Vaatimus turvata kansalaisten terveys ja ympäristö langattoman teknologian, erityisesti 5G:n, vaikutuksilta
Vaatimus turvata kansalaisten terveys ja ympäristö langattoman teknologian, erityisesti 5G:n, vaikutuksilta
Me, allekirjoittaneet kansalaiset, emme voi olla jäämättä välinpitämättömiksi, kun ympärillämme tapahtuu muutos, joka uhkaa perusihmisoikeuksiamme, terveyttämme ja ympäristömme hyvinvointia.
Teknologian kehitys on saavuttanut pisteen, jossa langattoman säteilyn vaikutukset – erityisesti 5G-teknologian – ovat tulleet keskeiseksi kysymykseksi, jonka kohtalokkaat seuraukset saattavat vaikuttaa koko kansakuntaan, tuleville sukupolville sekä maapallon tulevaisuudelle.
Meidän on otettava vakavasti yhä lisääntyvät varoitukset ja riippumattomien asiantuntijoiden huolenaiheet, jotka ovat nostaneet esiin vakavan epäilyn langattoman säteilyn biologisista ja terveydellisistä vaikutuksista.
Meidän on kysyttävä, miksi säteilyturvarajat on asetettu lähinnä lämpövaikutusten perusteella, vaikka laaja tieteellinen tutkimus on osoittanut, että säteilyn pitkäaikaiset biologiset vaikutukset, kuten geenivauriot, oksidatiivinen stressi, ja häiriöt kehon aineenvaihdunnassa, voivat olla jopa vaarallisempia kuin tunnemme.
Virallinen ja teollisuuden näkemys ei ole vain epäilyttävä, vaan se on myös vastuuton.
Uudet tutkimustulokset, jotka haastavat perinteiset näkemykset, on sysätty syrjään ja usein jopa vaiennettu.
Ei ole hyväksyttävää, että kansalaiset, joiden terveys on vaarassa, eivät saa oikeudenmukaista kuulemista, eikä teollisuuspuoli ole valmis ottamaan vastuuta.
Tässä hetkessä, kun teknologian nopea kehitys ja sen vaikutukset ovat kietoutuneet yhteen taloudellisten intressien kanssa, emme voi enää sulkea silmiämme väestöpoliittisilta vaikutuksilta.
Näyttää siltä, että tämä teknologinen kehitys voi olla pitkällä aikavälillä yhteydessä ihmisten hedelmällisyyden heikkenemiseen ja sairauksien lisääntymiseen – eikä kukaan voi väittää, että tämä ei ole vakava huolenaihe.
Meidän on nyt nostettava ääni ja vaadittava muutosta.
Meidän on sanottava riittävästi ja vaadittava vastuullista, tieteellisesti perusteltua ja kansanterveydelle tärkeää lähestymistapaa langattoman säteilyn vaikutusten arviointiin.
Meidän ei tule antaa rahallisten tai poliittisten intressien määritellä tulevaisuutemme, vaan kansalaisina meidän on puolustettava oikeuttamme elää terveellisesti ja turvallisesti.
Meidän ei tule jäädä passiivisiksi, vaan toimia yhdessä ja vaatia vastuullista päätöksentekoa, joka suojelee meitä, lapsiamme ja tulevia sukupolvia.
Tämä on aikamme haaste, ja nyt on aika nostaa äänemme.
Tässä on analyysi Mikko Ahosen luennosta "Säteily ympärillämme – onko 5G näkymätön uhka terveydelle ja luonnolle?", joka on osa TerveysSummit-tapahtumaa. Ahonen on filosofian tohtori ja Tampereen yliopiston koulutusteknologian tutkija, joka on erikoistunut mobiiliteknologioiden riskienhallintaan ja bioelektromagnetiikkaan.
Analyysi Mikko Ahosen luennosta "Säteily ympärillämme – onko 5G näkymätön uhka terveydelle ja luonnolle?"
1. Mikä luento on ja kuka sen pitää?
Luennon pitää filosofian tohtori Mikko Ahonen, joka on Tampereen yliopiston tutkija ja riskienhallinnan asiantuntija.
Hän on tutkinut vuosien ajan langattoman teknologian, kuten 5G:n, vaikutuksia ihmisten terveyteen ja luonnon hyvinvointiin. Hän ei ole pelkästään akateemikko, vaan myös käytännön kouluttaja.
