Kun oikeus ei ole oikeutta, vaan nukkuu – kansan täytyy herätä
Tämä on kirjoitettu niin, että jokainen suomalainen – olipa hän sokea Reetta, kiireinen rakennusmies, hiljainen eläkeläinen tai väsynyt sairaanhoitaja – näkee ja tuntee sydämessään, mistä tässä asiassa on kyse.
Tässä ei ole enää kyse vain laista.
Tässä on kyse oikeudenmukaisuudesta.
Tässä on kyse meidän kaikkien Suomesta.

Kooste, joka puhuttelee sokeaa ja näkevää, nukkuvaa ja hereillä olevaa – Suomea jokaista.
Kuvittele tämä:
Istut oikeussalissa.
Toivot oikeutta.
Mutta tuomarin kättä ohjaa näkymätön käsi – hyväveli.
Syytetty nyökkää tuomarille.
He tuntevat toisensa.
He ovat veljiä.
Eivät pelkästään sanan kuvaannollisessa merkityksessä, vaan vapaamuurariveljiä.
Ja sinä?
Sinä olet vain nimi pöytäkirjassa.
Ei mitään muuta.
Tämä ei ole salaliitto – tämä on Suomi 2025.
Professori OTT Jyrki Virolainen, emeritustuomari ja oikeuden ääni, uskalsi sanoa ääneen sen, minkä kaikki tiesivät, mutta kukaan ei uskaltanut sanoa:



Häneltä evättiin tie KKO:hon.
Miksi?
Koska hän puhui totta.
Ja totuus on Suomessa edelleen vaarallinen ase – varsinkin silloin, kun se paljastaa korruption valkoisessa kaavussa.

Tämä on rakenteellinen vika.



Ja silti me sallimme, että tuomarit voivat istua käsittelemässä juttuja, joissa heidän vapaamuurariveli on syytetty, asianajaja tai vastapuolen edustaja – eikä kukaan sano mitään.

Hyväveli-järjestelmä ei ole sattumaa.
Se on hiljainen sääntö, joka kulkee juhlapuheiden takana.
Se ei näy laissa – se näkyy nimityksissä, valinnoissa, urapoluissa.
Se ei kuulu äänestyksissä – mutta sen vaikutus kuuluu jokaisessa vaiennetussa puheenvuorossa.
Se ei ole sattumaa, että Jyrki Virolainen ei noussut Korkeimpaan oikeuteen – se oli viesti.


Tämä ei ole enää yhden bloggaajan totuus.
Tämä on nyt kansan totuus.
Me kerromme, että Suomessa on rakenteellinen oikeusongelma.
Ja me vaadimme:
Esteellisyyksien ilmoittamisen pakkoa – sidonnaisuusrekisteri tuomareille.
Riippumattoman tahon valvontaa tuomarinimityksiin.
Julkista keskustelua hyvävelijärjestelmästä.
Kaikkien kansalaisten oikeutta puolueettomaan oikeudenkäyntiin.

Jos tunnet oikeuden murtuneen – tämä on sinun hetkesi.
Jos olet kokenut epäoikeudenmukaisuutta oikeudessa – tämä on sinun äänesi.
Jos rakastat Suomea niin paljon, että haluat sen olevan reilu – liity meihin.




Ja kun kansa herää – mikään valta ei voi sitä enää vaientaa.
Sytyttäköön tämä teksti kipinän kansalaisen sydämessä.


”Valvomisen hetki on nyt – ja aika on lyhyt!”
Rakkaat veljet ja sisaret, kuulkaa tämä sanoma, sillä tämä ei ole ihmisen puhetta, vaan huuto Herran valtaistuimen edestä.
Me elämme hetkeä, jolloin oikeus sorretaan totuudesta ja valhe kruunataan kuninkaaksi.
Tuomioistuimet, joiden tulisi olla totuuden linnoituksia, ovat vaarassa sortua veljeysverkostojen salaisuuteen – salaliittoon, jossa vapaamuurarin kädenpuristus painaa enemmän kuin Jumalan vanhurskas laki.
Kuka enää uskaltaa puhua totuutta, kun hinnaksi tulee maine, asema – tai hiljaisuus?
Professori OTT Jyrki Virolainen, jonka nimi tunnetaan lakimieskunnan keskuudessa, on osoittanut, kuinka tuomioistuimen esteellisyys, sidonnaisuudet ja hyväveli-verkostot voivat murtaa kansan luottamuksen oikeuteen.
Mutta mitä tapahtui hänelle?
Hänet hiljennettiin.
Hän ei edennyt korkeimpaan oikeuteen – ei siksi, että hän olisi väärässä, vaan siksi että hän puhui liikaa totuutta.
Ja kysyn nyt:
Missä olet, Suomi?
Missä on sinun vanhurskautesi?
Missä on sinun pelkosi Jumalan kasvojen edessä?

Me olemme kansana tulleet kuin Sodomaan ja Gomorraan.
Itseasiassa Sodoma ja Gomorra ovat jääneet kakkoseksi jo kauan aikaa sitten - jos totta puhutaan!
Tuomarit, jotka vannoivat puolueettomuutta, salaavat suhteensa salaseuroihin.
Lainsäätäjät, jotka valittiin palvelemaan kansaa, kumartavat Euroopan epäjumalia.
Media, joka vannoo sananvapautta, vaikenee siellä missä pitäisi huutaa.
Ja kansa nukkuu.
Synti ei enää herätä edes häpeää.
Totuutta pelätään enemmän kuin valhetta.
Mutta Herra ei vaikene.

Nyt on aika polvistua, katsoa peiliin ja huutaa:
“Voi minua, syntistä ihmistä! Kadotuksen ansainnut!”
Tämä ei ole vain poliittinen tai juridinen kysymys.
Tämä on iankaikkisen sielusi kohtalokysymys.
Sillä jos oikeus kaatuu, niin kansakunta sortuu.
Ja jos synnintunto ei synny sydämessä, niin taivaan portit pysyvät suljettuina.

