Kiitos!
Kiitos teille kaikille, jotka äänestitte Vapauden Liittoa!
Erityinen kiitokseni äänestäjilleni, että annoitte äänenne, jotta Suomeen olisi saatu suunnanmuutos - tosin "vaalitulos" ei tuonut minulle kansanedustajan paikkaa, mutta turhaa ei äänenne ollut: olitte mukana rakentamassa suomalaista demokratiaa. Kuten on tiedossa ollut jo pitkään, niin vaalituloshan ei ole nimittäin ollut Suomessa sama kuin äänestystulos vaaleissa varsinkin vuodesta 2007 alkaen.
Kiitos!
Rikastuttaakseni tätä keskustelua ja tarjotakseni syvällisemmän näkökulman käsillä olevaan tematiikkaan, on paikallaan tuoda esille huomio, että vaatii lähes yliluonnollista horjumatonta luottamusta demokratian nuhteettomuuteen uskoa, että tämä järjestelmä kykenisi pysymään täysin immuunina inhimillisille heikkouksille, henkilökohtaisille intresseille ja valtaan liittyville kiusauksille.
Tämä ei suinkaan tarkoita, että demokratia olisi epäkelpo järjestelmä, vaan pikemminkin, että sen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi vaaditaan jatkuvaa valppautta, itsekritiikkiä ja halukkuutta kohdata epämiellyttäviäkin totuuksia sen heikkouksista.
Todellinen viisaus ja vastuullisuus demokratian kannattamisessa syntyvät vasta siitä, kun tunnustamme nämä monimutkaiset dynamiikat ja pyrimme aktiivisesti vahvistamaan demokratian peruspilareita, samalla kuitenkin säilyttäen terve kriittinen tietoisuus sen mahdollisista rajoituksista.
Niin valtamedia "on ennustanut" vaalitulokset lähtökohtaisesti ja pääsääntöisesti aina ennen kuin se on "toteutunut odotettuna" jo aivan liian usein.
Miksi valtamedia tietää vaalituloksen siis jo ennen vaalipäivää?
Monilla on herännyt paljonkin ajatuksia ja kysymyksiä - jo useammastaKIN!, vaalien ääntenlaskennasta ihan syystäKIN:
koska kaikkien valveutuneitten tiedossahan on, että vuodesta 2007 lähtien Tieto Oy The Goldman Sachs Group, Inc.:n synkronoinnilla on algoritmeillään ollut vahvasti - jälleen kerran!, vaikuttamassa siihen, että sillähän ei ole enää ollut niin paljon merkitystä kuka äänestää, vaan ratkaisevaa on vain ollut kuka "laskee" ne äänet.
On ne vaan olleet niin "näppäriä" tietokoneiden ääressä - ja aivan liian pitkään.
"Järjestelmän toimittavat TietoEnator ja sen espanjalainen alihankkija Scytl, joka on erikoistunut äänestysjärjestelmiin."
Alkulämmitelyksi todettakoon, että lapsenusko suomalaisen vaalilaskennan erehtymättömyyteen ja pedanttiseen täsmällisyyteen on koetteilla - silloin tällöin, todellakin.
Vaaliasiakirjojen perusteella voi päätellä, että vaalipäivän toiminta ja ääntenlaskenta tähtää pelkästään summittaiseen noin-tulokseen.
Ns. luoville ratkaisuille, vaalilain ja –ohjeiden oikaisuille tarjotaan toki mielellään yhtä syytä.
Tietysti se on media. On näet niin kiire, koska media – ja suuri yleisö – haluaa tuloksen ennätysajassa.
Mikään äänestysalue ei halua olla viimeinen tulosten julkistaja.
Siis kelvotonta virkamiestyötä virkavastuulla saa tehdä, jos on kiire!
Vaalipäivän käytännöt antavat myös teoreettisen mahdollisuuden vaalivilpin tekemiseen.
Sujauttaako joku itse tekemiään vaalilippuja laskennan kaaoksessa pinon pohjalle?
Vai nappaako vastustajan äänisaaliista liiat pois?
Näyttöä tästä on niillä, jotka tietävät– muuten ko. Tematiikasta pohdiskelu on ehkä enemmänkin akateemista.
Joka tapauksessa se kertoo siitä, että suomalainen vaaliäänestäminen perustuu pitkälti luottamukseen – siihen yhteiseen lapsenuskoon.
Onko näillä epätarkkuuksilla sitten merkitystä vaalitulokseen?
