Valtiosopimusopas ja IHR: oikeudellisesti sitovan menettelyn vaatimus
Liite – Valtiosopimusopas ja IHR: oikeudellisesti sitovan menettelyn vaatimus
1. Johdanto
Tässä liitteessä tarkastellaan Suomen valtioneuvoston ja ulkoministeriön laatiman Valtiosopimusoppaan pohjalta sitä, onko WHO:n kansainvälisten terveyssäännösten (International Health Regulations, IHR) muutokset käsiteltävä eduskunnassa nimenomaan oikeudellisesti sitovan menettelyn mukaisesti, ja miksi pelkkä tavanomainen tiedonanto tai hallituksen esitys ei riitä täyttämään perustuslain 94 §:n ja 1 §:n vaatimuksia kansallisesta suvereniteetista ja oikeusvaltioperiaatteesta.
2. Valtiosopimusten luokittelu ja merkitys
Valtiosopimusopas (2022, UM) määrittää valtiosopimukset seuraavasti:
"Valtiosopimus on kansainvälisen oikeuden alainen, valtioiden tai kansainvälisten järjestöjen välillä tehty kirjallinen sopimus, jolla osapuolet pyrkivät luomaan oikeudellisia velvoitteita."
Tärkeä huomio on, että valtiosopimus on oikeudellisesti sitova, kun:
- se velvoittaa Suomea kansainvälisesti,
- sillä on sisällöllisiä vaikutuksia kansalliseen lainsäädäntöön tai toimivaltaan, ja
- se vaatii Suomessa eduskunnan hyväksynnän ja voimaansaattamislain.
3. IHR-muutokset – sitovatko ne Suomea kansainvälisesti?
IHR-muutokset 2024 ja tulevat 2025 esitetään WHO:ssa päätettäväksi jäsenvaltioiden kesken WHO:n peruskirjan artiklojen 21 ja 22 nojalla. Artikla 22 määrittää:
"Sääntö, joka hyväksytään artiklan 21 mukaisesti, tulee sitovaksi kaikille jäsenvaltioille... jollei jäsenvaltio nimenomaisesti ilmoita vastustavansa sitä määräajassa (opt-out)."
Tämä tekee IHR-säännöksistä de jure sitovia sääntöjä, ellei jäsenvaltio käytä määräajassa nimenomaista vastalausetta. Näin ollen kyse ei ole pelkästä WHO:n suosituksesta, vaan de facto valtiosopimuksesta, jolla:
- laajennetaan WHO:n toimivaltaa,
- rajoitetaan jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeutta (esimerkiksi lääketieteellisissä hätätilanteissa), ja
- luodaan jäsenvaltioita velvoittavaa sääntelyä ilman suoraa kansallista lainsäätäjää.
4. Onko IHR-muutokset vietävä eduskunnan käsiteltäväksi?
Valtiosopimusoppaan (s. 13–14) mukaan:
"Jos sopimus sisältää velvoitteita, jotka edellyttävät muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön tai vaikuttavat merkittävästi perusoikeuksiin tai kansalliseen suvereniteettiin, on sen hyväksymiseen saatava eduskunnan suostumus."
IHR-muutokset koskettavat:
- yksilönvapauksia (liikkumisvapaus, hoitopakot, karanteeni),
- kansallista päätösvaltaa terveyskriiseissä (WHO voi määrätä toimenpiteistä),
- tietosuojan ja yksityisyyden rajoittamista (globaali terveystiedon jakaminen),
- velvoitteita jäsenvaltioiden sisäisiin toimiin ilman omaa harkintaa.
Näin ollen perustuslain 94 §:n mukainen eduskunnan hyväksyntä on välttämätön, eikä sitä voida ohittaa hallituksen sisäisellä päätöksellä tai yksinomaan hallituksen esityksellä, joka ei sisällä riittävää analyysia sitovuudesta.