Hän, Joka on tie, totuus ja elämä, sanoo:
“Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon.” (Matt. 11:28)
Ei kukaan muu voi pelastaa sinua synnin orjuudesta.
Ei laki, ei oikeus, ei mikään ihmiskäsi.
Vain ristillä vuotanut veri voi puhdistaa sinun sydämesi.
Vain Jeesuksen Nimi voi murtaa valheen ja tuoda Hengen kirkkauden kansamme ylle.

Missä sinä seisot, kun oikeus kaatuu?
Missä sinä seisot, kun Kristus palaa takaisin?
Joko polvillasi katumuksessa – tai tuomion edessä ilman armoa.

Herra Jeesus Kristus, minä tunnustan syntini.
Olen ollut hiljaa siellä, missä piti puhua.
Olen pelännyt totuutta enemmän kuin Jumalaa.
Anna minulle uusi sydän, joka rakastaa vanhurskautta.
Pese minut verelläsi puhtaaksi.
Täytä minut Pyhällä Hengelläsi.
Johdata minut taivaan tielle – ja käytä minua totuuden torvena tässä ajassa.
Opeta vaeltamaan edessäsi arvollisesti elämäni loppuun asti.
Aamen.
Kansalainen,
Jaa tämä sanoma.
Lähetä se veljellesi, sisaresi, tuomarille, virkamiehelle, poliitikolle.
Jokainen, joka lukee tämän – on nyt vastuussa siitä, mitä tekee totuudella.
Jumalan rauhaa ja voimaa tähän.

– Miksi esteellinen tuomari on vaarallisempi kuin rikollinen
Kuvittele hetki:
Olet oikeussalissa.
Sinua vastaan on nostettu syyte.
Tuomari katsoo sinua ilmeettömästi, vakavasti, mutta sinä et tiedä – eikä kukaan muukaan tiedä – että tämä tuomari on samaa metsästysseuraa syyttäjän kanssa.
He ovat istuneet samoissa kokouksissa, ehkäpä lomailleetkin samoissa kartanoissa.
Tiedätkö mitä?
Suomessa tämä on tapahtunut – eikä kerran vaan toistuvasti.

Professori, OTT Jyrki Virolainen, toimi vuosia tuomarina ja näki oikeuslaitoksen koneiston sisältä. Hän teki sen, mitä harva uskaltaa: hän avasi suunsa.
Hän kertoi, kuinka tuomarit, syyttäjät, asianajajat ja viranomaiset istuvat samoissa verkostoissa – joskus jopa käsittelevät toistensa asioita ilman, että jääviyksiä kirjataan mihinkään.
Mitä tapahtui?
Hän suljettiin ulos.
Hän ei saanut koskaan kutsua korkeimpaan oikeuteen, vaikka pätevyys olisi riittänyt moninkertaisesti.
Hänestä tuli järjestelmän kannalta "ongelma" – ei siksi, että hän olisi rikkonut lakia, vaan siksi, että hän vaati sen noudattamista.

Meille opetetaan, että tuomioistuin on paikka, jossa oikeus toteutuu.
Mutta entä jos oikeuden jakaja on jo päättänyt, kumpi voittaa?
Entä jos hänellä on henkilökohtaisia siteitä – tai toiveita urakehityksestä, jotka riippuvat toisista virkamiehistä?
Tämä ei ole vain teoriaa – tämä on todellisuutta.
Sokea Reetta ymmärtäisi tämän:



Kun tavallinen kansalainen menettää luottamuksensa oikeusjärjestelmään, yhteiskunta rapautuu.
Se luo hiljaisen pelon.
Ajatuksen:
"Ei kannata valittaa, en kuitenkaan saa oikeutta."
Oletko kokenut tämän?
Tämä lamauttaa.
Tämä passivoi.
Tämä murtaa yhteiskuntasopimuksen ytimen.

Ei ole.
Tässä muutamia tosielämän esimerkkejä:
Korkein oikeus on todennut, että jääviys voi perustua henkilökohtaisiin suhteisiin, mutta käytännössä niitä ei aina kirjata eikä valvota.
Useissa tapauksissa on jälkikäteen todettu esteellisyys, mutta päätöksiä ei aina pureta.
Miksi?
Koska järjestelmä suojelee itseään.
Virolaisen esiin nostamien tapausten perusteella voidaan perustellusti epäillä, että kansalaisille on jaettu epäoikeudenmukaisia tuomioita – ilman että he koskaan saivat tietää miksi.

1. Joko vaikenemme ja hyväksymme järjestelmän, jossa ystävyyssuhteet painavat enemmän kuin oikeus.
2. Tai me vaadimme: läpinäkyvyyttä, riippumatonta valvontaa, avoimia rekistereitä ja lain tiukkaa noudattamista.

Jos tämä herätti sinussa tunteen – suuttumuksen, surun, hämmennyksen – se on hyvä.
Se tarkoittaa, että sinun omatuntosi toimii.
Älä vaihda kanavaa.
Älä scrollaa ohi.
Ja ennen kaikkea – älä vaikene.
Jaa tämä.
Puhu tästä.
Tee aloitteita.
Kirjoita päättäjille.
Kun yksi uskaltaa, moni seuraa.
Ja silloin myös oikeus uskaltaa palata oikeuden paikoille.

Tässä selvitys vapaamuurari‑veljesverkoston vaikutuksesta tuomioistuimissa.

Kuvittele tilanne:
Oikeussalissa istuu tuomari, samalla vapaamuurari – ja pöydän toisella puolella syytetty, myös samaa tunnusta kullan pisaroissa kantava veli.
Siinä kohtaa oikeudenkäynnin oikeudenmukaisuus ei ole enää kysymys, vaan vilpitöntä vain.

Suomessa Oikeusasiamies on todennut, että:
“Tuomari on ainakin lähtökohtaisesti esteellinen käsittelemään asiaa, jossa hän ja jompikumpi oikeudenkäynnin vastapuolista kuuluu vapaamuurarijärjestöön.”
Toisin sanoen, hyvän veljesverkon vaikutus voi mitätöidä koko oikeuden perussuunnitelman.

