Kansalaisten on ymmärrettävä tämän kehityksen oikeudelliset ja käytännön realiteetit etteivät tuudittaudu virheelliseen turvallisuuden tunteeseen.
Viitaten aiempiin tuoreisiin julkaisuihin
https://thomaskaemper.blogspot.com/2025/02/kansantajuisesti-avattuna-aloite-1062024.html
https://thomaskaemper.blogspot.com/2025/02/aloite-riskianalyysin-tekeminen.html
tässä on juridisesti ja oikeusopillisesti perusteltu, asiantunteva ja kumoamaton vastine väitteelle, että Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko VNS 16/2022 ei voi toteutua:
Väite, jonka mukaan Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko VNS 16/2022 ei voi toteutua, perustuu virheelliseen olettamukseen, että selonteossa esitetyt linjaukset ja kehityskulut eivät voisi realisoitua juridisesti, teknologisesti tai poliittisesti. Tämä väite ei kestä oikeudellista ja käytännön tarkastelua seuraavista syistä:
1. Selonteon juridinen merkitys ja sääntelykehys
Valtioneuvoston selonteot ovat hallituksen linjaavia asiakirjoja, joiden tarkoituksena on ohjata lainsäädäntötyötä ja hallinnollisia toimenpiteitä. VNS 16/2022 ei ole vain visio tai hypoteettinen suunnitelma, vaan se asettaa kehityssuunnan, jota edistetään niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.
Perustuslain (731/1999) 94 ja 95 § mahdollistavat kansainvälisten sopimusten hyväksymisen ja toimeenpanon, mikä tarkoittaa, että kansainvälisesti sovitut digitaaliset ratkaisut ja kontrollimekanismit voidaan saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä.
Euroopan unionin säädökset, kuten digitaalisen identiteetin säädös (EUDI), DSA- ja DMA-sääntely sekä hiilidioksidiverotukseen liittyvät asetukset, osoittavat, että EU:n tasolla säädettävät lait voivat pakottaa jäsenvaltiot, mukaan lukien Suomen, toteuttamaan digitaalisia kontrollimekanismeja.
2. Teknologiset valmiudet ja infrastruktuurin rakentaminen
Väite, että tällainen järjestelmä ei voisi toteutua, on myös virheellinen teknologisen kehityksen näkökulmasta. Monet VNS 16/2022:n linjaamat järjestelmät ovat jo rakenteilla:
Digi-ID ja digitaalinen identiteetti: Suomen hallitus on edistänyt digitaalisen henkilöllisyyden kehittämistä (digitaalinen ajokortti, mobiilivarmenne), ja EU:n laajuinen EUDI-järjestelmä on suunniteltu tulemaan voimaan lähivuosina.
Sosiaalinen pisteytysjärjestelmä: Vaikka virallista terminologiaa ei käytetä, EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä (taksonomia) sekä erilaiset ESG-raportointimekanismit luovat pohjaa yksilöiden ja yritysten käyttäytymisen arvioinnille.
Hiilikrediitit ja digitaaliset valuutat: EU:n keskuspankki valmistelee digitaalista euroa, jonka käyttöönotto mahdollistaa tarkemman kulutuksen seurannan ja hallinnan. Esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa käteisen käyttö on jo lähes loppunut, mikä osoittaa, että siirtymä digitaalisiin maksujärjestelmiin on käynnissä.
3. Poliittinen ja kansainvälinen konteksti
Väite, että tämä kehitys ei voisi toteutua, on myös poliittisesti kestämätön. Monet valtiot ovat jo ottaneet käyttöön vastaavia mekanismeja, ja kansainväliset toimijat, kuten Maailman talousfoorumi (WEF), YK ja EU, ajavat aktiivisesti kohti digitaalisen valvonnan järjestelmiä.
Kanadassa ja Australiassa COVID-19-pandemian aikana käyttöön otetut rokotepassit loivat valmiin mallin kansalaisten liikkumisen ja osallistumisen rajoittamiselle.
Kiinan sosiaalinen pisteytysjärjestelmä on jo olemassa, ja vaikka sitä ei virallisesti ole julistettu länsimaissa käyttöön, ESG-pisteytys ja muut vastuullisuusmittarit rakentavat samanlaista infrastruktuuria.
YK:n Agenda 2030 ja EU:n vihreän siirtymän ohjelma sisältävät mekanismeja, jotka mahdollistavat hiilipohjaisen talousjärjestelmän kehittämisen.