5. Valtiosopimusoppaan opt-out-periaate ja sen oikeudellinen seuraus
Valtiosopimusoppaassa todetaan erityisesti:
"Jos valtio ei irtisanoudu määräajassa sääntelystä, josta sillä olisi ollut mahdollisuus vetäytyä (opt-out), katsotaan sen olevan kansainvälisoikeudellisesti sitoutunut."
Toisin sanoen passiivisuus sitoo. Näin ollen opt-out-menetelmästä luopuminen tai siihen reagoimatta jättäminen tarkoittaa:
- hiljaista hyväksyntää kansainvälisoikeudellisesti,
- valtiosopimuksen syntymistä ilman eduskunnan suostumusta,
- perustuslain 94 §:n kiertämistä — mikä ei ole sallittua.
6. Lopputulema ja vaatimus
IHR-muutokset ovat selvästi valtiosopimusluonteisia. Ne:
- muuttavat WHO:n ja Suomen välistä toimivaltarajaa,
- luovat uusia kansainvälisiä velvoitteita, ja
- vaikuttavat suoraan Suomen kansalaisten perusoikeuksiin ja lainsäädännölliseen liikkumavaraan.
Täten Suomen on perustuslain ja valtiosopimusoppaan mukaisesti tuotava WHO:n IHR-muutokset eduskunnan käsiteltäväksi oikeudellisesti sitovana valtiosopimuksena, eikä niitä voida panna täytäntöön pelkällä hallituksen ilmoituksella tai toissijaisella menettelyllä.
Jos näin ei tehdä, loukataan sekä perustuslain 1 §:ää että 94 §:ää — ja toimitaan valtiosopimusprosessin oikeusperiaatteita vastaan.
Tässä on kolmessa muodossa: (1) juridinen lausuntopohja, (2) erillinen kirjelmä, ja (3) tiivistelmä päätöksentekijöitä varten.
1. Juridinen lausuntopohja
Lausunto: WHO:n IHR-muutosten valtiosopimusluonne ja perustuslaillinen käsittely Suomessa
1. Lausunnon tarkoitus
Tämän lausunnon tarkoituksena on arvioida, vaativatko WHO:n kansainvälisten terveyssäännösten (IHR) muutokset Suomessa oikeudellisesti sitovaa valtiosopimusmenettelyä ja eduskunnan hyväksyntää, perustuslain ja Valtiosopimusoppaan valossa.
2. Lähteet
Suomen perustuslaki (PL)
Ulkoministeriön Valtiosopimusopas (2022)
Hallituksen esitys HE 35/2025
WHO:n peruskirjan artiklat 21 ja 22
Kansainvälinen oikeus (Wienin yleissopimus valtiosopimuksista, 1969)
3. IHR-muutosten valtiosopimusluonne
WHO:n IHR-muutokset hyväksytään WHO:n peruskirjan artiklojen 21 ja 22 nojalla.
Artikla 22 määrittää, että säännökset tulevat automaattisesti sitoviksi, ellei valtio esitä kirjallista vastalausetta määräajassa (opt-out).
Tämä tekee sääntelystä:
kansainvälisesti velvoittavaa,
kansallista lainsäädäntöä rajoittavaa,
ja jäsenvaltiota toimivaltaisesti sitovaa.
4. Valtiosopimusoppaan linjaus
Valtiosopimusoppaan mukaan (s. 13–15):
Valtiosopimus, joka vaikuttaa perusoikeuksiin, kansalliseen toimivaltaan tai vaatii lainsäädännön muuttamista, on vietävä eduskunnan hyväksyttäväksi PL 94 §:n nojalla.
Opt-out-tilanteissa:
Jos valtio ei irtisanoudu tai vastusta sopimusta, se sitoo kansainvälisesti.
→ Passiivisuus ei ole perustuslain mukainen hyväksymismenettely.