2. Mikä on luennon keskeinen viesti?
Ahonen esittää, että vaikka viranomaiset väittävät langattoman säteilyn (kuten Wi-Fi ja 5G) olevan turvallista, riippumattomat tutkimukset osoittavat, että pitkäaikaisella altistuksella voi olla vakavia terveysvaikutuksia.
Hän painottaa erityisesti seuraavaa:
Lapset ja nuoret ovat erityisessä vaarassa, koska heidän keho ja aivot ovat vielä kehittymässä.
Unen laatu, muisti, keskittymiskyky, ja jopa sydämen toiminta voivat häiriintyä säteilyn seurauksena.
Luonto – erityisesti mehiläiset ja linnut – kärsivät mikroaaltosäteilyn vaikutuksista.
3. Mihin väitteet perustuvat?
Ahonen nojaa lukuisiin tieteellisiin tutkimuksiin, muun muassa ruotsalaisen professori Lennart Hardellin työhön, jossa on todettu yhteyksiä esimerkiksi matkapuhelimen käytön ja aivokasvainten välillä. Lisäksi hän viittaa biohakkerointitutkimuksiin, jotka osoittavat, että säteily voi vaikuttaa solutasolla – DNA:han, hermostoon ja hormonitoimintaan.
4. Mikä on ongelma nykyisessä järjestelmässä?
Ahonen tuo esiin seuraavat ongelmat:
Säteilyturvarajat on laadittu lähinnä lämpövaikutusten perusteella, eivätkä ne ota huomioon pitkäaikaisia biologisia vaikutuksia.
Viranomaiset ja teollisuus eivät ole avoimia uusille tutkimustuloksille.
Kriittiset tutkijat vaiennetaan tai jätetään huomioimatta.
5. Mitä Ahonen suosittelee tavalliselle suomalaiselle?
Hän antaa hyvin konkreettisia ja ymmärrettäviä neuvoja:
Vältä turhaa altistumista: käytä matkapuhelinta vain tarvittaessa, ja mahdollisuuksien mukaan langallisilla yhteyksillä.
Pidä puhelin ja Wi-Fi pois päältä öisin – erityisesti makuuhuoneessa.
Hanki mittari, jolla voi mitata kotisi säteilytasot ja tehdä tarvittavat muutokset.
Puhu kouluissa ja päiväkodeissa asiasta, koska lapset ovat erityisessä vaarassa.
6. Mitä tästä pitäisi ajatella?
Ahosen viesti ei ole pelottelua, vaan tieteeseen pohjautuvaa riskienhallintaa.
Hän ei kiellä teknologian hyötyjä, mutta muistuttaa, että kehitys ei saa tapahtua terveyden kustannuksella.
Hänen tapansa esittää asiat on rauhallinen, faktoihin nojaava ja kansantajuinen.
7. Yhteenveto
Mikko Ahosen luento haastaa ajattelemaan uudelleen sitä, mitä pidämme itsestäänselvyytenä.
5G ja muu langaton teknologia ovat ympärillämme joka päivä – mutta niiden pitkäaikaisia vaikutuksia ei vielä täysin tunneta.
Ahosen mukaan meidän tulee käyttää varovaisuusperiaatetta: jos jokin voi mahdollisesti vahingoittaa ihmistä tai luontoa, siitä tulee varoittaa ja sitä tulee tutkia rehellisesti.
Kriittisemmin luennon sisällöstä:
Filosofian tohtorina, Tampereen yliopiston tutkijana ja Hardellin ryhmän jäsenenä Ahosella on vahva akateeminen tausta, mikä lisää hänen uskottavuuttaan.
Hänen pitkäaikainen työnsä bioelektromagnetiikassa (vuodesta 2008) antaa hänelle asiantuntemusta, mutta hänen kriittinen näkemyksensä asettaa hänet valtavirran ulkopuolelle, mikä voi jakaa mielipiteitä.
Luennon pääteema on radiotaajuisen säteilyn, erityisesti 5G-teknologian, mahdolliset terveys- ja ympäristöriskit. Mikko Ahonen, joka on tutkinut sähkömagneettisia kenttiä vuodesta 2008 ja työskennellyt mm. Lennart Hardellin ryhmässä aivokasvainten ja säteilyn yhteyksiä tutkien, esittää, että mikroaaltosäteily, vaikka se on virallisesti luokiteltu "vähäriskiseksi", voi aiheuttaa pitkäaikaisessa altistuksessa merkittäviä biologisia vaikutuksia. Näitä ovat mm. hermostolliset oireet, hormonimuutokset, DNA-vauriot ja oksidatiivinen stressi.
