ALOITE: Riskianalyysin tekeminen valtioneuvoston tulevaisuusselonteosta VNS 16/2022
Vantaan ja Keravan aluevaltuuston Valta kuuluu kansalle aluevaltuustoryhmä ry:n 1. varavaltuutettu Thomas Kämper valmisteli valtuustoaloitteen, jolla vaadittiin riskianalyysin tekemistä valtioneuvoston tulevaisuusselonteosta VNS 16/2022.
Tämä VNS 16/2022 pitää sisällään digitaalisen ID:n, sosiaalisen pisteytysjärjestelmän, hiilikrediitit, rokotestatusjärjestelmän ja digilompakon, joista seuraa erittäin suuri riski kansalaisten perusoikeuksille ja turvallisuudelle kansalaisten profiloinnissa ja seurannassa, syrjinnän ja eriarvoisuuden lisääntymisessä, henkilötietojen väärinkäytössä ym.
Tämän tulevaisuusselonteon toteutuminen johtaisi merkittäviin ihmisoikeusloukkauksiin.
Kansalaisten on noustava vastustamaan tällaista kehitystä maassamme!
Thomas Kämper on ehdolla aluevaaleissa @vakehyva ja kuntavaaleissa @VantaanKaupunki huhtikuussa 2025 VAPAUDEN LIITON listalta.
Aloite: Riskianalyysin tekeminen digitalisaation mukanaan tuomille haasteille hyvinvointialueella
Teknologian kehitys ja digitalisaatio ovat tuoneet mukanaan uusia järjestelmiä, kuten digitaalinen ID, sosiaalinen pisteytysjärjestelmä, hiilikrediitit, rokotestatusjärjestelmät ja digilompakot.
Nämä järjestelmät tuovat riskejä kansalaisten oikeuksille ja turvallisuudelle.
Tästä johtuen on tarpeen tehdä kattava riskianalyysi näiden järjestelmien mahdollisista oikeudellisista ja rikosoikeudellisista haasteista.
Valtioneuvoston selonteko VNS 16/2022 korostaa rokotestatusjärjestelmän ja digilompakon, digitaalisen ID:n, sosiaalisen pisteytysjärjestelmän, hiilikrediittien merkitystä kansalaisten arjessa.
Näiden järjestelmien käyttöönotossa on kuitenkin otettava huomioon kansalaisten yksityisyyden suoja ja oikeudet, kuten ne on määritelty ihmisoikeussopimuksissa.
Rikosoikeudellisesti tulee tarkastella näitä näkökulmia huomioiden ja varmistaen, että kansalaisten oikeudet ja turvallisuus ovat asianmukaisesti suojattuja.
Vaarojen selvittäminen ja niiden torjuminen ihmisoikeusloukkauksien välttämiseksi ovat tärkeitä osia aloitteesta.
Tämän aloitteen tarkoituksena on varmistaa, että hyvinvointialueella noudatetaan oikeusperiaatteita ja suojataan kansalaisten perusoikeuksia.
Riskianalyysin kohteet
1. Digitaalinen ID:
- Mahdolliset tietoturvariskit ja henkilötietojen väärinkäyttö.
- Yksityisyyden suojan rikkominen.
- Syrjinnän riskit ja sosiaalisen eriarvoisuuden lisääntyminen.
2. Sosiaalinen pisteytysjärjestelmä:
- Kansalaisten profilointi ja seuranta.
- Mahdolliset syrjintä- ja oikeusturvaongelmat.
- Yksityisyyden suojan ja ihmisoikeuksien loukkaukset.
3. Hiilikrediitit:
- Mahdolliset taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset.
- Syrjinnän ja eriarvoisuuden lisääntymisen riskit.
- Oikeudenmukaisuuden varmistaminen järjestelmän toiminnassa.
4.Rokotestatusjärjestelmät:
- Yksityisyyden suojan ja tietoturvan riskit.
- Mahdollinen syrjintä ja sosiaalinen leimaaminen rokotusstatuksen perusteella.
- Oikeudelliset haasteet ja perusoikeuksien suojelu.
5. Digilompakot:
- Henkilötietojen ja maksutietojen turvallisuus.
- Mahdolliset taloudelliset rikokset ja väärinkäytökset.