Siihenhän ei rahkeet riitä eikä kukaan osaa vastata, sillä tämän tutkimiseen eivät yhden resurssit riitä.
Toisaalta on toki aikoinaan tultu kansanedustajaksi jopa yhden äänen marginaalilla.
Äänestetään vaan jämptisti, ja lasketaan liput "oikein" kaikessa kiireessä ja luovasti.
Sitten vakavoituneemmin ja vakavasti on todettava, että tätä taustaa vasten Suomen vaaleista on varmaankin tehty seuraavanlaisia havaintoja:
1. Suomessa ei ole minkäänlaista vaalitarkkailua. ETYJ on laatinut muutamista Suomen vaaleista ylimalkaisen raportin, mutta ei varsinaista vaalitarkkailua.
Eduskuntavaaleihin 2015 ETYJ ei järjestänyt edes sitä. Vaalihuoneissa ei ole minkäänlaista riippumatonta vaalitarkkailua.
Kansainvälisiä vaalitarkkailijoita ei ole, puolueet eivät lähetä omia vaalitarkkailijoitaan eikä tarkkailijoita ole kansalaisjärjestöistäkään.
Vaalitoimitsijoihin ei kohdistu minkäänlaista riippumatonta tarkkailua.
Vaalihuoneissa ei ole pysyviä eikä kiertäviä riippumattomia vaalitarkkailijoita.
Vaalitarkkailun täydellinen puuttuminen Suomessa mahdollistaa laajamittaisen vaalivilpin vaalien kaikissa vaiheissa.
2. Äänestyslipukkeen väärentäminen on helppoa.
Suomen vaaleissa äänestyslipuke on tavallinen kartonkipala, joita kuka tahansa voi painattaa haluamansa määrän.
Äänestyslipuketta ei ole mitenkään varustettu asian vaatimilla tunnisteilla, kuten leimamerkeillä, eikä lipukkeita säilytetä kassakaapeissa tai sinetöidyissä laatikoissa.
Äänestyspaikoilla lipukkeeseen lyödään epävirallinen leima, jonka kuka tahansa voi valmistaa.
Näin ollen kuka tahansa voi painattaa lipukkeita haluamansa määrän, merkitä niihin valmiiksi haluamiaan numeroita, lyödä leimat ja sopivaksi katomassaan tilanteessa lisätä uurnaan tai johonkin muuhun sopivaan paikkaan.
Lisäksi tavalliset kartonginpalat tarttuvat helposti toisiinsa.
Eduskuntavaalien 2015 yhteydessä raportoitiin tilanteista, joissa toisiinsa tarttuneita äänestyslippuja oli työnnetty uurnaan useita kerralla.
3. Uurnaan ei näe kukaan.
Suomen vaaleissa uurnat ovat aina umpinaisia laatikoita.
Kukaan ei tiedä, miten niitä säilytetään ennen tai jälkeen äänestyksen.
Mitään vaalitarkkailua ei ole.
Kukaan ei ole näkemässä, kuinka paljon valmiiksi täytettyjä lippuja uurnassa on äänestyksen alkaessa, koska uurna ei ole läpinäkyvä.
Eduskuntavaalien 2015 yhteydessä lehdissä kerrottiin tilanteista, joissa uurnaan on työnnetty samalla kertaa useampia äänestyslippuja.
Uurnalta ei vaadita virallista sinettiä tai lukkoa, joten sinne on helppo lisätä äänestyslippuja.
Uurnan säilytyksestä ei tiedetä mitään.
4. Äänestäminen tapahtuu lyijykynällä.
Tätä ei muuten usko kukaan ulkomaalainen.
Suomessa äänestetään lyijykynällä, mikä tietysti mahdollistaa merkinnän muuttamisen myöhemmin joksikin toiseksi.
Kysymys on erittäin räikeästä vaalivilpistä.
5. Äänestyskopissa valokuvaaminen on sallittu.
Tämä mahdollistaa äänien myymisen.
Äänten ostaja voi vaatia äänestäjää todistamaan antaneensa äänen tietylle numerolle.
Tämä mahdollistaa laajamittaisen vaalivilpin.
6. Vaalitoimitsijat on valittu puolueellisesti.
Kukaan ei oikeastaan tiedä miten toimitsijat valitaan, eikä prosessia tarkkaile kukaan.
Yleensä toimitsijat ja ääntenlaskijat edustavat pääpuolueita ja niiden intressejä, joista keskeisin on riippumattoman vaalitarkkailun estäminen.