Erityistä huolta hän ilmaisee lasten ja nuorten altistumisesta, koska heidän kehonsa (esim. elastisempi kallo) ovat herkempiä säteilylle.
Lisäksi Ahonen korostaa, että säteilykuormitus on muuttunut: aiemmin pääasiallinen altistus tuli puheluista päätä vasten, mutta nykyään mobiilidata ja taskussa tai vatsaa vasten pidettävät laitteet ovat suurempia altistajia.
Keskeiset väitteet:
Terveysriskit: Ahonen viittaa tutkimuksiin, jotka osoittavat mikroaaltosäteilyn biologisia vaikutuksia, kuten DNA-vaurioita ja hormonitoiminnan häiriöitä. Hän haastaa virallisen narratiivin, jonka mukaan vain ionisoiva säteily olisi vaarallista.
Lapset ja koulut: Ahonen korostaa, että tukiasemien sijoittaminen kouluihin lisää lasten altistusta, mikä on erityisen huolestuttavaa heidän kehitysvaiheessaan.
Käytännön toimet: Hän kehottaa yksilöitä vähentämään altistusta: turhat sovellukset pois, mobiilidata ja langattomat yhteydet vain tarpeen mukaan, laite lentokonetilaan yöksi. Yhteiskunnallisesti hän vaatii avoimempaa keskustelua ja tiukempia säteilyraja-arvoja.
Kriittinen arvio:
Vahvuudet: Ahosen väitteet perustuvat osittain vertaisarvioituihin tutkimuksiin, kuten Hardellin ryhmän työhön, joka on tunnettu kännykän käytön ja aivokasvainten yhteyksien tutkimuksesta.
Hänen painotuksensa lasten suojelemisessa on relevantti, koska säteilyn tunkeutuminen pienempään kehoon on fysikaalisesti perusteltu huoli.
Käytännön neuvot, kuten lentokonetilan käyttö, ovat yksinkertaisia ja toteuttamiskelpoisia.
Hänen viittauksensa "uusimpiin tutkimuksiin" ovat uskottavia konkreettisilla, toistettavilla tuloksilla.
Hänen painotuksensa 5G:n riskeissä valtavirran tieteen narratiivissa voidaan valtavirran tieteen (esim. WHO ja ICNIRP) narratiivin mukaan väittää sisältävän spekulatiivisia elementtejä, koska 5G:n pitkäaikaisvaikutuksista ei ole vielä kattavaa dataa.
Vaihtoehtoinen näkökulma: Säteilyn biologiset vaikutukset ovat monimutkaisia, ja vaikka jotkut tutkimukset viittaavat riskeihin, monet muut eivät löydä merkittäviä vaikutuksia mahdollisesti tutkimuksia rahoittavan tahon vaikutuksesta. Ahosen narratiivi saattaa korostaa riskejä valikoivasti, mikä voi luoda pelon ilmapiiriä ilman riittävää kontekstia (esim. säteilyannosten vertailu luonnolliseen taustasäteilyyn).
Mutta sitten vielä luennon pääkohdat:
Luennon pääsisältöAhonen tarkastelee langattoman teknologian, erityisesti 5G:n, mahdollisia terveys- ja ympäristövaikutuksia. Hän esittää, että vaikka viralliset tahot pitävät radiotaajuista säteilyä vähäriskisenä, uudet tutkimukset viittaavat siihen, että pitkäaikainen altistus voi aiheuttaa hermostollisia oireita, hormonimuutoksia ja DNA-vaurioita. Erityisen huolestuttavaa on lasten ja nuorten altistuminen, sillä heidän kehonsa on herkempi säteilyn vaikutuksille.
Tieteellinen tausta ja lähestymistapaAhonen on työskennellyt muun muassa professori Lennart Hardellin tutkimusryhmässä, jossa on tutkittu kännykän käytön yhteyksiä aivokasvaimiin ja säteilyn yhteisvaikutuksia kemikaalikuormituksen kanssa. Hän on myös toiminut riskienhallinnan kouluttajana eri organisaatioissa ja kouluissa vuodesta 2008 lähtien.
Kritiikki ja suosituksetAhonen kritisoi nykyisiä säteilyraja-arvoja ja peräänkuuluttaa avoimempaa keskustelua sekä ajantasaisia tutkimuksia langattoman teknologian terveysvaikutuksista. Hän suosittelee yksilöille käytännön toimia altistuksen vähentämiseksi, kuten mobiilidatan ja langattomien yhteyksien käytön rajoittamista tarpeen mukaan sekä laitteiden asettamista lentokonetilaan yöksi.