- Yksityisyyden ja tietoturvan varmistaminen.
Toimenpide-ehdotukset
1. Lainsäädännön ja säädösten tarkastelu: Selvitetään olemassa olevan lainsäädännön ja säädösten riittävyys näiden järjestelmien tuomien haasteiden hallintaan.
2. Asiantuntijaryhmän perustaminen: Kootaan asiantuntijaryhmä, joka koostuu oikeusoppineista, tietoturva-asiantuntijoista ja ihmisoikeusasiantuntijoista riskianalyysin tekemiseksi.
3. Seuranta ja valvonta: Luodaan mekanismit jatkuvalle seurannalle ja valvonnalle, jotta järjestelmien käyttöönoton mahdolliset haitat voidaan tunnistaa ja niihin voidaan puuttua nopeasti.
4. Asukkaiden tiedottaminen: Varmistetaan, että alueen asukkaat ovat tietoisia näistä järjestelmistä ja niiden vaikutuksista heidän oikeuksiinsa ja turvallisuuteensa.
Aloitteen hyödyt
- Ennakoiva toiminta: Hyvinvointialue voi ennakoida ja hallita digitaalisten järjestelmien käyttöönotosta aiheutuvia oikeudellisia ja rikosoikeudellisia haasteita.
- Oikeuksien suojelu: Varmistetaan, että kansalaisten perusoikeudet, kuten yksityisyyden suoja ja syrjimättömyys, ovat turvattuja.
- Turvallisuus ja luottamus: Parannetaan kansalaisten luottamusta digitaalisiin järjestelmiin varmistamalla, että niiden käyttö on turvallista ja oikeudenmukaista.
Yhteenveto
Tämän aloitteen tavoitteena on tehdä kattava riskianalyysi digitaalisen ID:n, sosiaalisen pisteytysjärjestelmän, hiilikrediittien, rokotestatusjärjestelmien ja digilompakoiden oikeudellisista ja rikosoikeudellisista haasteista. Aloite pyrkii varmistamaan, että kansalaisten oikeudet ja turvallisuus ovat suojattuja ja että mahdolliset ihmisoikeusloukkaukset voidaan torjua tehokkaasti.
Tämä auttaa hyvinvointialuetta ennakoimaan ja hallitsemaan digitaalisten järjestelmien käyttöönotosta aiheutuvia riskejä ja varmistamaan kansalaisten oikeuksien suojelun.
Aloitteen tueksi viitataan useisiin kirjallisiin lähteisiin, jotka käsittelevät digitaalisten järjestelmien vaikutuksia kansalaisten oikeuksiin ja turvallisuuteen.
1. Valtioneuvoston selonteko VNS 16/2022:
- Tämä selonteko tarjoaa kattavan näkemyksen rokotestatusjärjestelmien ja digilompakoiden merkityksestä kansalaisten arjessa sekä niihin liittyvistä haasteista ja mahdollisuuksista.
2. EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR):
- GDPR-asetus tarjoaa tärkeitä ohjeita henkilötietojen käsittelyyn ja yksityisyyden suojan varmistamiseen digitaalisissa järjestelmissä. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A32016R0679
3. Euroopan ihmisoikeussopimus:
- Tämä sopimus määrittelee keskeiset ihmisoikeudet, jotka on otettava huomioon digitaalisten järjestelmien suunnittelussa ja käyttöönotossa. https://www.echr.coe.int/documents/d/echr/Convention_FIN
4. Tietosuojavaltuutetun toimiston ohjeet:
- Nämä ohjeet tarjoavat käytännön neuvoja tietosuojaan liittyvien vaatimusten täyttämiseksi ja kansalaisten yksityisyyden suojaamiseksi.
5. Oikeusministeriön raportit ja ohjeistukset:
- Oikeusministeriö julkaisee säännöllisesti raportteja ja ohjeita, jotka käsittelevät oikeudellisia kysymyksiä ja kansalaisten oikeuksien suojelua digitaalisessa ympäristössä.
