Myös Suomessa vastakkainasettelu on voimistunut, ja erilaiste...