ArviointiAhosen luento tuo esiin tärkeitä näkökulmia langattoman teknologian mahdollisista terveys- ja ympäristövaikutuksista. Vaikka hänen esittämänsä huolenaiheet eivät ole valtavirran tiedeyhteisön yleisesti hyväksymiä, ne perustuvat olemassa oleviin tutkimuksiin ja kokemuksiin. On tärkeää, että tällaisia näkemyksiä tuodaan esiin ja että aiheesta käydään avointa ja monipuolista keskustelua.
LisätietoaAhosen henkilökohtainen verkkosivusto:
TerveysSummit-haastattelu:
Aiheeseen liittyvää:
Yhdysvaltalaiset tutkijat ovat ensimmäistä kertaa havainneet ultraäänen avulla reaaliajassa, että matkapuhelinsäteily aiheuttaa verisolujen kasautumista yhteen. Tällä puolestaan voi olla monenlaisia sivuvaikutuksia ja vakavissa tapauksissa aiheuttaa aivohalvauksen tai sydänkohtauksen. Jo vuonna 2004 ruotsalainen fysiikan professori Bo Sernelius kuvasi teoreettisen fysiikan avulla, miten matkapuhelinsäteily aiheuttaa verisolujen kasaantumista.
Tähän asti punasolujen ”raharulla”(rouleaux) -muodostus on yhdistetty infektioihin, tulehduksiin, sidekudossairauksiin ja joihinkin syöpiin. Kun yhdysvaltalaistutkijat havaitsivat matkapuhelinsäteilylle altistumisen vaikutuksen ultraäänen avulla, langattomien tekniikoiden säteily voidaan lisätä tekijöihin, jotka voivat aiheuttaa tämän vaikutuksen veressä.
Punasolujen kasaantuminen litteä puoli päällekkäin niin, että muodostuu niin sanottuja raharullia, voi aiheuttaa monenlaisia ongelmia:
Kun verisolut kasaantuvat yhteen, happi ei kulje yhtä tehokkaasti elimistössä, mikä voi vaikuttaa aineenvaihduntaan.
Lisäksi veren virtaus voi hidastua, mikä aiheuttaa tukoksia pienemmissä verisuonissa. Pahimmassa tapauksessa tämä voi aiheuttaa aivohalvauksen tai sydänongelmia.
Seurauksena voi olla myös päänsärkyä ja migreeniä, puutumista, väsymystä ja keskittymisvaikeuksia.
Aiemmin tätä ilmiötä on raportoitu tutkimuksissa, joissa verisoluja tutkittiin mikroskoopilla sen jälkeen, kun ne olivat altistuneet matkapuhelinsäteilylle laboratorioissa. Tutkijat ovat nyt kuitenkin ensimmäistä kertaa havainneet ultraäänen avulla reaaliajassa, että tämä häiriö ilmenee kun terve ihminen altistuu matkapuhelinsäteilylle.
Radiologi ja yhdysvaltalaisen Environmental Health Trust -järjestön tieteellisen tutkimuksen ja kliinisten asioiden varajohtaja Robert Brown ja hänen kollegansa, ultraääniasiantuntija Barbara Biebrich tutkivat, voisivatko he ultraäänen avulla tarkkailla veressä tapahtuvia muutoksia sen jälkeen, kun henkilö on altistunut matkapuhelinsäteilylle, verrattuna siihen, miltä veri näytti ennen altistumista. Tulokset on julkaistu tieteellisessä lehdessä.
Ennen altistusta veri näytti normaalilta. Tämän jälkeen päälle kytketty matkapuhelin asetettiin henkilön syliin viideksi minuutiksi. Altistuksen jälkeen ultraäänitutkimus osoitti, että veri ei enää virrannut yhtä tasaisesti kuin aiemmin ja sisälsi paakkuuntuneita soluja. Koe toistettiin sen jälkeen kahdesti seuraavien kuukausien aikana, ja tulokset olivat samat.
Tässä ovat sekä tiivistetty esite että luonnos valtuustoaloitteeksi, molemmat Mikko Ahosen luennon pohjalta.
1. TIIVISTETTY ESITE SUOMALAISILLE
Säteily ympärillämme – mitä jokaisen suomalaisen tulisi tietää?
Perustuu FT Mikko Ahosen luentoon
Miksi tämä on tärkeää?