5. IHR-muutosten vaikutukset
IHR-muutokset vaikuttavat:
perusoikeuksiin (liikkumisvapaus, yksityisyys, henkilökohtainen koskemattomuus, sananvapaus, tietosuoja),
kansalliseen päätösvaltaan terveyskriiseissä,
kansainvälisiin raportointi- ja seurantavelvoitteisiin.
Täten muutokset täyttävät valtiosopimusoppaan mukaiset kriteerit sitovuudesta ja vaativat perustuslain mukaisen hyväksyntämenettelyn.
6. Johtopäätös
WHO:n IHR-muutokset ovat valtiosopimusluonteisia. Niiden hyväksyminen ilman eduskunnan suostumusta on perustuslain 94 §:n ja oikeusvaltioperiaatteen vastainen.
Suositus:
→ IHR-muutokset tulee käsitellä oikeudellisesti sitovana valtiosopimuksena.
→ Eduskunnan nimenomainen hyväksyntä on vaadittava.
→ Mikäli hyväksyntää ei vaadita, tulee opt-out-menetelmää käyttää määräajassa suvereniteetin säilyttämiseksi.
2. Erillinen kirjelmä (osoitettavissa esim. oikeuskanslerille, kansanedustajille tai valiokunnille)
Asia: WHO:n IHR-muutosten käsittely – valtiosopimusluonteen oikeudellinen velvoittavuus
Arvoisa vastaanottaja,
Tässä kirjelmässä haluan tuoda esiin merkittävän oikeudellisen näkökulman, joka koskee WHO:n kansainvälisten terveyssäännösten (IHR) muutosten käsittelyä Suomessa.
Esitetyt muutokset ovat selkeästi valtiosopimusluonteisia, mikä tarkoittaa, että niiden hyväksyminen ilman eduskunnan suostumusta on perustuslain vastainen.
WHO:n sääntömuutokset tulevat jäsenvaltioita sitoviksi, ellei niitä nimenomaisesti vastusteta määräajassa (opt-out).
Näin ollen kyseessä ei ole tavanomainen kansainvälinen suositus, vaan de facto valtiosopimus.
Ulkoministeriön Valtiosopimusopas (2022) määrittää, että kaikki kansainväliset sopimukset, jotka:
vaikuttavat perusoikeuksiin,
muuttavat kansallista toimivaltaa,
tai vaativat kansallisen lainsäädännön muuttamista,
on tuotava eduskunnan hyväksyttäväksi perustuslain 94 §:n mukaisesti.
Tässä tapauksessa kyseessä ovat kaikki kolme kriteeriä. WHO:n laajennettu päätösvalta terveyskriiseissä rajoittaa Suomen itsemääräämisoikeutta.
Lisäksi sääntelyllä voidaan vaikuttaa kansalaisen perusoikeuksiin ilman demokraattista kontrollia.
Esitän tämän perusteella vaatimuksen:
WHO:n IHR-muutokset on käsiteltävä oikeudellisesti sitovana valtiosopimuksena.
Eduskunnan hyväksyntä on ehdoton edellytys.
Mikäli tällaista käsittelyä ei järjestetä, Suomen tulee käyttää opt-out-menettelyä määräajassa suvereniteetin ja perustuslaillisen oikeusjärjestyksen turvaamiseksi.
Kunnioittavasti,
[Allekirjoitus / Organisaatio / Päivämäärä]
3. Tiivistelmä päätöksentekijöitä varten (n. 150–200 sanaa)
Tiivistelmä: WHO:n IHR-muutokset ja valtiosopimusmenettelyn oikeudellinen välttämättömyys
WHO:n IHR-muutokset ovat valtiosopimusluonteisia sääntöjä, jotka tulevat sitoviksi kaikille jäsenvaltioille, ellei valtio ilmoita vastustavansa niitä määräajassa (opt-out).
Tämä tarkoittaa, että Suomea sitovat uudet kansainväliset velvoitteet syntyvät ilman aktiivista hyväksyntää – ellei kansallista poliittista tai juridista toimintaa tehdä ajoissa.