7. Kukaan ei valvo ääntenlaskua.
Vaalien ääntenlaskussa ei ole mitään riippumatonta vaalitarkkailua, ei kansallisia eikä kansainvälisiä vaalitarkkailijoita.
Eduskuntavaalien 2015 yhteydessä on raportoitu useista tapauksista, joissa varmasti annetut äänet ovat kadonneet.
8. Kukaan ei tiedä, miten äänet siirretään tietokoneelle.
Kansalaisilla ei ole mitään tietoa siitä, millä menetelmällä ääniä siirretään tietojärjestelmiin ja kuinka luotettava systeemi on.
Eduskuntavaalien 2015 yhteydessä raportoitiin tilanteista, joissa tuhansia ääniä oli kadonnut tai varmasti annettu ääni ei ole siirtynyt tietokoneelle.
9. Kukaan ei voi tarkistaa tietokoneohjelmien toimintaa.
Kansalaisilla ei ole mitään mahdollisuutta tutkia, minkälaisilla tietokoneohjelmilla vaalien tulokset lasketaan.
Mitään vaalitarkkailua ei ole.
10. Vaalikampanjointi äänestyspaikoilla on yleistä.
Eduskuntavaaleissa 2015 raportoitiin useista tilanteista, joissa äänestyspaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä kampanjoitiin avoimesti äänestyksen aikana.
Mediassa esiintyy vaalikampanjointia äänestyspäivänä, vaikka sen pitäisi olla rauhoitettu.
11. Vaalirahoitusta ei valvo kukaan.
Suomessa vaalirahoitus on käytännössä pimeätä, vaikka lainsäädäntöä onkin yritetty korjata.
Ongelmana on kuitenkin se, että lakia vaalirahoituksesta ei yleensä noudateta.
Käytännössä edustajanpaikat ovat siis ostettavissa.
12. Ehdokasnumerot 1 ja 7 ovat käytössä.
Jokainen tällaisen numeron saanut ehdokas menettää ääniä, koska numerot 1 ja 7 sekoittuvat ja ääniä hylätään.
13. Valtamedia huomioi vain eduskuntapuolueet.
Tosiasiassa kaikki mediahuomio kohdistuu eduskuntapuolueisiin, jotka esitellään varteenotettavina myös seuraavan eduskunnan ja hallituksen puolueina.
Suhtautuminen pienpuolueisiin on valtamediassa vähättelevää ja panettelevaa.
14. Vaalikelpoisten luettelot ovat kaikkien nähtävillä.
Vaalihuoneissa kuka tahansa voi katsella äänestäjien luetteloita, joissa on ihmisten henkilötietoja.
Tämä aiheuttaa tietoturvaongelman.
15. Pseudoasiantuntijat.
Vaaleissa valtamedia haastattelee erilaisia varsinkin turkulaisia ja joskus myös tamperelaisia pseudoasiantuntijoita, jotka eivät aseta mitään kyseenalaiseksi.
16. Puoluetuki.
Eduskuntapuolueet saavat paljon puoluetukea, jonka turvin ne voivat rahoittaa toimintaansa.
Pienpuolueet eivät saa mitään.
17. Puolueen rekisteröinti.
Pienpuolueet joutuvat määräajoin rekisteröitymään uudelleen, jos eduskuntapaikkaa ei tule.
Suuri osa energiaa menee 5 000 kannattajakortin keräämiseen.
Esimerkiksi Venäjällä uuden puolueen voi perustaa muutamalla sadalla kannattajakortilla.
18. Vaalivilpistä ei voi valittaa.
Kansalaisella ei ole Suomessa mitään toivoa saada ääntänsä kuuluviin, jos vaalivilppiä on havaittu.
Mitään valitusmekanismia ei ole.
Mitään ei tutkita.
Korkeintaan saa silmilleen ylimielistä naurua.
Yllä oleva on vain pintaraapaisu.
Ilmeisesti suomalainen huijaus on paljon syvemmällä kuin
uskommekaan.
Toivottavasti keskustelu jatkuu.
Tulevaisuuden skenaariossa tämäkin asia heränneillä tiedossa:
On ne vaan olleet näppäriä tietokoneittensa ääressä aiemmissakin vaaleissa, koska eihän sillä ole juurikaan ollut merkitystä kuka äänestää, vaan sillä kuka ne äänet laskee.
Vaalivilppi on tosiasia.