Langattoman teknologian – kuten Wi-Fi:n, 4G:n ja 5G:n – käyttö on arjessamme jatkuvaa. Uudet riippumattomat tutkimukset osoittavat, että pitkäaikainen altistus voi vaarantaa sekä terveyden että luonnon monimuotoisuuden.
Mikä huolestuttaa tutkijoita?
Lasten kehittyvä hermosto on erityisen altis.
Unihäiriöt, päänsärky, keskittymisvaikeudet, hormonimuutokset.
DNA-vauriot ja yhteydet aivokasvaimiin.
Luonnossa linnut ja hyönteiset kärsivät.
Ovatko viranomaiset tietoisia tästä?
Kyllä, mutta käytetyt turvarajat perustuvat vanhaan tietoon eivätkä huomioi biologisia pitkäaikaisvaikutuksia. Monia kriittisiä tutkijoita ei kuulla.
Mitä jokainen voi tehdä?
Aseta puhelin lentotilaan yöksi.
Käytä mahdollisuuksien mukaan langallista yhteyttä.
Sijoita Wi-Fi-laite kauas nukkumis- ja oleskelupaikoista.
Suojele lapsia: keskustele koulun tai päiväkodin kanssa.
Kuka tuo tämän tiedon esiin?
Filosofian tohtori Mikko Ahonen, Tampereen yliopiston tutkija ja riskienhallinnan kouluttaja. Hänen viestinsä ei ole pelottelua, vaan vastuullinen muistutus: varovaisuusperiaatetta on syytä noudattaa.
2. VALTUUSTOALOITE
VALTUUSTOALOITE: Lasten ja nuorten suojeleminen langattoman säteilyn vaikutuksilta varovaisuusperiaatetta noudattaen
Perustelut:
Langattoman teknologian käyttö kouluissa, päiväkodeissa ja kodeissa on lisääntynyt merkittävästi.
Riippumattomissa tutkimuksissa on havaittu yhteyksiä radiotaajuisen säteilyn ja biologisten vaikutusten välillä, kuten hermostolliset oireet, unihäiriöt, keskittymiskyvyn heikkeneminen ja hormonaaliset muutokset.
Erityisesti lasten ja nuorten altistuminen herättää huolta, sillä kehittyvä keho ja aivot ovat huomattavasti herkempiä sähkömagneettisille vaikutuksille. Filosofian tohtori Mikko Ahosen asiantuntijaluennossa esitetään lukuisia tieteellisiä lähteitä, jotka viittaavat siihen, että nykyiset säteilyturvarajat eivät ole riittävän suojaavia.
Aloitamme varovaisuusperiaatteella:
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että hyvinvointialue / kunta:
1. Kartoittaa koulujen, päiväkotien ja oppilaitosten langattoman säteilyn määrän asiantuntevalla mittauksella.
2. Ottaa käyttöön toimintatavan, jossa laitteet pidetään lentokonetilassa oppituntien ulkopuolella tai kun niitä ei tarvita.
3. Ohjeistaa henkilökuntaa ja perheitä, miten vähentää tarpeetonta säteilyaltistusta (esim. langallisten yhteyksien käyttö ja yön aikainen suojaaminen).
4. Järjestää koulutusta ja tiedotusta, joka perustuu uusimpaan riippumattomaan tutkimustietoon.
Tämä ei estä teknologian käyttöä – vaan tekee siitä turvallisempaa.
Noudattakaamme varovaisuusperiaatetta – sillä lasten terveys on arvokkainta mitä meillä on.
Seuraavaksi kansalaisadressin aloitusteksti ja lausunto lautakunnalle tai ministeriölle.
1. Kansalaisadressin aloitusteksti
Adressi: Suojellaan lapsemme liialliselta langattomalta säteilyltä – vaaditaan varovaisuusperiaatteen käyttöönottoa kouluissa ja päiväkodeissa
Me allekirjoittaneet kansalaiset vaadimme, että kouluissa, päiväkodeissa ja oppilaitoksissa otetaan käyttöön varovaisuusperiaate langattoman säteilyn suhteen. Uusin tieteellinen tutkimus osoittaa, että jatkuva altistuminen Wi-Fi-, 4G- ja 5G-säteilylle voi vaikuttaa lasten hermostoon, uneen, keskittymiseen ja kehitykseen.
Vaadimme:
1. Langattoman säteilyn mittaamista koulu- ja päiväkotitiloissa.
2. Laitteiden pitämistä lentokonetilassa aina kun käyttö ei ole välttämätöntä.
3. Langallisten yhteyksien suosimista siellä, missä se on mahdollista.
4. Vanhempien ja henkilöstön kouluttamista uusimman riippumattoman tutkimustiedon pohjalta.
Lapsemme ovat yhteinen aarteemme – heidän suojelunsa on meidän kaikkien vastuulla.