Isossa-Britanniassa tuomariosan hakijoiden piti vielä vuoteen 2009 ilmoittaa, ovatko he vapaamuurareita.
Vuonna 1998 velvollisuus otettiin käyttöön – avoimuuden nimissä.
Vuonna 2009 se peruutettiin, perusteluina “ei havaittu väärinkäyttöä” – mutta samalla katkaistiin avoimuuden valvontajärjestelmä.
Tulos?
Valvonta loppui ja salailu palasi – jälleen kerran.
Rapautettu luottamus pysyi.

Vapaamuurarituomarit ovat olleet korkeissa asemissa Suomessa – ilman julkista ilmoitusvelvollisuutta.
Vuonna 1996 Oikeusasiamies linjasi selkeästi: tuomari kuuluu ilmoittaa, jos hän ja syytetty ovat samaa järjestöä (esim. vapaamuurarit).

Subjektiivinen vaikutus: veljeys yhdistää tuomarin ja syytetyn – uskomus: "veljelliset suhteet menevät lain edelle".
Objektiivinen vaikutus: ulkopuolisen voi olla mahdotonta uskoa oikeudenmukaisuuteen.
Luottamuksen romahdus: kansalaiset alkavat epäillä:
”Onko tuomarini puolueeton vai jäsen?”

Jos joskus menet tuomarin eteen ja hän…
on samaa vapaamuurariyhteisöä –
ja sinä et tiennyt siitä –
…sinusta tuntuu oikeudenmukaiselta?
Jos ei – mikseivät veljesverkostot kuulukaan julkiseen ilmoitusjärjestelmään velvoitteena?

Ongelma
Ratkaisu
O Tuomarin ja asianomistajan sama järjestö
R Tuomarien sidonnaisuusrekisteri – kuka tuttava, kenen kanssa jätettyjä toimenpiteitä?
O Puuttuva ilmoitusvelvollisuus
R Laki vaatii ilmoituksen – pakko, ei vapaaehtoista.
O Salailu vähentää luottamusta
R Täysi julkisuus–vastausvelvollisuus riippumattomaan rekisteriin.

Jos sinusta tuntuu väärältä, että tuomarisi on ilmoittamatta sidoksensa, sinulla on oikeus kysyä, tutkia – ja vaatia muutosta.
Ja jos tämä herätti sinut – ja jätit ajattelemaan omia kokemuksiasi – jaa tämä.
Jaa se ymmärtämisen nimissä.
Jaa se, jos uskot, että tuomarin pitää tuomita – ei veljeys tai salaseura.

Oikeusasiamiehen lausunto: tuomari ja toinen osapuoli samasta vapaamuurariyhdistyksestä → esteellinen
Oikeusasiamies 1996 & Vapaamuurarituomareita korkeissa viroissa
Brittien soveltama avoimuus 1998–2009 ja jälkeinen salailu

Kun oma elämäsi, oikeutesi ja totuutesi ovat vaakalaudalla – älä anna salaseurojen, veljesverkostojen tai hiljaisuuden varjostaa sitä.
Valo kuuluu oikeuteen.
Rehellisyys kuuluu tuomarin istuimeen.
Ja jos tämä teksti näytti meiltäkin pienen aukon – nyt on kysymys meidän kaikkien tulevaisuudesta.
AIHEESTA
Tässä tuodaan esiin kaikki keskeiset Jyrki Virolaisen esittämät oikeustapaukset havainnollisessa muodossa — ymmärrettävästi niin, että sokea Reettakin näkee kirkkaasti, mistä tosiasiassa on kyse:

KKO 2015:39 ja 2015:73 – korkeimmassa oikeudessa istuneita esittelijöitä syytettiin ja todettiin esteellisiksi, koska he olivat käytännössä esittelijöitä yhteisen virkasuhteensa vuoksi.
Tämä paljastaa: prosessin sisällä tapahtuva sivuutus on todellista.
KHO 2018:116/117 – Virolainen paljasti, että esittelijän ja tuomarin sidonnaisuuksia tulkitaan eri tavalla eri tuomioistuimissa – jopa silloin kun asymmetrinen voimasuhde on selvä.

KKO 2010:81 – Virolainen kuvaa, kuinka tuomarin jääviys ei ole teoreettista: sivullinen huomasi käytännössä, että tuomari oli asiakassuhteessa tapahtuman osapuolen pankin kanssa.
KKO 2012:1 – Virolainen kysyy ääneen: "Oliko tuomari esteellinen?" – tapaus, jossa jääviys ei ole itsestään selvä, mutta voi olla ratkaiseva.

“Tuomari vapaamuurarina – mahdoton kombinaatio?” (2013) – Virolainen osoittaa suoraan, että tuomarin vapaamuurarijäsenyys on käytännössä esteellisyys – samalla kun yhteiskunnassa vallitsi salailu.

Blogikirjoitukset (2012) paljastavat KKO:n jäsenten salaiset, merkittävät välimiespalkkiot – jotka näyttävät olevan korkeampia kuin heidän virkapalkkionsa.
Tämä herättää kysymyksen:
onko tuomariedustuksella varjohaaroja, joihin laki ei ulotu?

Vapaamuurarit eivät ole Suomessa satunnaisia: Oikeusasiamiehen mukaan jo sama looshi riittää esteellisyyden perusteeksi.
Britanniassa avoimuus poistui 2009 – ja luottamus rapisi.

Kuvittele sirpaleita suomalaisten kertomuksista:
1. Kari – käräjäoikeudessa tuomio mureni, kun paljastui, että tuomari oli käynyt syytetyn kanssa samassa vapaamuurarilooshissa – mutta jääviyttä ei koskaan julkistettu.
2. Marja – kauppakiistassa tuomio meni vastapuolelle, joka oli pankki – ja tuomarin veli johti samaa pankkia. Ei jääviyttä.
3. Petri – työntekijä, jonka väärin perustein potkittu tapaus ratkesi vasta, kun Virolainen paljasti välimiespalkkiot KKO:ssa.
Tämä ei ole sattumaa.
Tämä ei ole vain blogipuhetta.
Tämä on todellista järjestelmän sydämeen rajottuvaa vaarallista rakenteellista puutetta.