Tätä on tapahtunut jo aiemmin ja eiköhän tahti kiihdy.
Ei eduskuntaan haluta päästää yhtään kriittistä ääntä.
Vaalivilppi on mahdollinen
Kaikki tapahtuu niinkuin ns. rahaeliitti päättänyt.
Niin kauan kunnes kansa alkaa tekemään jotain muuta asioille kuin vain sen mitä ne on antanut meille luvan tehdä eli "äänestää".
Vasta kun kaikki kansalaiset tajuaa, että täyttä poliittista kusetusta ja pirun paskaa se kaikki vaan on ja vain, että ajateltais että no oma moka ku äänestettiin "JÄLLEENKERRAN väärin".
Ensi kerralla sitten taas paremmin tai sitten ei, on vain itsepetosta.
Missä vaalivilppi tapahtuu - on ennakkoäänien säilytys: kun kirjekuoria, pahvilappuja, leimoja, sinettejä on rajaton määrä voi kuka tahansa, jolla on avain kunnantalon kellariin yms. käydä vaihtamassa äänen ja laittaa uuteen leimattuun kuoreen.
Äänet on "turvassa" vain parin kuljetuksen ajan eli keskusvaalilautakunnasta äänestyspaikalle ja palatessa.
Mutta kun sinettinauhaakin on rajattomasti niin jolla sitä on voi vaihtaa paperikassin uuteen ja sinetöidä.
Äänestyspäivän äänissä on epäselvyyttä, mikä edellyttäisi niiden tarkistamista äänestyspaikoista, koska lippujen ja äänestäjien määrät heittivät liki jokaisessa 54:ssä paikassa eduskuntavaaleissa 2023.
Tästä tehdyt rikosilmoitukset eivät johtaneet mihinkään samoin kantelu vaalien tuloksesta.
Hallinto-oikeus kyllä totesi, että tätä ei olisi tullut laskea ehdokkaan hyväksi, mutta ei tehnyt edes korjausta tulokseen saati mitätöinyt.
Suosittelen käyttämään päivän tarkastuslaskentaan. Kukaan ei kaiketi moista tehnyt ja sen näki miten leväperäistä homma oli.
Kantelu menee tiedoksi kaikille puolueille, joten saavat lukea vain ongelmakohdista ihan virallisesta kupongista.
Mikään ei muutu kuin pahempaan suuntaan kansalaisten kannalta...
Tuleekin kysyä QUI BONO?
Saat vastauksen vastauksesta.
Vähän provoagittia:
J. Bäckman kirjoitti kirjan: "Vaalivilppi Suomessa".
Ääniä suhmuroidaan varsinkin niitä ennakkoääniä.
Kannattaa äänestää varsinaisena äänestyspäivänä niin saattanee mennä paremmin sille, ketä on äänestetty.
Mitä tulee käytyyn keskusteluun jo niin sähköinen äänestysjärjestelmä ei välttämättä ole luotettava täällä Suomessakaan.
Tosin oikeamielisen edustajan tai kahden läpimeno ei vielä asioita muuta mutta on hyvä alku muutokselle.
Systeemi on niin läpimätä tällä hetkellä eli korruptio ja ryhmäkuri sanelee mitä asiaa puolueet ajavat eteenpäin.
Vaalivilppi on siis vakava asia, joka viittaa vaalien tulokseen vaikuttamiseen epärehellisin keinoin. Se voi sisältää äänestäjiin vaikuttamisen, äänten ostamisen ja myymisen, vilpillisen äänestämisen ja vaalituloksen vääristämisen. Suomessa vaalivilppi on rikos, ja siitä voi seurata vankeusrangaistus, mutta koska sen mahdollisuus kielletään, niin sitä ei siis tapahdu, vaikka se on ollut enemmän kuin tosiasia useissa vaaleissa.
Vaalivilppi on tapahtunut monin eri tavoin ja se on vaikuttanut vaalien uskottavuuteen ja aiheuttanut poliittista epävakautta. Esimerkiksi Suomen vaaleissa on raportoitu tuhansia vaalivilppi-ilmoituksia, ja vaalitarkkailijoiden mukaan on annettu ylimääräisiä ääniä ja manipuloitu ääntenlaskentaa kuten muissakin maissa.
On tärkeää, että vaalit olisivat vapaat ja rehelliset, jotta demokratian periaatteet säilyvät ja kansalaisten äänioikeutta kunnioitetaan. Vaalivilpin torjunta ja vaalien läpinäkyvyyden varmistaminen ovat kuitenkin keskeisiä tekijöitä demokraattisen yhteiskunnan toimivuudessa.