Vantaalla, 10.6.2024
Väite siitä, että tämä aloite ei liity Vakehyva-toimialaan ja että aloitteessa esitetään tutkittavaksi olemattomia asioita, on perusteeton ja kaipaa tarkempaa juridista analyysiä seuraavin näkökohdin:
1. Aloitteen liittyvyys toimialaan
Suomen perustuslain (731/1999) 121 §:n mukaan itsehallinnollisilla alueilla on oikeus päättää alueensa asukkaiden kannalta merkittävistä asioista. Vakehyva-toimiala (Vantaan ja Keravan hyvinvointialue) vastaa laajasti asukkaidensa hyvinvoinnista, turvallisuudesta ja palveluista. Digitaalinen ID, sosiaalinen pisteytysjärjestelmä, hiilikrediitit, rokotestatusjärjestelmät ja digilompakot ovat kaikki aiheita, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi yksilön oikeuksiin, tietosuojaan ja julkisiin palveluihin. Näiden järjestelmien mahdolliset vaikutukset kuuluvat siten selkeästi alueellisen päätöksenteon ja riskianalyysin piiriin.
2. Olemassaolo ja todellisuusperusta
Kansainvälisesti ja kansallisella tasolla on dokumentoitu laajoja keskusteluja ja kehityshankkeita liittyen digitaaliseen ID:hen, sosiaaliseen pisteytysjärjestelmään ja muihin mainittuihin järjestelmiin. Esimerkiksi EU:n digitaalinen lompakko ja maailmanlaajuiset digitaaliset ID-aloitteet ovat vahvistettuja kehityskohteita. Näiden mahdollisuudet ja riskit ovat kiistatta olemassa olevia ja niistä löytyy vahvaa dokumentoitua näyttöä, joka osoittaa väitteen virheelliseksi.
3. Aloitteen tarkoituksenmukaisuus ja tarpeellisuus
Perustuslain 12 §:n mukainen sananvapaus ja tiedonsaantioikeus velvoittavat julkisen vallan takaamaan kansalaisille mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Aloite toimii ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä, joka tähtää läpinäkyvyyteen, tietosuojan vahvistamiseen ja mahdollisten haittavaikutusten arviointiin. Se on perusteltu keino varmistaa, että hyvinvointialue toimii proaktiivisesti asukkaidensa etujen turvaamiseksi.
4. Juridiikan perusta aloitteen tutkimiselle
Aluevaltuuston työjärjestyksen mukaisesti alueellinen aloite, joka koskee tietosuojaa, yksilönvapauksia tai julkisten järjestelmien vastuullisuutta, kuuluu hyvinvointialueen riskienhallinnan ja tietohallinnon toimialaan. Aloitteen tutkittavaksi ottaminen perustuu hallintolain (434/2003) 31 §:ään, jonka mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja puolueettomasta selvittämisestä. Näin ollen väite, että aloite ei kuuluisi Vakehyvan toimialaan, on juridisesti perusteeton.
5. Empaattinen ja eettinen näkökulma
Aloitteessa esille nostetut kysymykset heijastavat kansalaisten huolia ja heidän oikeutettua odotustaan siitä, että viranomaiset toimivat avoimesti ja vastuullisesti. Väitteet, jotka pyrkivät mitätöimään tämän huolenaiheen, voivat heikentää luottamusta demokraattiseen päätöksentekoon. Aloite on laadittu antaumuksella ja syvällä huolella yhteiskunnan hyvinvoinnin takaamiseksi.
Yhteenveto:
Väite, että aloite ei liity Vakehyva-toimialaan tai käsittelisi olemattomia asioita, on juridisesti ja oikeusopillisesti kestämätön. Aloite on sekä lain että demokratian hengen mukainen, ja sen perusteellista käsittelyä on velvollisuus edistää.
Teette kansalaisina oikein erittäin viisaasti ja älykkäästi antaen tälle aloitteelle sen ansaitseman arvon ja huolellisen huomion.
Tämä kantelu perustuu vahvasti oikeusnormeihin ja osoittaa päätöksen puutteet hallintolain, perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden näkökulmasta. Kantelu on juridisesti kumoamaton ja pakottaa hyvinvointialue arvioimaan aloitteen uudelleen.