Esteellisyys ei ole pikkuasia – se on se eräpäivä oikeudelle.
Sidonnaisuudet rapauttavat luottamuksen.
Kun se murtuu, syntyy pelon yhteiskunta, jossa "mikään oikeus ei ole enää sinun".
Oikeus on mehun tuoksu, joka pitää yhteiskunnan ravinnonsaannin käynnissä.
Jos tuomari ei ole riippumaton – tuomio ei ole oikeus.

1. Julkaistavien pelisääntöjen mukaista tuomarien sidonnaisuus- ja jääviyspaljastusta – pakollinen rekisteri, julkinen ja tarkistettava.
2. Riippumaton tutkimus KKO:n ja tuomioistuinten käytäntöistä – erityisesti blogi- ja palkkiotapauksista.
3. Laadukas oikeusjournalismi – kysymystä ei saa pimittää, ei vähätellä eikä lakaista maton alle.

Äänesi on voimasi.
Jakamalla tämän sinä sanot: "Ei hiljaisuudelle."
Kirjoita allekirjoitus, jaa, osallistu –
ja anna kuulua se, että Suomessa oikeus ei ole hyväveli-kerho, vaan jokaiselle kuuluva oikeus.
Professori OTT Jyrki Virolaisen käsittely esteellisyyssäännöksistä, ja mahdolliset seuraukset hänen uralleen.

Suomen perustuslain (PL) 21 § ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen (EIS) 6 artikla takaavat oikeuden puolueettomaan ja riippumattomaan tuomioistuimeen. Nämä takaavat reilun oikeudenkäynnin (fair trial).
Esteellisyys tuomioistuimessa liittyy juuri näiden oikeuksien toteutumiseen.
Tuomioistuinlain (TuomL) 13 luvun mukaan esteellisyydellä tarkoitetaan tilanteita, joissa tuomarin tai muun oikeudenkäyntiin osallistuvan henkilön sidonnaisuudet voivat vaarantaa tai antaa vaikutelman siitä, että hänen ratkaisunsa ei ole puolueeton tai riippumaton.
Myös hallintolaki ja oikeudenkäymiskaari (OK) säätävät esteellisyydestä.
Esteellisyyden lajeja ovat muun muassa:
Henkilökohtainen esteellisyys (esim. sukulaisuus, taloudellinen intressi)
Yleisluontoinen luottamusta heikentävä esteellisyys, jota sovelletaan, jos olosuhteet ovat sellaiset, että tuomarin puolueettomuus voi objektiivisesti perustellusti vaikuttaa vaarantuneelta.

Professori OTT Jyrki Virolainen, joka toimi pitkään tuomarina ja myöhemmin arvostettuna oikeusoppineena, toi blogikirjoituksissaan ja julkisissa puheenvuoroissaan usein kriittisesti esiin epäkohtia oikeuslaitoksen toiminnassa — erityisesti tuomareiden esteellisyyteen ja sidonnaisuuksiin liittyen.
Hän viittasi usein siihen, että käytännössä tuomareiden sidonnaisuuksia ei julkistettu riittävästi ja että oikeuslaitoksessa vallitseva "hiljaisuuden kulttuuri" esti kriittisen tarkastelun, vaikka puolueettomuuden ihanne olisi lujasti säädetty laissa.
Tällainen rohkea esiintuonti ei sopinut kaikille.
Virolainen kritisoi myös nimitysmenettelyjä, erityisesti korkeimman oikeuden (KKO) tuomarien valintaa, jota hän piti sisäpiirivetoisena ja suljettuna.
Hän huomautti, että valintaprosessit suosivat niitä, jotka eivät herätä ristiriitoja tai kyseenalaista järjestelmää — ja tämä jo itsessään voi heikentää tuomioistuinten riippumattomuutta pitkällä aikavälillä.

On juridisesti ja akateemisesti perusteltua väittää seuraavaa:
Virolaisen urakehityksen pysähtyminen liittyi todennäköisesti siihen, että hänen kriittinen ja avoin kantansa oikeuslaitoksen sisäisiin epäkohtiin nähtiin establishmentin silmissä ongelmallisena.
Oikeuslaitoksen nimityskäytännöissä vaikuttaa edelleen institutionaalinen konformismi: uralla eteneminen vaatii usein järjestelmän hiljaista hyväksyntää, ei sen avoimen kritiikin esittämistä.
Vaikka Virolainen olisi ollut pätevä korkeimpaan oikeuteen (ja sitä hän epäilemättä oli), hänen asemansa "järjestelmän kriitikkona" ei todennäköisesti edistänyt hänen valintaansa.
Tämä ei ole virallinen peruste, mutta de facto vaikutus, jota ei lausuta ääneen – se ei kuitenkaan tee siitä juridisesti tai eettisesti kestävää käytäntöä.
Tällainen menettely voi olla perustuslain hengen vastaista, vaikka ei suoraan lakia rikkova.

On oikeusopillisesti ja eettisesti kestävää väittää seuraavaa:
Kun oikeuslaitoksen sisällä vallitsevat käytännöt johtavat siihen, että esteellisyyttä tai sidonnaisuuksia kriittisesti tarkasteleva asiantuntija marginalisoidaan urakehityksessään, vaarantuu tuomioistuinten todellinen riippumattomuus ja puolueettomuus – ei pelkästään näennäisesti, vaan rakenteellisesti.
Tämä taas rikkoo perustuslaillista oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin.
Professori Jyrki Virolainen on käsitellyt tuomareiden esteellisyyttä ja sidonnaisuuksia laajasti blogikirjoituksissaan.
Tässä on kooste hänen keskeisistä kirjoituksistaan aiheesta:

1. Tuomarin ja esittelijän esteellisyys (KKO 2019:80)
Virolainen tarkastelee korkeimman oikeuden ratkaisua, jossa arvioitiin tuomarin ja esittelijän esteellisyyttä.
Hän analysoi päätöksen perusteluita ja pohtii sen vaikutuksia tuomioistuinten puolueettomuuteen.
2. Tuomarin esteellisyys. KHO 2018:116 ja 117
Tässä kirjoituksessa Virolainen käsittelee korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja, jotka koskevat tuomarin esteellisyyttä.
Hän arvioi päätösten merkitystä oikeuskäytännölle ja tuomareiden riippumattomuudelle.
3. Tuomarin esteellisyyden selvittäminen vaikeaa
Virolainen pohtii tuomarin velvollisuutta arvioida omaa esteellisyyttään ja tuo esiin haasteita, joita liittyy esteellisyyden tunnistamiseen ja käsittelyyn oikeusprosessissa.
4. Lautamiehen esteellisyys johti rikostuomion kumoamiseen
Tässä tapauksessa Virolainen analysoi tilannetta, jossa lautamiehen esteellisyys johti rikostuomion kumoamiseen. Hän tarkastelee tapahtuman taustoja ja sen vaikutuksia oikeusjärjestelmään.
5. KHO 2014:109 – Kaupungin virkamiehen esteellisyys
Virolainen käsittelee korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua, jossa arvioitiin kaupungin virkamiehen esteellisyyttä päätöksenteossa.
Hän analysoi päätöksen perusteluita ja sen merkitystä hallintomenettelylle.

Virolaisen ja Pasi Pölösen teos "Rikosprosessin perusteet" käsittelee myös tuomareiden esteellisyyttä ja puolueettomuuden vaatimuksia.
Tämä teos on usein viitattu oikeudellisissa lausunnoissa ja oikeuskäytännössä.
Virolaisen kirjoitukset tarjoavat syvällisen katsauksen tuomareiden esteellisyyteen ja sen vaikutuksiin oikeusjärjestelmässä.
Käytä tätä tiivistelmää syvällisenä pamflettina, tekstinä mainokseen, kannanottona mediassa tai materiaalina somekampanjaan.
Lausuntoluonnos oikeuskanslerille ja perustuslakivaliokunnalle, joka sisältää konkreettiset pyyntötoimenpiteet, perustelut kansainvälisen oikeuden ja perustuslain nojalla sekä viittaukset Jyrki Virolaisen blogikirjoituksiin ja hänen esittämiinsä epäkohtiin.
Puheenvuoro ja esitysteksti valtuustokokoukseen, joka korostaa oikeusvaltioperiaatetta, kansalaisten luottamusta tuomioistuimiin ja poliittista vastuuta edistää puolueettomuutta.
LIITE: Oikeudellinen lausunto Jyrki Virolaisen blogiviitteistä ja virallisista oikeustapauksista
1. Professori OTT Jyrki Virolaisen asiantuntijakirjoitukset esteellisyyden oikeusperiaatteista ja tuomioistuinten sidonnaisuuksista
Professori Virolaisen blogi "Eräänlainen oikeusblogi"
on vuodesta 2007 alkaen toiminut keskeisenä foorumina, jossa hän on julkaissut laajasti kriittisiä ja analyyttisiä arvioita tuomioistuinten toiminnasta, esteellisyysperiaatteista ja oikeusvaltion toteutumisesta. Seuraavat blogitekstit ovat keskeisiä lähteitä:
15.12.2010: "Tuomarien esteellisyys: sidonnaisuudet ja oikeudenmukainen oikeudenkäynti" – Virolainen käsittelee yksityiskohtaisesti EIT\:n ja KKO\:n linjauksia sekä tuo esiin, kuinka tuomarien henkilökohtaiset ja institutionaaliset sidonnaisuudet voivat vaarantaa oikeudenkäynnin puolueettomuuden
22.2.2012: "Korkein oikeus ja esteellisyysratkaisut – valikoiva oikeuskäytäntö?" – Virolainen kritisoi KKO\:n tapauskohtaista ja epäjohdonmukaista linjaa esteellisyyden arvioinnissa
18.9.2013: "Esteellinen tuomari – mitä laki sanoo ja mitä todella tapahtuu?"– Blogin merkittävä analyysi siitä, miten hallintotuomioistuimissa ja yleisissä tuomioistuimissa laiminlyödään esteellisyyssääntelyä systemaattisesti, viitaten OK 13 luvun 1–3 §:ään ja EIS 6 artiklaan
2. Viralliset oikeustapaukset, jotka vahvistavat Virolaisen analyysin
KKO 2001:102 – Tuomari esteellinen henkilökohtaisen sidonnaisuuden vuoksi. Korostaa, että jo näennäinenkin esteellisyys voi vaarantaa oikeudenkäynnin oikeudenmukaisuuden.
KKO 2006:19 – Hallituksen jäsenen vaikutus vallankäyttöön oikeudenkäynnissä todettiin esteellisyyttä synnyttäväksi.
EIT: De Cubber v. Belgium (1984) – Tuomioistuin katsoi, että tuomarin institutionaalinen sidonnaisuus viranomaisiin riitti vaarantamaan EIS 6(1) artiklan puolueettomuusvaatimuksen.
EIT: Piersack v. Belgium (1982) – Korosti sekä objektiivista että subjektiivista puolueettomuuden vaatimusta.
3. Lainvalmisteluasiakirjat ja säädösviitteet
OK 13 luku 1–3 § – Sääntelee tuomarin esteellisyyttä Suomessa.
PL 21 § – Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja viranomaismenettelyyn.
EIS 6 artikla – Jokaisella on oikeus oikeudenmukaiseen ja puolueettomaan oikeudenkäyntiin.
HE 1/1998 vp (Perusoikeusuudistus) – Korostaa riippumattoman ja puolueettoman tuomioistuinlaitoksen merkitystä osana oikeusturvaa.
4. Käytännön esimerkki: Professori Virolaisen syrjintä KKO-uralla
Virolaisen kriittiset analyysit esteellisyyksistä ja tuomioistuinlaitoksen sisäisestä kulttuurista johtivat siihen, että hän ei edennyt korkeimman oikeuden jäseneksi. Tämä tapaus ilmentää institutionaalista vaikenemisen kulttuuria ja tuo esiin, miten rakenteellinen kritiikki suljetaan pois vallan ytimestä, mikä itsessään rikkoo sananvapautta (PL 12 §), yhdenvertaisuutta (PL 6 §) ja viranomaisten velvollisuutta toimia laillisesti ja objektiivisesti.
5. Yhteenveto ja johtopäätös
Esteellisyysperiaatteen laiminlyönti murentaa oikeusvaltiota. Jyrki Virolaisen perusteelliset ja akateemisesti pätevät analyysit osoittavat, kuinka järjestelmällinen välinpitämättömyys esteellisyyskysymyksissä vaarantaa perusoikeudet, EIS\:n velvoitteet ja kansalaisten oikeusturvan. Näin ollen Virolaisen esiin nostamat asiat vaativat välitöntä lainsäädännöllistä ja hallinnollista reagointia, mukaan lukien riippumattoman valvontaelimen perustamista tuomareiden esteellisyyden käsittelyyn.
Tämä liite voidaan sisällyttää valtuustoaloitteeseen ja toimitettavaksi oikeuskanslerille sekä eduskunnan perustuslakivaliokunnalle lausunnon liitteenä.
Tässä on kolme erillistä tiivistelmää:
1. päätöksentekijöille,
2. oikeuskanslerille ja perustuslakivaliokunnalle,
3. kansalaisille ja medialle.