4. Oikeudellinen ennakkotapaus: Poikkeustilanteiden hyödyntäminen perusoikeuksien rajoittamiseen
On virheellistä väittää, että tällaiset kontrollijärjestelmät eivät voisi toteutua, kun otetaan huomioon, että perusoikeuksia on jo rajoitettu aiemmin:
Suomen hallitus julisti poikkeusolot COVID-19-pandemian aikana, mikä mahdollisti liikkumisrajoitukset, kokoontumiskiellot ja jopa yritystoiminnan sulkemisen.
Perustuslain 23 § mahdollistaa perusoikeuksien rajoittamisen poikkeusoloissa, mikä tarkoittaa, että mikä tahansa kriisi (ilmasto, terveys, talous) voidaan käyttää perusteena uusille rajoituksille.
5. Johtopäätös
Väite, että Valtioneuvoston selonteko VNS 16/2022 ei voisi toteutua, ei kestä tarkastelua. Kaikki tarvittavat oikeudelliset, poliittiset ja teknologiset elementit ovat jo olemassa tai rakenteilla. Kyseessä ei ole pelkkä teoreettinen skenaario, vaan todellinen kehityssuunta, joka voidaan toteuttaa askel askeleelta ilman yksiselitteistä julistusta.
Siksi on kriittistä, että kansalaiset ymmärtävät tämän kehityksen oikeudelliset ja käytännön realiteetit eivätkä tuudittaudu virheelliseen turvallisuuden tunteeseen.
Valtioneuvoston ja eduskunnan asiakirjoissa on käsitelty seuraavia aiheita:
Digitaalinen henkilöllisyys (ID):
Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2021: Käsittelee digitaalisen henkilöllisyyden kehittämistä osana digitaalisten palveluiden edistämistä.
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan mietintö TuVM 1/2022 vp: Pohtii digitaalisen identiteetin merkitystä tulevaisuuden yhteiskunnassa.
Sosiaalinen pisteytysjärjestelmä:
Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus 2020: Viittaa huoliin sosiaalisen pisteytysjärjestelmän mahdollisista vaikutuksista yksityisyyteen ja kansalaisoikeuksiin.
Hiilikrediitit:
Valtioneuvoston periaatepäätös ilmastopolitiikan suunnitelmasta 2022: Sisältää mainintoja hiilikrediittien käytöstä osana päästövähennystoimia.
Rokotestatusjärjestelmät:
Valtioneuvoston asetus 564/2021: Säätelee rokotustodistusten käyttöä matkustamisen helpottamiseksi.
Digilompakot:
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 10/2022 vp: Käsittelee digitaalisten maksuvälineiden, kuten digilompakoiden, sääntelyä ja turvallisuutta.
Nämä asiakirjat tarjoavat juridista ja oikeusopillista näkökulmaa mainittuihin aiheisiin Suomen lainsäädännössä ja hallinnossa.
Suomessa on käynnissä useita SMART CITY / älykaupunki-hankkeita, joita valtioneuvosto ja eduskunta tukevat.
Tässä muutamia merkittäviä projekteja:
https://www.aalto.fi/fi/uutiset/eu-myonsi-15-miljoonaa-euroa-alykkaiden-kaupunkien-kehittamiseen
Finest Twins -hanke
Aalto-yliopisto ja Tallinnan teknillinen yliopisto ovat saaneet EU:n Horisontti 2020 -ohjelmasta 15 miljoonan euron rahoituksen Finest Twins -hankkeelle.
Tämän rahoituksen avulla perustetaan Smart Cities -huippuyksikkö, joka toimii yhteisenä tutkimusalustana älykkään kaupungin eri osa-alueiden kehittämiseksi.
Hankkeessa keskitytään muun muassa käyttäjälähtöiseen rakennetun ympäristön suunnitteluun, älykkääseen liikenteeseen, digitaalisiin palveluihin, tietoturvaan ja kyberturvallisuuteen sekä uusiutuvan energian ratkaisuihin.
Virtual Finland -hanke
Ulkoministeriön koordinoima Virtual Finland -hanke pyrkii edistämään Suomen digitaalista kilpailukykyä.
Hankkeen tavoitteena on luoda digitaalinen infrastruktuuri, joka mahdollistaa ulkomaalaisten sähköisen asioinnin Suomessa sekä yksityisen että julkisen sektorin palveluissa.
Hanke toteutettiin vuosina 2021–2024 osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa, ja sille myönnettiin yhteensä 6 miljoonan euron rahoitus, josta 4 miljoonaa euroa tuli EU:n elpymis- ja palautumistukirahastosta.
Innovatiiviset kaupungit ja yhteisöt -ekosysteemisopimukset
Työ- ja elinkeinoministeriö on solminut valtion sekä yliopisto- ja yliopistokeskuskaupunkien välisiä innovaatioekosysteemien kehittämistä koskevia sopimuksia vuosille 2021–2027.