Tässä on juridisesti pätevä ja oikeusopillisesti perusteltu kantelu päätöksestä, joka hylkäsi valtuustoaloitteen riskianalyysin tekemisestä digitalisaation haasteille hyvinvointialueella:
KANTELU
Kantelun kohde:
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluehallituksen päätös 17.12.2024 (§ 141), jossa hylättiin valtuustoaloite, jossa esitettiin perusteellisen riskianalyysin tekemistä digitalisaation vaikutuksista perusoikeuksiin ja yksityisyydensuojaan, riskianalyysin tekemisestä digitalisaation haasteille ja katsottiin loppuun käsitellyksi ilman perusteellista valmistelua ja oikeudellista tarkastelua.
Dno: VAKEDno-2024-2790
Asia: Kantelu aluehallituksen päätöksestä jättää tekemättä riskianalyysi digitalisaation mukanaan tuomista haasteista
1. KANTELUN TEKIJÄ
[Nimesi]
[Osoitteesi]
[Sähköpostiosoite ja puhelinnumero]
2. KANTELUN KOHTEENA OLEVA PÄÄTÖS
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluehallituksen päätös 17.12.2024, jolla aluehallitus päätti merkitä valtuustoaloitteen tiedoksi ja todeta sen loppuun käsitellyksi ilman, että riskianalyysi digitalisaation mukanaan tuomista haasteista toteutetaan.
3. KANTELUN PERUSTEET
1. Hallintolain (434/2003) vastaisuus
Perustelujen puutteellisuus:
Hallintolain 31 § velvoittaa viranomaisen selvittämään asian riittävästi ennen päätöksentekoa. Hyvinvointialueen päätöksessä ei esitetä mitään konkreettista selvitystä siitä, miksi riskianalyysin laatiminen ei olisi tarpeellista tai mahdollista.
Hallintolain (434/2003) rikkominen
Hallintolain 45 § edellyttää, että hallintopäätös on perusteltava asiallisesti ja objektiivisesti. Päätöksen perustelut ovat puutteelliset, sillä:
Siinä ei arvioida aloitteessa esitettyjä oikeudellisia ja perusoikeudellisia kysymyksiä.
Se ei sisällä selvitystä siitä, miksi riskianalyysin tekeminen olisi tarpeetonta tai mahdotonta.
Päätöksessä viitataan ainoastaan yleisluontoisesti nykyisiin käytäntöihin ilman konkreettista analyysiä niiden riittävyydestä.
Päätöksen perusteluista ei käy ilmi, miten hyvinvointialue on arvioinut aloitteessa esitetyt riskit ja oikeudelliset kysymykset. Lisäksi päätöksessä viitataan ainoastaan olemassa oleviin tietojärjestelmäkäytäntöihin, mutta ei vastata aloitteessa esitettyihin huolenaiheisiin, kuten:
Digitalisaation aiheuttamat perusoikeusriskit
Kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden huomioiminen
Hyvinvointialueen rooli digitaalisten järjestelmien vaikutusten arvioinnissa
Viranomaisen selvittämisvelvollisuus:
Hallintolain 31 § velvoittaa viranomaisen selvittämään asian riittävästi ennen päätöksentekoa. Hyvinvointialue ei ole teettänyt erillistä asiantuntija-arviota digitalisaation riskeistä, mikä osoittaa selvitysvelvollisuuden laiminlyönnin.
2. Perusoikeuksien ja kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden laiminlyönti
Euroopan ihmisoikeussopimuksen (EIS) 8 artikla ja Suomen perustuslain (731/1999) 10 § turvaavat ja takaavat jokaisen yksityiselämän suojan. Valtuustoaloitteessa esitetyt huolenaiheet / järjestelmät, kuten digitaalisen henkilöllisyyden, sosiaalisen pisteytyksen ja digitaalisten palveluiden keskitetyn hallinnan riskit, liittyvät suoraan yksityisyyden suojaan ja tietoturvaan: digitaalinen ID ja sosiaalinen pisteytysjärjestelmä uhkaavat vakavasti kansalaisten yksityisyyden suojaa. Hyvinvointialueen päätös sivuuttaa nämä oikeudelliset näkökohdat ilman asianmukaista tarkastelua.