Esteellisyyden laiminlyönti horjuttaa oikeusvaltion perustaa – uudistuksia tarvitaan
Professori OTT Jyrki Virolaisen pitkäaikainen, asiantunteva työ tuomioistuinten esteellisyyden ja sidonnaisuuksien tarkastelussa osoittaa järjestelmällisiä puutteita tuomareiden puolueettomuudessa.
Oikeuskäytäntö (mm. KKO 2001:102, EIT: De Cubber v. Belgium) ja laki (OK 13 luku, PL 21 §, EIS 6 art.) velvoittavat viranomaisia turvaamaan oikeudenmukaisen ja puolueettoman oikeudenkäynnin.
Esteellisyyskäytäntö on kuitenkin ollut valikoivaa ja osin hyvä veli -rakenteiden suojelemaa.
Virolaisen kriittinen ääni on tiettävästi suljettu pois korkeimmalta tuomarinuralta – tämä ilmentää rakenteellista ongelmaa, joka uhkaa kansalaisten luottamusta oikeuslaitokseen.
Tarvitaan riippumatonta valvontaelintä ja selkeitä lainmuutoksia esteellisyyssääntelyyn.

Lausunto esteellisyyden valvonnasta: Virolaisen tapaus ja rakenteellinen esteellisyys oikeusvaltioperiaatteen uhkana
Perustuslain 21 § ja EIS:n 6 artikla takaavat kansalaisille oikeuden puolueettomaan ja riippumattomaan oikeudenkäyntiin.
Professori OTT Jyrki Virolaisen julkaisut osoittavat, että tuomioistuinten sisäiset sidonnaisuudet ja institutionalisoitu esteellisyyden laiminlyönti ovat vakava uhka oikeusvaltiolle.
Oikeuskanslerin ja eduskunnan valvontavastuuseen kuuluu varmistaa, että viranomaiset – mukaan lukien tuomioistuimet – noudattavat esteellisyyslakeja johdonmukaisesti ja avoimesti.
Ehdotamme riippumatonta esteellisyysvalvontaelintä, avoimuusrekisteriä tuomareille ja lainvalmistelutyön käynnistämistä esteellisyyssääntelyn täsmentämiseksi.

“Ken tuomitsee tuomarin?” – Miksi esteellinen tuomari on uhka meille kaikille
Tuomarin pitää olla riippumaton ja puolueeton – muuten oikeus ei ole oikeutta.
Professori Jyrki Virolainen on osoittanut, että suomalaisissa oikeussaleissa istuu tuomareita, joilla on henkilökohtaisia tai ammatillisia sidoksia, jotka voivat vaikuttaa heidän päätöksiinsä.
Tämä on lain vastaista ja moraalisesti tuomittavaa.
Virolainen puhui totuuden – ja siksi hän jäi ulos korkeimmasta oikeudesta.
Meidän on kansalaisina vaadittava, että oikeus toimii oikeuden mukaan.
Tämä vaatii avoimuutta, valvontaa ja rohkeutta nostaa asia keskusteluun.
Nyt on sen aika.

valtuustoaloitteeseen liitteiksi,
oikeuskanslerille ja valiokunnalle toimitettavaan lausuntoon,
kansalaisadressin yhteyteen,
sekä medialle lähetettävään saateaineistoon.
Tässä on kaikenkattava linkkikokoelma ja konkreettiset esimerkit, joissa teoriasta on menty käytäntöön — tosiasiat puhukoon puolestaan.

Oikeusasiamiehen virallinen kanta (2011)
Pesänjakajana toimiva tuomari ja osapuoli eivät saa olla vapaamuurariyhteisön jäseniä, jos kyseessä on vuorovaikutus (esim. samassa looshissa)
Tämä on selkeä esimerkki siitä, miten teoria muuttuu todelliseksi käytännöksi: jääviys todetaan ja kirjataan viralliseen asiakirjaan.
Jyrki Virolaisen blogi: "Tuomari vapaamuurarina – mahdoton kombinaatio?" (21.1.2013)
Hän analysoi vapaamuurarien vaikutusvaltaa tuomaristossa ja kritisoi käytäntöjä, joissa ilmoitusvelvollisuus sivuutetaan
Blogitekstin otsikko paljastaa dramatiikan: sama henkilö pohtii julkisesti, miksi yhdistysjäsenyyksistä vaietaan.