Sitä odotellessa...
Tuore vaalivilppidokkari - Kuinka helppoa vaalivilppi on Yhdysvalloissa:
Lisää aiheesta:
Mitä eroa on suoralla demokratialla ja edustuksellisella demokratialla?
Miten ne toimii käytännössä?
Kumpi Suomessa on käytössä?
Mieluummin äänestän oikeamielistä vanhurskasta edustamaan minua kuin niitä muita 199 eduskunnassa.
Olen pragmaatikko ja ymmärrän miten saavutamme tavoitteen.(eli päämäärän, joka on antaa valta kansalle)
Eli siihen päästään korjaamalla järjestelmää sisältäpäin.
Monipuoluejärjestelmässä voi kannattaa sitä puoluetta joka tarkimmin tekee sen minkä lupaa.
Vanhoihin puolueisiin ei voi luottaa, koska ne on "kaapattu" palvelemaan globalisteja.
Uudet puolueet kaapataan, kun ne saavuttavat enemmän valtaa, kuten perussuomalaiset.
Soini kertoi haastattelussa ennen takinkääntöä, että "ne, jotka vastustavat vallassa olevia, ovat itse todellisessa hengenvaarassa".(mukaan lukien heidän läheisensä ja omaisuutensa)
Ainoa keino uudelle puolueelle vaikuttaa, on saada valtaa nopeammin, kuin puolue ehditään kaappaamaan.
Yleensä puolue kaapataan soluttautumalla sisään ja äänestämällä alkuperäiset pois puolueen johdosta.
Tätä tulisi yrittää estää rajaamalla äänioikeutta - ne mukaan joihin voi arvionsa mukaan luottaa.
Lisää päätösvaltaa tulevat saamaan ne, jotka osoittautuvat teoillansa luotettaviksi.
Hyväsydämisillä idealisteilla on sama päämäärä - tosin keinoista päämäärän saavuttamiseksi on sitten erilaisia mielipiteitä.
Esimerkiksi äänestämättömyys on lisäarvon antamista aktiivisimmalle äänestäjäporukalle. (Suomessa kokoomus) nukkuvien puolue takaa vaalivoiton kokoomukselle.
Suomessa ei ole käytössä "alarajaa"
äänestysprosentille vaalien laillisuuden vahvistamiseksi. Eli vaikka vain kokoomus äänestäisi. Olisi se silti laillinen vaali.
Toki vallassa olevat kauhistelevat matalaa äänestysintoa, ja he lupaavatkin korjata asian, heti "seuraavien vaalien jälkeen".
Vaalivilppi on helpoin toteuttaa juuri lisäämällä ääniä.
Nukkuvien ansiosta voi lisäillä suuriakin määriä jäämättä kiinni.
Jos kaikki olisivat äänestämässä niin saataisiin Suomessakin, samoja Neuvostoliiton lukemia, kun äänestysprosentti ylittää 100%.
Vaalivilppi senkun tuntuu kiihtyvän, ehkä kätyrit peloissaan, kun tiedostava osa kansasta alkaa saada tarpeekseen petoksesta ja sairaasta hallinnosta ja kansaa vastaan puuhastelevasta virkamieskunnasta.
Äänten laskeminen on joidenkin mielestä mitätöntä puuhastelua, MUTTA, jos vaalivilppi saataisiin työpaikkojen kahvipöytäkeskusteluihin niin se olisi iso edistysaskel.
"Hei tiäkkö mitä mä huomasin, mun antamaa ääntä ei ollut tuloksissa ollenkaan eikä koko äänestyslippua löytynyt mistään, hmmm..."
Tuo on aika pientä Amerikkaan verrattuna.
Yhdysvaltain armeija takavarikoi ääntenlaskuohjelmiston serverin Saksassa.
Kun pääsee kyseenalaistamisen tielle ja makuun, niin pikkuhiljaa sitä alkaa kyseenalaistamaan lähes kaiken, kun huomaa, että valhetta on vähän joka suunnalla; media, politiikka, historia, luonnontieteet, lääketeollisuus...