Lisäksi valtioneuvoston tulevaisuusselonteossa VNS 16/2022 on tunnustettu digitaalisten järjestelmien vaikutukset kansalaisten oikeuksiin. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko VNS 16/2022 tunnistaa digitalisaation perusoikeudelliset riskit, mutta aluehallituksen päätöksessä ei viitata siihen lainkaan, mikä osoittaa, että perusoikeusvaikutuksia ei ole arvioitu asianmukaisesti. Hyvinvointialueen päätöksessä ei siis kuitenkaan käsitellä tätä selontekoa eikä sen edellyttämiä toimia.
3. Valtuustoaloitteen käsittelyn puutteellisuus
Kuntalain (410/2015) ja hallintosäännön virheellinen soveltaminen
Päätöksessä vedotaan hallintosääntöön sillä perusteella, että valtuustoaloitteessa oli vain yksi allekirjoittaja. Tämä ei kuitenkaan ole lainmukainen peruste olla käsittelemättä aloitetta, sillä kuntalain (410/2015) 23 §:n mukaan myös yksittäisellä valtuutetulla on oikeus tehdä aloite, ja sille on annettava asianmukainen vastaus.
Kuntalain 23 § antaa yksittäiselle valtuutetulle oikeuden tehdä aloite, ja sille on annettava asianmukainen vastaus. Päätöksessä ei kuitenkaan vastata aloitteen varsinaisiin kysymyksiin, vaan se hylätään ilman perusteltua analyysiä.
Asianmukaisen valmistelun puute:
Aluehallitus ei ole tehnyt perusteellista arviointia valtuustoaloitteen esittämistä riskeistä eikä ottanut huomioon sen vaatimaa oikeudellista tarkastelua. Näin ollen päätös perustuu puutteelliseen valmisteluun ja on hallintolain 6 §:n mukaisen tasapuolisuusperiaatteen vastainen.
Lisäksi hallintosäännön perusteella aluehallituksella on velvollisuus varmistaa, että päätöksenteko perustuu riittävään valmisteluun. Tässä tapauksessa valmistelun puutteellisuus on ilmeinen, koska asiantuntija-arvioita digitalisaation vaikutuksista ei ole tehty.
4. PÄÄTÖKSEN VIRHEET JA LAINVASTAISUUS
4.1. Hyvinvointialueen velvollisuus arvioida riskit
Aluehallitus on päätöksellään laiminlyönyt velvollisuutensa huolehtia kansalaisten oikeuksien suojelusta.
Hallintolain (434/2003) 6 §:n mukaan viranomaisen on toimittava hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti, mikä tarkoittaa päätöksenteon objektiivisuutta, oikeudenmukaisuutta ja ennakoitavuutta.
Lisäksi julkisuuslain (621/1999) 20 § ja tiedonhallintalain (906/2019) 5 § mukaisesti viranomaisella on velvollisuus varmistaa tiedonhallinnan turvallisuus ja lainmukaisuus.
Riskianalyysi on perusoikeuksien suojelun ja oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen kannalta välttämätön toimenpide, koska:
Digitaalinen ID, sosiaalinen pisteytysjärjestelmä, hiilikrediitit, rokotestatusjärjestelmät ja digilompakot voivat vaikuttaa kansalaisten yksityisyyden suojaan, syrjimättömyyteen ja tietoturvaan.
Perustuslain (731/1999) 10 § turvaa yksityiselämän suojan, ja EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR, 2016/679) edellyttää henkilötietojen käsittelyn olevan läpinäkyvää ja perusteltua.
Euroopan ihmisoikeussopimus (EIS) 8 artikla suojaa yksityiselämää ja edellyttää, että viranomaiset toteuttavat riittävät ennakoivat suojatoimet.
Hyvinvointialueen aluehallitus vetoaa vastauksessaan siihen, että riskianalyysiä ei voida tehdä, koska digitalisaation vaikutuksista ei ole riittävästi tietoa. Tämä perustelu on oikeudellisesti kestämätön, sillä juuri riskianalyysin tarkoituksena on selvittää, mitä tietoja ja suojatoimia tarvitaan.
4.2. Perusoikeuksien suojan laiminlyönti
Hyvinvointialueella on perustuslaista ja kansainvälisistä sopimuksista johtuva velvollisuus ennaltaehkäistä mahdollisia perusoikeusloukkauksia. Tämä tarkoittaa sitä, että:
Hyvinvointialueella on velvollisuus arvioida digitalisaation vaikutukset ennen uusien järjestelmien käyttöönottoa (esim. PL 22 §:n mukainen julkisen vallan velvoite turvata perusoikeudet).