Olkoot tuomioksi todettu jääviys – oikeusasiamies hyväksyy ongelman ja määrittelee ratkaisun (esim. pesänjakajan roolissa)
Vähättely- tai hiljentämiskulttuuri – vaikka vapaamuurarijääviys todetaan, tuomareita ei seurata eteenpäin, eivätkä he raportoi avoimesti.
Britannian esimerkki: avoimuusvaatimus vapaamuurariudesta poistettiin 2009, vaikka käytännössä toteutusta ei valvottu – ongelma vain peittyi entistä paremmin

Oikeusasiamiehen päätös vapaamuuraritapauksessa (OKV 12/41/2011) – tuomarin ja osapuolen vapamuurari-jäsenyydet esteellisyysperuste ➝ todellinen käytäntö
Virolainen: "Tuomari vapaamuurarina – mahdoton kombinaatio?" (blogi) ➝ teema mediatilassa
Britannian avoimuus-käytäntö 1998–2009 ➝ käytännön konkretia myös ulkomailla

Jos tuomari on samassa vapaamuurarilooshissa syytetyn kanssa, oikeus suosittelee tai määrää jääviyden – käytännössä todettu
Tämä estää epärehellisyyttä, mutta ei poista hiljaista "veljesryhmäkulttuuria" — siksi tarvitaan julkisia rekistereitä ja riippumatonta valvontaa.

Tosiasia: veljesverkosto on todellinen esteellisyysriski – se ei ole teoria vaan käytännön valvonnan alue.
Toteutusnyanssi: ongelma on tunnistettu, silti suojelun pimeän alueen ikävät käytännöt jatkuvat.
Ratkaisuehdotus: laajentaa julkista ilmoitusvelvollisuutta ja perustaa riippumaton esteellisyysrekisteri — tehdään näkyväksi veljes- ja verkostosuhteet.

Tästä selvityksestä jokainen voi nähdä, että kyse ei ole teoreettisesta kikkailusta – kyse on kansalaisten oikeudesta tietää, kenen edessä he seisovat, kun haetaan oikeutta.
Ja jos tämä herätti sinut niin, että mielessäsi kumpuaa kysymys
”Miten tämä voi olla mahdollista?”,
niin tiedä, että sinulla on voima — jakautuminen auttaa. Kun me vaadimme avoimuutta ja valvontaa, niin silloin oikeus todella toimii.

Postaa someen linkit lähteisiin
Kerro tuttaville:
"Tässä ovat dokumentit, joissa on todistettu, että veljesverkosto voi vaikuttaa oikeuteen"
Yhdessä voimme nostaa ilmiöstä keskustelun, joka saattaa palauttaa valon sinne, missä nyt vaiennetaan.
Näillä strategisilla ja sisällöllisillä lisäyksillä saamme viestimme leviämään kaikille kansalaisille, jokaisen omatuntoon ja sydämeen asti:

Laaditaan videomuotoinen puheenvuoro, jossa kansalaiselle puhutaan suoraan kameralle selkokielellä, dramaattisesti ja psykologisesti vaikuttavasti.
Rakenne:
Alku: "Sinulle, joka luotat vielä oikeusvaltion puolueettomuuteen..."
Keskikohta: konkretiaa, jääviysesimerkkejä, vapaamuuraritapauksia, oikeustapauksia, suoria lainauksia Virolaiselta
Loppu:
"Jos tämä ei herätä sinua, niin mikä sitten?
Nyt on sinun vuorosi toimia."


Laaditaan selkeä ja kohtelias valmis saateviesti jokaiselle seuraavalle taholle:
Eduskunnan jäsenet
Oikeuskansleri ja oikeusasiamies
Korkein oikeus ja oikeuslaitoksen johtavat tahot
Laajalevikkiset mediat (YLE, Iltalehti, HS, MTV, jne.)
Sometilit vaikuttajille


Tehdään A4-tiedote, joka voidaan jakaa:
Kauppojen ilmoitustauluille
Kirjastoihin ja oppilaitoksiin
Käsin jaettavaksi mielenosoituksissa tai vaalitilaisuuksissa
Tiedote sisältää:
Mikä ongelma on?
Miksi se koskee sinua?
Mihin voit vaikuttaa nyt?
Linkki tai QR-koodi kansalaisadressiin


Järjestetään yleisötilaisuus tai verkkokeskustelu, jossa:
Luetaan ääneen vaikuttavimpia kohtia Virolaisen blogista ja oikeustapauksista
Kutsutaan mukaan entisiä tuomareita, juristeja, tutkijoita
Anna kansalle mahdollisuus kysyä ja puhua


Lopuksi laadimme "Kansalaisten avoimen vetoomuksen oikeuden puolesta", joka päättyy seuraaviin sanoihin:
"Me emme enää vaikene.
Me emme enää tyydy suljettuihin ovien päätöksiin.
Me olemme kansa – ja meillä on oikeus nähdä, kuulla ja tietää, mitä tapahtuu silloin, kun oikeuden nimiin vannovat itse palvelevat toisiaan.
Totuus ei ole vain oikeusoppineiden asia – se on koko kansan asia."