Elämä muuttuu vähän, kun alkoi kyseenalaistamaan kaiken, mutta samalla se muuttuu paljon mielenkiintoisemmaks,i kun avautuu paljon uusia mahdollisuuksia, kun näkee joskus jo otsikon perusteella mitä Brysselin Pravda (HS) aikoo valehdella meille... näkee toivoa toivottomaksi maalatussa maailmantilanteessa... ystäväpiiri pienenee, mutta se ei haittaa, koska heräävät aikanaan. J ystäväpiiri pienenee, mutta syvimmät jää ja tulee uusia! Kaverit ei vähene koskaan, mutta ehkä vaihtuu.
On jo käsitelty laajasti väitteitä Suomen vaalivilpistä ja epäilyistä vaaliprosessin luotettavuudesta ja esitetty useita väitteitä ja huolenaiheita, jotka kattavat vaaliprosessin eri vaiheet aina äänestyslipukkeiden painamisesta äänten laskemiseen ja tulosten ilmoittamiseen asti.
On esitetty kattava luettelo epäilyistä ja ongelmista, jotka liittyvät vaalien läpinäkyvyyteen, äänestyslipukkeiden turvallisuuteen, vaalitarkkailun puutteeseen, äänestysprosessin haavoittuvuuksiin ja mahdolliseen vaalivilppiin.
Lisäksi on nostettu esiin median roolin ja vaalirahoituksen läpinäkyvyyden ongelmat.
Jotta vaaliprosessin luotettavuus voidaan varmistaa, olisi tarpeen tutkia ja käsitellä näitä huolenaiheita perusteellisesti ja mahdollisesti tehdä muutoksia vaalijärjestelmään ja valvontaprosesseihin tarvittaessa. Kootusti seuraavaa:
1. Vaaliprosessin läpinäkyvyys: nostettu esiin huolenaiheita vaaliprosessin läpinäkyvyydestä, erityisesti vaalitarkkailun puutteesta ja äänestyspaikkojen valvonnasta. Vaalitarkkailun ja valvontaprosessien vahvistaminen voisi lisätä luottamusta vaalien oikeudenmukaisuuteen ja rehellisyyteen.
2. Äänestysjärjestelmän haavoittuvuudet: Epäilyt äänestyslipukkeiden turvallisuudesta, ääntenlaskennan läpinäkyvyydestä ja tietojärjestelmien toimivuudesta herättävät kysymyksiä vaaliprosessin luotettavuudesta. Tarvitaan toimenpiteitä, joilla varmistetaan äänestysjärjestelmän turvallisuus ja läpinäkyvyys.
3. Median rooli ja vaalirahoituksen läpinäkyvyys: huomautus median roolista ja vaalirahoituksen läpinäkyvyyden ongelmista. On tärkeää varmistaa, että media raportoi objektiivisesti vaaleista ja että vaalirahoitus on avointa ja läpinäkyvää kaikille osapuolille.
4. Tarve lisätä kansainvälistä vaalitarkkailua: näyttää siltä, että kansainvälistä vaalitarkkailua tarvitaan Suomessa lisäämään vaaliprosessin avoimuutta ja luotettavuutta.
5. Tarve tutkia ja käsitellä esitettyjä väitteitä perusteellisesti: Esitettyjen huolenaiheiden perusteella olisi tarpeen tutkia ja käsitellä näitä väitteitä perusteellisesti ja objektiivisesti. Tämä voisi sisältää tutkimuksen ja keskustelun vaaliprosessin haavoittuvuuksista sekä mahdollisten parannusten ja korjaustoimenpiteiden ehdottamisen.
Monelle kansalaiselle on herännyt vakavia huolenaiheita vaaliprosessin luotettavuudesta ja oikeudenmukaisuudesta, mikä korostaa tarvetta tarkastella ja tarvittaessa muuttaa vaalijärjestelmää ja valvontaprosesseja.
Asiaa.
VastaaPoistaSuomesta enää myymättä vedet ja tiet.
Köyhät kunnat saavat vuodeksi pariksi rahaa röllaattoreihin, paskavaippoihin, kouluruokiin jne.
Ylikansallisille yhtiöille vesi kelpaa.
Kaikki käyttävät sitä.
Suomessa vesi on jo osin johdettu myyntiprosessiin ja teiden kuopitus on pitkällä.
Käynee kuten sähkönsiirrolle.
Kuutio vett/jätevettä 40,- entisen 6,- sijaan ja autoajo maksaa 20 snt/km.
Autoilijalle 15 000 km:n vuotuinen työmatka-ajolla 3000 euron lasku.
Satelliittiseurannalla lasku jokaiseen "auto"kotiin.
Valitusoikeutta ei ole.