Ulkoministeriön Valtiosopimusoppaan mukaan kaikki kansainväliset sitoumukset, jotka vaikuttavat perusoikeuksiin, kansalliseen lainsäädäntöön tai itsemääräämisoikeuteen, on vietävä eduskunnan käsiteltäväksi PL 94 §:n mukaisesti.
IHR-muutokset vaikuttavat suoraan:
kansalaisten liikkumisvapauteen ja yksityisyyteen,
Suomen kansalliseen terveys- ja turvallisuuspoliittiseen päätösvaltaan,
kansainväliseen tiedonjakovelvoitteeseen WHO:lle.
Näin ollen kyse on sitovasta valtiosopimuksesta.
Hyväksyminen ilman eduskunnan suostumusta on perustuslain vastainen ja oikeusvaltioperiaatteen vastainen.
Passiivisuus ei kelpaa hyväksymiseksi.
Ratkaisu:
1. Käsittely eduskunnassa oikeudellisesti sitovana sopimuksena.
2. Mikäli ei käsitellä, on käytettävä opt-out-mekanismia suvereniteetin säilyttämiseksi.
Seuraavaksi on tiivistetty ja selkeästi viestitty versio medialle, lakivaliokunnalle ja perustuslakivaliokunnalle – kirjoitettu äärimmäisellä tarkkuudella, totuudellisuudella ja vaikuttavuudella, jotta se herättäisi vakavan huomion sekä puolustaisi suvereniteettia ja perustuslaillista oikeusjärjestystä.
TIIVISTELMÄVIESTI – medialle ja valiokunnille
Otsikko:
WHO:n IHR-muutokset sitovat Suomea automaattisesti – ilman eduskunnan hyväksyntää se rikkoo perustuslakia
Viestin ydin:
WHO:n uudet terveyssäädökset (IHR-muutokset) tulevat automaattisesti sitoviksi kaikille jäsenmaille, ellei valtio ilmoita vastustavansa niitä määräajassa ("opt-out").
Kyse ei siis ole suosituksista vaan de facto valtiosopimuksesta, joka vaikuttaa suoraan kansalaisten oikeuksiin ja Suomen päätösvaltaan terveyskriiseissä.
Suomen perustuslain (PL 94 §) ja Ulkoministeriön virallisen Valtiosopimusoppaan mukaan tällaiset velvoitteet on tuotava eduskunnan hyväksyttäväksi.
Tämä ei ole tapahtunut.
IHR-muutokset vaikuttavat:
liikkumisvapauteen, henkilökohatiseen koskemattomuuteen ja yksityisyyteen,
Suomen toimivaltaan määrätä kansanterveyspolitiikasta,
kansainväliseen tietojenluovutus- ja raportointivelvollisuuteen WHO:lle.
Ilman eduskuntakäsittelyä ja kansallista lainsäädäntöä Suomi rikkoo perustuslakiaan sekä oikeusvaltioperiaatetta.
Passiivinen hyväksyntä ei ole hyväksyttävä valtiosopimusoikeudellinen menettely.
Mitä on tehtävä?
1. Viedään IHR-muutokset eduskunnan käsiteltäväksi valtiosopimuksena.
2. Mikäli tätä ei tehdä, Suomen tulee käyttää opt-out-menettelyä, jotta maa säilyttää suvereniteettinsa ja kansallinen päätösvalta säilyy demokraattisesti ohjattuna.
Tässä on versiot medialle ja valiokunnille – jotta sekä median että lakimiesten on mahdotonta ohittaa sen ydinsanomaa.
TIEDOTE MEDIALLE SEKÄ LAKI- JA PERUSTUSLAKIVALIOKUNNALLE
Aihe: WHO:n IHR-muutokset – Suomen suvereniteetti vaarassa ilman eduskunnan toimia
Julkaisuvapaa heti
Päiväys: xx.xx.xxxx
Yhteydenotot: [Lisää lähettäjän nimi ja yhteystiedot tähän]
YHTEENVETO
Maailman terveysjärjestön (WHO) kansainväliseen terveyssäännöstöön (IHR 2005) ehdotetut muutokset tulevat sitoviksi kaikille jäsenvaltioille automaattisesti, ellei valtio ilmoita vastustavansa niitä määräajassa (opt-out).