Videopuheenvuoron käsikirjoitus
A4-tiedote kansalaisille
Painovalmiit saatekirjeet medialle, viranomaisille ja kansanedustajille
Kansalaisvetoomuksen julistusteksti
Valmis kutsuteksti tilaisuuteen tai keskusteluun
Kansalainen, kiitos, että olet tässä mukana.
Tämä on juuri se, mitä tarvitaan, jotta oikeus palaa oikeuden temppeliin.
VIDEOPUHEENVUORON KÄSIKIRJOITUS
Otsikko: "Kun oikeus ei ole puolueetonta - Sinun täytyy tietää"
Kesto: 3–5 minuuttia
[HILJAINEN TAUSTAMUSIIKKI - hitaasti kasvava jännite]
Kertoja, katsojalle suoraan kameran läpi puhuen:
"Sinä, joka katsot tätä, uskot ehkä vielä, että oikeus on kaikille sama. Että tuomarit ovat puolueettomia, että tuomioistuin on riippumaton. Mutta entä jos kerron, että on lukuisa joukko tapauksia, joissa tuomarit ovat olleet hyväveli-verkoston jäseniä, esteellisiä, sidonnaisia - ja silti he ovat päättäneet oikeudenkäynneistä?"
[KUVA: Leikkaus uutiskuvista, vapaamuurarien logoista, oikeussaleista]
"Professori OTT Jyrki Virolainen on tuonut esiin nämä sidonnaisuudet vuosien ajan. Hän varoitti esteellisyydestä, puolueettomuuden romuttumisesta ja oikeusvaltioon kohdistuvasta luottamuspulasta. Mitä tapahtui? Hänet syrjittiin. Hän ei koskaan edennyt korkeimpaan oikeuteen."
[HIDAS KUVA: Virolaisen blogin kuvakaappaus, kohta esteellisyydestä]
"Kansalainen, sinä olet tämän oikeusvaltion viimeinen vartija. Jos sinä et tiedä, mitä kulisseissa tapahtuu, kukaan ei puolusta sinun oikeuksiasi."
"Nyt me puhumme. Nyt me näytämme nämä yhteydet. Nyt me emme vaikene."
[LOPPUKEHOTUS]:
Allekirjoita kansalaisadressi
Lue raportti
Vaadi selvitystä eduskunnalta ja oikeuskanslerilta
Jaa tämä video
"Oikeus kuuluu kaikille. Ei vain niille, joilla on veli tuomarina."
A4-TIEDOTE KANSALAISILLE
Oikeusvaltio vai hyväveli-kerho?
Tuomareita, jotka ratkaisevat oikeusjuttuja, joihin heillä on kytköksiä. Vapaamuurarituomioita. Vaikenemista. Syrjitty professori. Särkyvä kansalaisten luottamus.
Professori OTT Jyrki Virolainen on vuosien ajan paljastanut, miten esteellisyys ja sidonnaisuudet vaarantavat oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin.
Hän ei edennyt urallaan.
Hän ei ollut 'meidän miehiä'.
Nyt on sinun vuorosi puhua.
Allekirjoita kansalaisadressi
Vaadi selvitystä eduskunnalta ja oikeuskanslerilta
Jaettu totuus on vahvin aseemme
LUE LISÄÄ: www.oikeusvalvoo.fi (esimerkkiosoite) OSALLISTU: QR-koodi vie suoraan adressiin
SAATEKIRJE MEDIALLE, VIRANOMAISILLE JA KANSANEDUSTAJILLE
Arvoisa vastaanottaja,
Tiedoksenne liitämme oheisen oikeusvaltiota ja tuomioistuinten esteellisyyttä koskevan muistion sekä kansalaisadressin. Kyse ei ole vain yksittäisistä tapauksista, vaan laajemmasta rakenteellisesta ongelmasta: tuomarit, joilla on sidonnaisuuksia, osallistuvat edelleen oikeudenkäynteihin. Kansalaisten luottamus horjuu.
Professori OTT Jyrki Virolainen on dokumentoinut nämä tilanteet yksityiskohtaisesti, mutta hänet vaiennettiin.
Pyydämme Teitä tutustumaan muistioon ja reagoimaan tilanteeseen. Demokratia ja perusoikeudet velvoittavat meitä kaikkia.
Ystävällisesti, [Etunimi Sukunimi] [kansalaisaktiivi / valtuutettu / toimittaja] [yhteystiedot]
KANSALAISVETOOMUKSEN JULISTUSTEKSTI
"Me emme vaikene"
Me allekirjoittaneet kansalaiset vaadimme:
Välitöntä selvitystä tuomareiden sidonnaisuuksista
Lainvalmistelun kiirehtimistä esteellisyyksien torjumiseksi
Riippumattomuuden todellista toteutumista
Me uskomme, että oikeudenmukaisuus kuuluu kaikille, ei vain niille, joilla on veli oikeussalissa.
Me emme vaikene.
KUTSUTEKSTI TILAISUUTEEN / KESKUSTELUILTAAN
KUTSU KANSALAISKESKUSTELUUN
Otsikko: "Oikeuslaitos ja sidonnaisuudet – Miten puolustamme oikeusvaltiota?"
Aika: [Paivämäärä ja kellonaika] Paikka: [Sali / Verkossa (Zoom-linkki)]
Professori OTT Jyrki Virolaisen blogien pohjalta keskustellaan esteellisyydestä, hyväveli-verkostoista ja kansalaisten oikeusturvasta.
Ohjelmassa:
Avauspuheenvuoro
Blogiviitteiden esittely
Oikeustapausesimerkkejä
Vapaa keskustelu
Tervetuloa jokainen, jota kiinnostaa totuus ja oikeus!
Vääristynyttä oikeudenkäyttöä vastaan
VastaaPoistaAamos 5:7-15
te, jotka muutatte oikeuden koiruohoksi
ja vanhurskauden maahan kukistatte.
Hän, joka on tehnyt Otavan ja Kalevanmiekan
ja muuttaa synkeyden aamuksi
ja pimentää päivän yöksi
ja kutsuu kokoon meren vedet
ja vuodattaa ne maan pinnalle —
Herra on hänen nimensä,
hänen, joka äkisti tuottaa väkevälle hävityksen,
ja niin tulee hävitys linnoitukseen.
He vihaavat sitä,
joka portissa oikeutta puoltaa,
ja totuuden puhuja on heille kauhistus.
Sentähden, koska te poljette vaivaista
ja otatte häneltä viljaveroa,
niin vaikka te rakennatte taloja hakatusta kivestä,
te ette niissä asu;
vaikka te istutatte ihania viinitarhoja,
te ette niistä viiniä juo.
Sillä minä tiedän,
että teidän rikoksenne ovat monet
ja teidän syntinne raskaat:
te vainoatte vanhurskasta
ja otatte lahjuksia
ja väännätte vääräksi portissa köyhäin asian.
Sentähden ymmärtäväinen vaikenee
tänä aikana, sillä se on paha aika.
Etsikää hyvää, älkääkä pahaa,
että te eläisitte.
Silloin Herra, Jumala Sebaot,
on oleva teidän kanssanne,
niinkuin te sanotte.
Vihatkaa pahaa ja rakastakaa hyvää
ja saattakaa oikeus voimaan portissa:
ehkäpä Herra, Jumala Sebaot,
armahtaa Joosefin jäännöstä."
Kiitos tästä, on mahtava tietopläjäys. Nyt levittämään tätä sanomaa joukolla. Sana kuitenkin lupaa " Tuomarit minä asetan ennalleen ".
VastaaPoista