Näiden sopimusten tavoitteena on luoda Suomeen kansainvälisesti vetovoimaisia ja kasvua luovia innovaatioympäristöjä vuoteen 2030 mennessä.
Toimenpiteillä edistetään muun muassa innovaatio- ja kokeiluympäristöjä, kaupunkikehityshankkeita, yhteiskäyttöisiä tutkimus- ja innovaatioinfrastruktuureja sekä startup-yhteisöjä.
Digirata-hanke
Liikenne- ja viestintäministeriö toteuttaa Digirata-hanketta, jonka tavoitteena on uudistaa junien kulunvalvontajärjestelmä ja edistää rautatieliikenteen digitalisaatiota.
Hankkeen avulla pyritään varmistamaan junien turvallinen liikennöinti, lisäämään ratakapasiteettia, parantamaan palvelun laatua ja saavuttamaan ympäristöhyötyjä.
Elpymisrahoituksella rahoitetaan hankkeen kehitys- ja verifiointivaihetta vuosina 2021–2026, ja arvioidut kustannukset ovat 85 miljoonaa euroa.
Lisäksi älykkään liikenteen verkosto ITS Finland on antanut lausunnon valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osiin korostaen älykkään liikenteen merkitystä Suomen tulevaisuudelle.
Nämä hankkeet osoittavat Suomen sitoutumisen älykkäiden kaupunkien ja yhteisöjen kehittämiseen sekä digitaalisen infrastruktuurin vahvistamiseen.
Jne.
Vetoomus:
Hylätkää Digitaalinen Kontrollijärjestelmä ja Suojelkaa Ihmisoikeuksia!
On vedottava päättäjiin ja kansalaisiin, jotta he vastustaisivat digitalisaation nimissä tapahtuvaa yksilöiden kontrollointia ja perusoikeuksien rajoittamista.
Teknologinen kehitys ei saa johtaa vapauden kaventumiseen, pakotettuun valvontaan tai kansalaisten oikeuksien loukkaamiseen.
Perustelut:
1. Ihmisoikeudet ja yksilönvapaudet: Kaikilla on oikeus yksityisyyteen, sananvapauteen ja itsemääräämisoikeuteen. Digitaalinen kontrollijärjestelmä uhkaa näitä perusoikeuksia valvomalla ihmisten elämää ja tekemisiä.
2. Demokratian heikkeneminen: Yhteiskunnan digitalisoiminen ei saa merkitä demokratian ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien rajoittamista. Kansalaisilla on oltava oikeus päättää itse elämästään ilman pakotettua valvontaa.
3. Turvallisuus ja riippumattomuus: Keskitetyt digitaaliset järjestelmät voivat joutua väärinkäytöksiin, hakkeroitaviksi tai totalitaarisen hallinnon välineiksi. Hajautetut ja yksilöitä kunnioittavat ratkaisut ovat ainoa kestävä tapa turvata vapaus.
4. Vaarallinen ennakkotapaus: Jos nyt annamme periksi kontrollijärjestelmille, niistä tulee normi. Tulevat sukupolvet joutuvat elämään maailmassa, jossa yksityisyydellä ei ole enää arvoa.
Vaatimukset:
Hylätään kaikkinainen kansalaisten digitaalinen valvonta ja pakotetut kontrollimekanismit.
Kielletään henkilötietojen käyttö rajoittamaan yksilöiden vapauksia ja oikeuksia.
Edistetään ihmisoikeuksia ja yksityisyyttä turvaavia teknologioita.
Kansalaisille annetaan todellinen vaikutusvalta digitalisaation suuntaan.
Kansalaisten tulee vedota kaikkiin vastuullisiin päättäjiin ja kansalaisiin:
Herätkää!
Hylätkää digitaalinen kontrollijärjestelmä, ennen kuin on liian myöhäistä. Vapaus on liian arvokas uhrattavaksi valvonnan ja hallinnan alttarille.
Jakakaa Vetoomusta, jotta ihmiset heräisivät hylkäämään kaikkinaisen kansalaisten digitaalisen valvonnan ja pakotetut kontrollimekanismit jne.
Thomas Kämper on ehdolla aluevaaleissa @vakehyva 2096 ja kuntavaaleissa @VantaanKaupunki 479 huhtikuussa 2025 VAPAUDEN LIITON listalta.
Kommentit
Lähetä kommentti
Heräsikö ajatuksia?
Ota kantaa - nyt, heti tai ihan oitis, joko lyhyen napakasti tai polveilevalla tajunnanvirralla.
Sana on vapaa!
S’il te plaît.