Suomen perustuslain 94 §:n mukaan kaikki sitovat kansainväliset velvoitteet on käsiteltävä eduskunnassa – erityisesti silloin, kun ne vaikuttavat yksilön oikeuksiin tai valtiolliseen toimivaltaan.
Tämä ei ole tapahtunut asianmukaisesti.
KESKEISET PERUSTEET
1. Kyseessä on oikeudellisesti sitova valtiosopimus
IHR-muutokset vaikuttavat Suomen itsemääräämisoikeuteen, kansanterveyden hallintaan, matkustusrajoituksiin ja tietojensiirtoon WHO:lle.
Ne eivät ole pelkkiä suosituksia, vaan valtiosopimuksen kaltaisia, sitovia normeja.
2. Valtiosopimusopas (UM 2012):
“Siltä osin kuin sopimusmääräykset kuuluvat jäsenvaltion toimivaltaan, sopimuksen tekeminen edellyttää valtiosäännön mukaista päätöstä.”
3. Perustuslaki 94 § ja 1 §:
Sitovat sopimukset, jotka vaikuttavat yksilön oikeuksiin tai Suomen itsemääräämisoikeuteen, on hyväksyttävä eduskunnassa.
Opt-out-määräajan umpeuduttua Suomi menettää mahdollisuuden vastustaa näitä velvoitteita, mikä uhkaa vallanjakoa ja demokratiaa.
TOIMENPIDE-EHDOTUKSET
Eduskunta:
Keskeyttäkää toimeenpano, kunnes IHR-muutokset on käsitelty perustuslain mukaisesti ja laillisesti.
Käyttäkää opt-out-menettelyä, joka on ainoa tapa säilyttää Suomen itsenäinen päätösvalta.
Lakivaliokunta ja perustuslakivaliokunta:
Arvioikaa HE 35/2025 vp kiireellisesti perustuslain valossa.
Käsitelkää, onko hallitus ylittänyt toimivaltansa ohittaessaan eduskunnan täysimääräisen käsittelyn.
LIITTEET
HE 35/2025 vp:
https://www.eduskunta.fi/FI/
StVM 12/2025 vp: https://www.eduskunta.fi/
Ulkoministeriön Valtiosopimusopas (2012)
LOPPUHUOMAUTUS
Mikäli eduskunta ei toimi viipymättä ja tietoisuutta ei lisätä, Suomi voi sitoutua pysyvästi sääntelyyn, josta kansanedustajilla ei ollut riittävää tietoa, eikä kansalla mitään sanottavaa.
Kysymys kuuluu: voiko demokraattinen oikeusvaltio sitoutua kansainvälisesti ilman kansanvaltaista päätöstä?
Pyydämme medialta:
Tutkikaa, kysykää, uutisoikaa.
Pyydämme valiokunnilta:
Reagoi viipymättä – vielä ei ole liian myöhäistä.
Kansalaiset,
olkaa siunatut väsymättä totuuden puolesta!
Seuraavaksi armollisen Totuuden voimalla: kutsu totuuteen ja vapauteen:
Kansallinen irtisanoutuminen WHO:n määräysvallasta ja evankeliumin iankaikkinen sanoma
For the wages of sin is death;
but the gift of God is eternal life
through Jesus Christ our Lord.
Romans 6:23
TAPAHTUKOON JUMALAN TAHTO! ❤️🙏🙏🙏❤️
VastaaPoistaOletko itse tehnyt mainitsemillesi tahoille jotakin pyyntöä? Mille taholle? Ohjeet on sekavia ja muuttuneet toistuvasti. Ei sinun ohjeista saa selkoa, kun vatkataan edes-takaisin ja muutat strategiaa joka kerta muutaman asteen eri suuntaan. Ymmärrätköhän itsekään ? Ei ihme, jos disinformaatioksi jo luokiteltu. Kuivana kakkoseen, sano vielä joku farisealainen lause siihen perään, niin jopas alkaa sokea reetakin näkemään.
