Nuorissa on tulevaisuus, mutta ei työttöminä.

63 000 nuorta, lähes neljännes 15-24 -vuotiaista, oli työttömänä kolme vuotta sitten. Koronaepidemia tulee nostamaan näitä lukuja tuntuvasti.

Miksi nuorten työllistäminen on tärkeää? Tilastojen mukaan jokainen ihminen on yhteiskunnalle kustannuserä 26 ikävuoteen saakka, jonka jälkeen hän alkaa tuottaa keskimäärin 60 ikävuoteen saakka. Sen jälkeen erinäisistä syistä kustannukset ylittävät jälleen tuotot. Siksi on erittäin merkityksellistä, että mahdollisimman monet nuoret, jotka ovat saavuttaneet työiän voidaan työllistää. Suurimmassa syrjäytymisvaarassa ovat ne nuoret, jotka eivät hae työtä eivätkä opiskele mitään.

Yhteiskunnan tuella eläminen on demoralisoiva jokaiselle, varsinkin nuorelle, kokea itsensä hyödyttömäksi. Se rassaa niitäkin, joilla ei ole mielenterveysongelmia. Etenkin pitkäaikaistyöttömät ovat vaaravyöhykkeessä. Suomessa nuorisotyöttömyys huitelee EU:n keskitason yläpuolella. 

Olisi hyödyllistä ottaa oppia niistä maista, joissa nuorison työllistämisessä on onnistuttu Suomea paremmin, kuten Saksassa ja Tanskassa, joissa oppisopimusmenettely toimii paljon paremmin. Vanhaan hyvään aikaan oppipojat saivat konkreettisesti opin työn tekemiseen ammattimiesten, mestarien, ohjauksessa. Vain kokemuksen kautta oppii oikeasti. Mainittakoon, että esim. Tanskan nuorisotyöttömyys on reippaasti alle 10 %:n, kun se
Suomessa lähentelee 15 %:ia. Tanskassa onkin Suomea paljon joustavammat työmarkkinat. 

Keskeisin tekijä nuorten ja vastavalmistuneiden työllistämiseen on talouskasvu. Julkisen sektorin rooli talouskasvun edistämiseksi on PK -yritysten kasvua tukeva toimintaedellytysten luominen. On tunnettu tosiasia, että kasvu luo uutta kasvua.

Myös Ruotsista voitaisiin hakea oppia mm. suojatyöpaikkojen järjestämisessä ns. skånejob -menettely. Siellä työrajoitteisille ja muuten vaikeasti työllistettäville järjestetään valtion tuella suojatyöpaikkoja. Yksi merkittävimmistä on valtion organisoima Samhall, joka työllistää yli 200 000 ihmistä. Tässä luvussa on mukana myös muut kuin nuorisotyöttömät.

Syylliset nuorisotyöttömyyteen on helppo osoittaa. Suomen kankeat ja jäykät työmarkkinat ”loistivat” sijalla 139 maailmassa pari vuotta sitten. Räikeänä vastakohtana lähes kaikissa muissa hyvinvointi-, onnellisuus- yms. mittauksissa, joissa Suomen löytää poikkeuksetta kärjestä tai vähintään 10 parhaan joukossa.

Tarttisko tehdä jotain?

Hallituksen taholta kehuskellaan miten meillä on vara maksaa etelä-Euroopan maille suoraa tukea miljardikaupalla. Entäpä jos tästä olisi vaikka 10 % panostettu Suomen nuorisotyöttömyyden hoitamiseen?

Euroopassa trendinä on, että nuorille tarjotaan palkatonta työharjoittelua, käytännössä orjatyötä. Yritysten kilpailun takia kansainvälisillä markkinoilla tarjolla on pääasiassa vain pätkätöitä.

Nuorisotyöttömyys ei ole mikään luonnonlaki. Koulutus, ammattikoulutus, resurssien kartoitus, PK -sektorin työllistämismahdollisuuksien selvittäminen ja tukeminen vaikka pilottikokein, olisi parempi kuin passivoiva työttömyyspäiväraha ja pakkopulla -kurssitusten järjestäminen. Tarvitaan luovia toimenpiteitä, kohtuullisia uusia pilottikokeiluita. Tavoitteena tulee olla alle 25 vuotiaitten täystyöllistäminen.

Kasvava työttömyys on kuin tikittävä aikapommi, jossa on ainesta laajempiinkin protesteihin. Mikäli yleinen työttömyysaste ja nuorisotyöttömyys jatkavat kasvuaan, koronastakin johtuen, saattaa pommi räjähtää siellä missä paine kasvaa eniten.

EU:ssa on leivottu ennätysmäinen 750 miljardin tukipaketti, ja puhutaan investoinneista tulevaisuuteen. Tällä hetkellä on hämärän peitossa, mikä on nuorison työllistämisen ja kouluttamisen osuus siitä. Toivoa sopii, että murusia tipahtaa myös Vantaan työvoimaviranomaisten pöydälle.


PS-kuntavaaliehdokas 515

Thomas Kämper

Uusimaa

Vantaa


Kommentit

Suositut postaukset

Elämänkokemus.

Myrkkyinjektioilla rikotaan perustuslakia!

Kuntavaaliehdokasesittelytietoa.