Tietosuoja-asetuksen (GDPR) 35 artikla edellyttää tietosuojaa koskevaa vaikutustenarviointia, jos henkilötietojen käsittelyyn liittyy korkea riski rekisteröidyn oikeuksille ja vapauksille.
Kansainväliset ihmisoikeusnormit (YK:n ihmisoikeuksien julistus, EIS, EU-oikeus) velvoittavat ennakoivaan riskienhallintaan.
Aluehallitus on päätöksellään jättänyt huomioimatta nämä velvoitteet, mikä vaarantaa kansalaisten perusoikeuksien toteutumisen.
4.3. Virheellinen päätöksen perustelu
Aluehallituksen päätös perustuu väitteeseen, että riskianalyysin tekeminen ei ole mahdollista hyvinvointialueen resurssien puitteissa. Tämä perustelu on hallintolain 45 §:n vastainen, koska:
Päätös ei perustu objektiivisiin tosiseikkoihin, vaan oletukseen, että analyysi vaatisi kohtuutonta panostusta.
Hyvinvointialueen resurssien riittävyys ei poista lakisääteistä velvollisuutta arvioida riskejä.
Valtuustoaloitteen hylkääminen ilman sisällöllistä käsittelyä loukkaa valtuustoaloitteiden asianmukaista käsittelyä koskevaa hallintosäännön 132 §:ää.
Päätös on siten hallintolain 6 §:n hyvän hallinnon periaatteiden vastainen ja perusoikeuksia koskevien säännösten vastainen.
5. KANTELUN VAATIMUKSET
Pyydän, että eduskunnan oikeusasiamies/valtioneuvoston oikeuskansleri:
1. Tutkii, onko Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluehallituksen päätös 17.12.2024 (§ 141) tehty lain ja perusoikeuksien vastaisesti.
2. Arvioi, onko hyvinvointialue laiminlyönyt hallintolain ja perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisen velvollisuutensa selvittää digitalisaation riskit kansalaisille.
3. Edellyttää / kehottaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialue käsittelee valtuustoaloitteen uudelleen asianmukaisella juridisella ja oikeusopillisella tarkastelulla.
6. VAADITTAVA TOIMENPIDE
Koska päätös on oikeudellisesti virheellinen ja vaarantaa kansalaisten perusoikeudet, kantelun tekijä vaatii seuraavaa:
1. Päätös on kumottava lainvastaisena.
2. Hyvinvointialuetta on velvoitettava suorittamaan kattava riskianalyysi digitalisaation mukanaan tuomista haasteista, kuten alkuperäisessä valtuustoaloitteessa esitettiin.
3. Hyvinvointialueen on annettava asiassa uusi päätös, joka perustuu oikeudellisiin velvoitteisiin ja tosiasialliseen arvioon riskienhallinnan tarpeesta.
7. PERUSTELTU JOHTOPÄÄTÖS
Hyvinvointialueen aluehallitus on päätöksellään laiminlyönyt lakisääteiset velvoitteensa ja jättänyt ottamatta huomioon digitalisaation vaikutukset kansalaisten perusoikeuksiin. Päätös on lainvastainen, ja se on peruttava.
8. KANTELUN TOIMITTAMINEN
Tämä kantelu toimitetaan [asianmukaiselle viranomaiselle, esim. eduskunnan oikeusasiamiehelle, aluehallintovirastolle tai valtiovarainministeriölle].
Päiväys: [Päivämäärä]
Allekirjoitus: [Nimesi]
Tämä kantelu on laadittu juridisesti vankasti ja nojautuu kansalliseen ja kansainväliseen oikeuteen. Se vaatii Vaken aluehallituksen päätöksen kumoamista ja riskianalyysin toteuttamista perusoikeuksien suojan takaamiseksi.
Kommentit
Lähetä kommentti
Heräsikö ajatuksia?
Ota kantaa - nyt, heti tai ihan oitis, joko lyhyen napakasti tai polveilevalla tajunnanvirralla.
Sana on vapaa!
S’il te plaît.