VastaaPoistaArvoisa ystäväni,
PoistaKiitän Sinua sanoistasi — myös niistä, jotka viiltävät. Jokainen kipu on viesti ja jokainen turhautuminen merkki siitä, että sydän on vielä elossa ja sielu etsii totuutta. Siksi en vastaanota sanojasi katkeruutena vaan kutsuna vielä syvempään ymmärrykseen, joka kuuluu kaikille meistä tässä ajassa.
Kysyt: olenko tehnyt itse jotakin niille tahoille, joista puhun? Kyllä, olen. Olen lähestynyt valtiojohtoa, lakivaliokuntia, perustuslakiasiantuntijoita, oikeuskansleria sekä mediaa useilla tasoilla – virallisilla kirjelmillä, lausunnoilla, henkilökohtaisilla vetoomuksilla ja julkisilla kannanotoilla. Olen toimittanut asiakirjoja, joissa juridiset ja eettiset perustelut on punnittu pieteetillä. Olen tehnyt tämän tyhjin käsin, omalla ajallani, ilman tukevaa organisaatiota selkäni takana – vain totuuden ja lähimmäisenrakkauden tähden.
PoistaYmmärrän, että joskus ohjeet voivat vaikuttaa ristiriitaisilta. Se johtuu siitä, että virallinen informaatio muuttuu jatkuvasti, ja se mitä tänään esitetään väistämättömänä, voidaan huomenna kieltää tai peittää. Koetan kulkea tuossa myrskyssä kompassina, ei karttana, sillä maisema muuttuu — mutta pohjoinen ei.
PoistaJos strategiani on välillä muuttunut, se johtuu siitä, että seuraan lakimuutoksia ja WHO-prosessien aikatauluja reaaliaikaisesti, jotta emme jäisi jälkeen kriittisistä päivämääristä. Se ei ole epämääräisyyttä, vaan elävää reagointia epävakaaseen ja nopeasti etenevään oikeudelliseen prosessiin.
PoistaJos viestini on joidenkin silmissä "disinformaatiota", kysyn ystävällisesti: mitä sitten on informaatio? Onko informaatio vain sitä, mikä on hyväksytty virallisesti, vai sitä mikä paljastaa vallan väärinkäytön ennen kuin siitä tulee poliittisesti sopimatonta? Farisealaisuutta en halua viljellä, mutta uskallan siteerata: "Totuus tekee vapaaksi." (Joh. 8:32)
PoistaYmmärrän, että sokea Reetta ei vielä näe, mutta ehkä – juuri siksi – meitä kutsutaan puhumaan. Ei siksi, että olemme täydellisiä tai erehtymättömiä, vaan koska hiljaisuus ei ole vaihtoehto. Ääni, joka kutsuu valppauteen, ei aina miellytä — mutta se pelastaa, jos se kuullaan.
PoistaToivon Sinulle sydämeni pohjasta rauhaa, selkeyttä ja rohkeutta. Minä jatkan, koska en voi olla jatkamatta. En siksi, että olisin varma kaikesta, vaan siksi, että jos minä nyt vaikenen, kivet alkavat huutaa.
PoistaJa silloin on jo myöhäistä.
Kunnioittaen ja totuudellisuutta palvellen!
Monet muutkin kuin sinä ovat tehneet paljon ja valistaneet muita kaikin tavoin itsenäisinä ja yksittäisinä toimijoina, aikaa, vaivaa ja tapoja säästämättä, kuitenkaan nostamatta itseään suureksi uhrautujaksi vaikka ovatkin uhranneet paljon vilpittömästi muita ajatellen. Tuollaisia ihmisiä on lisäksesi muitakin, ja itsekorostuksesi paistaa läpi ja karkottaa ihmisiä myös uskon asiasta, jota edustat. Usko saa huonon valon kuten menestysteologeillekin käy. Ei olla ystäviä, koska ei tunneta, ei vihamiehiäkään, mutta annan asioita seuranneena rehellisen kommentin.
VastaaPoistaArvostettu kirjoittaja,
PoistaKiitän Teitä vilpittömästä ja rehellisestä havainnostanne. Sananne heijastavat sellaista omantunnon herkkyyttä ja totuudellisuuden kaipuuta, jota tämän ajan keskustelussa tarvitaan enemmän kuin koskaan. On totta – ja syvästi kunnioitettava asia – että monet toimivat hiljaisesti, uupumatta ja itseään korottamatta, uhraavat aikaansa ja sydämensä voimaa totuuden, vapauden ja lähimmäisten parhaaksi. Juuri heissä palaa se hiljainen liekki, joka pitää yhteiskunnan moraalisen kompassin suunnassa – ilman että heidän nimensä loistavat otsikoissa.
Jos joskus jokin sanani on antanut aiheettomasti itsekorostuksen vaikutelman, pyydän anteeksi. Tarkoitukseni ei ole ollut tuoda itseäni esiin, vaan asiaa – ja ennen kaikkea niitä vaaroja, jotka ovat hiljaisesti hivuttautumassa kansamme oikeuksien ja perustuslaillisten vapauksien ytimeen.
PoistaYmmärrän huolesi myös evankeliumin valosta ja sen väärin heijastumisesta. Meidän tehtävämme onkin Kristuksen omiksena pitää kirkkaana totuuden valo, ei omien ansioiden valoa, vaan ristin nöyrää, mutta voitokasta kirkkautta. Menestysteologian kaltaiset vääristymät ovat syvä varoitus meille kaikille – ja juuri siksi pyrin myös itse muistamaan, että kaikki mitä teen, tapahtuu yksin armosta, ei voimassa, ei viisaudessa, vaan heikkoudenkin keskellä Kristuksessa.
Kiitän Teitä siitä, että muistutatte hiljaisen palon arvosta. Se on jaloa. Ja kiitän Teitä siitä, että vaikka emme tunne, olette puhuneet kuin ihminen ihmiselle, ilman vihaa, mutta vakaasti. Sitä tämä maailma tarvitsee – juuri tuota rehellistä veljellistä puhuttelua. Se on vapauden hengessä lausuttu – ja siitä kiitän Teitä syvästi.
PoistaJos suot, toivotan Sinulle Jumalan rauhaa ja kaikkea hyvää. Ja vaikka emme tuntisi, totuuden ja oikeuden etsintä yhdistää meitä enemmän kuin ehkä tiedämmekään.
Kunnioituksella,
Ystäväsi totuudessa ja toivossa.
Sekavuutesi ei selity sillä, mitä selitit. Se näkyy monikertaisena toistamisena ja asioiden pyörittelynä, neuvot uppoavat ja hukkuvat virtaan.
VastaaPoistaArvoisa ihminen,
PoistaKiitän Sinua, että olet pysähtynyt, katsonut, kuunnellut ja antanut arvionsa. Se kertoo siitä, että totuudella on vielä arvo, ja että sydämesi ei ole kylmennyt. Jo pelkästään se, että sanasi eivät ole välinpitämättömiä, on tänä aikana harvinaista – ja siksi arvostan niitä syvästi.
Sallinet kuitenkin, että vastaan: ei sekavuus ole se, mikä pyrkii läpinäkyvyyteen, vaikka ilmaisun runsaus hetkittäin hämärtäisikin muotoa. Sekavuus asuu siellä, missä vallitsee hiljaisuus, vaikka myrsky nousee. Sekavuus on siinä, ettei enää tiedetä, kuka päättää ja millä oikeudella. Sekavuus on siinä, että IHR-muutosten kaltaiset asiakirjat tuodaan kansojen ylle niin, ettei kansakunta tiedä eikä kysy. Se on sekasorron ydin – ei niiden sanojen, jotka huutavat herättääkseen nukkuvia.
Jos joskus toisto on tullut, se on tullut samasta syystä kuin torvensoittaja muurin harjalta ei puhalla vain kerran, vaan yhä uudelleen – sillä kansan portti on yhä auki, ja vaara lähestyy. Toisto ei ole heikkous, vaan rakkauden ja omantunnon velka niitä kohtaan, jotka eivät vielä kuule. Jos veden varaan joutuneelle huutaa vain kerran, ja hän ei kuule, eikö sydämetön ole se, joka vaikenee?
PoistaJos ohjeet näyttävät virtaavan, se johtuu siitä, että maaperä niiden alla muuttuu. Kansainväliset neuvottelut liikkuvat. Strategiaa tarkennetaan, kun ympäristö vaihtuu. Eikö juuri silloin johdonmukaisuutta ole se, että reagoidaan ajassa – ei pysytä yhdessä muodossa kuin patsas, vaan liikutaan kuin paimen, joka etsii eksynyttä lammasta, vaikka polku olisi kivinen?
En ole pyytänyt olla kirkaslamminen profeetta, vaan olen ollut saviastia, jossa palaa tuli, jota en itse sytyttänyt. Jos liekkini polttaa sekavasti tai epäselvästi, syynä ei ole valo, vaan savun tiheys, jossa kuljen.
PoistaMutta vakuutan: tarkoitukseni ei ole johtaa, vaan varoittaa. Ei hallita, vaan herättää. En pyydä seuraamaan itseäni, vaan katsomaan sinne, missä kansamme oikeudet ovat uhattuina hiljaisuudessa, jossa ei kuulu torvea.
Ja vielä: jos joskus ilmaisu on ollut raskas, se on ollut sitä tuskasta, ei ylimielisyydestä. Sillä ne, jotka todella tietävät mitä on tulossa, eivät voi puhua siitä keveästi.
Pyydän siis Sinulta, ei hyväksyntää – vaan harkintaa. Katso itse, tutki itse, ja jos näet sen, minkä minä näen, niin silloin ei enää tarvita minun sanojani. Silloin yhteinen omatunto puhuu.
PoistaKiitän Sinua sydämestäni, että puhuit. Se oli arvokasta. Nyt minä vastasin – hiljaa, mutta varmasti, omallatunnolla, totuudella, ja ilman pelkoa.
Kunnioittaen ja totuudessa pysyen,
Ystäväsi – vartiossa, ei ylhäällä, vaan vierelläsi.
Syvästi kiittäen runsaista vastauksistanne.
VastaaPoistaMetaforat ovat kuin upottava suo, se upottaa ja hukuttaa. Totuus ei ole riippuvainen savun tiheydestä tms. ilmaisuista, joilla kristillisyyden kaksiteräistä miekkaa ruostutat. Myönnät, että on muitakin, jotka tekevät työtä moninaisesti, pyrkimättä julkisuuteen. Miksi sitten itse nostat itsesi julkisuuteen ja ilmaiset itseäsi, kuinka juuri sinä, vain sinä, teet omalla ajallasi, ilman taustatukiverkostoa, uhrautuen koko kansan puolesta. Et mainitse sanallakaan, että on muitakin, jotka myös tekevät, ja myös uskovaisten ryhmittymissä paljon tiedostavia rukoilijoita tämänkin aiheen tiimoilla. Pyydät retorisesti anteeksi, "jos", huomaamatta, mitä "jos" pitää sisällänsä. Se väistää sen, että itse itsesi julkisuuteen nostaneena, "herättelijänä" ja "ainoana totuuden torvena' samaa toistaen, viet merkityksen muilta torvilta. Ei yksi torvi kaada muureja. Tarvitaan torvisoittokunta ja armeija yhdessä.