2. Lausunto lautakunnalle / ministeriölle
Lausunto: Varovaisuusperiaatteen käyttöönotto lasten suojelemiseksi langattomalta säteilyltä
Tämä lausunto on laadittu perustuen filosofian tohtori Mikko Ahosen tieteelliseen esitykseen Tampereen yliopistosta. Riippumattomat tutkimukset osoittavat, että matalataajuiselle sähkömagneettiselle säteilylle pitkäaikaisesti altistuminen voi aiheuttaa neurologisia, hormonaalisia ja geneettisiä vaikutuksia – erityisesti lapsilla, joiden keho on vielä kehitysvaiheessa.
Nykyiset viranomaisrajat perustuvat vanhentuneisiin malleihin, jotka mittaavat ainoastaan kudoksen lämpenemistä, eivätkä huomioi biologisia vaikutuksia. Kansainvälisesti useat lääkäri- ja tutkijaryhmät ovat vedonneet langattoman säteilyn rajoittamiseksi.
Esitämme seuraavat toimenpiteet:
1. Varovaisuusperiaatteen käyttöönotto kasvatusympäristöissä.
2. Riippumattomien asiantuntijoiden kuuleminen päätöksenteossa.
3. Säteilyaltistuksen mittaaminen ja seuranta julkisissa tiloissa.
4. Tiedottamisen ja koulutuksen järjestäminen henkilöstölle ja perheille.
Lainsäädäntö ja hallintokäytännöt velvoittavat suojelemaan lapsia myös näkymättömiltä uhkilta. Tämä on paitsi tieteellinen, myös moraalinen velvollisuutemme.
3. PDF-esite (valmis teksti)
Esitteen otsikko:
"Säteily ympärillämme – suojele lapsesi arjessa"
Sisältö:
Mikä on langaton säteily?
Mitä tiede sanoo sen vaikutuksista lapsiin?
Mikä on varovaisuusperiaate?
Mitä voit tehdä kotona ja koulussa?
Mitä vaadimme viranomaisilta?
Asiantuntijaesittely: FT Mikko Ahonen, Tampereen yliopisto
Loppukehotus:
Tule mukaan suojelemaan lapsia – allekirjoita adressi, jaa tietoa, vaadi turvallisempaa teknologiaa. Tulevaisuus ansaitsee terveen alun.
Tässä on ehdotus sähköiseksi kansalaisadressiksi, jonka voi julkaista esimerkiksi Adressit.com-palvelussa:
Adressin otsikko:
Suojellaan lapsemme langattoman säteilyn haitoilta – vaaditaan varovaisuusperiaatteen käyttöönottoa kouluissa ja päiväkodeissa
Adressin teksti:
Me allekirjoittaneet kansalaiset vaadimme, että kouluissa, päiväkodeissa ja oppilaitoksissa otetaan käyttöön varovaisuusperiaate langattoman säteilyn suhteen. Uusin tieteellinen tutkimus osoittaa, että jatkuva altistuminen Wi-Fi-, 4G- ja 5G-säteilylle voi vaikuttaa lasten hermostoon, uneen, keskittymiseen ja kehitykseen.
Vaadimme:
1. Langattoman säteilyn mittaamista koulu- ja päiväkotitiloissa.
2. Laitteiden pitämistä lentokonetilassa aina kun käyttö ei ole välttämätöntä.
3. Langallisten yhteyksien suosimista siellä, missä se on mahdollista.
4. Vanhempien ja henkilöstön kouluttamista uusimman riippumattoman tutkimustiedon pohjalta.
Lapsemme ovat yhteinen aarteemme – heidän suojelunsa on meidän kaikkien vastuulla.
Adressin julkaiseminen:
Voit julkaista tämän adressin helposti Adressit.com-palvelussa seuraavasti:
1. Siirry osoitteeseen https://www.adressit.com/uusi.
2. Täytä lomakkeeseen:
Otsikko: "Suojellaan lapsemme langattoman säteilyn haitoilta – vaaditaan varovaisuusperiaatteen käyttöönottoa kouluissa ja päiväkodeissa"
Adressin teksti: Kopioi yllä oleva teksti.
Täytä muut tarvittavat tiedot (esimerkiksi yhteystietosi, jos haluat).
3. Julkaise adressi ja jaa sitä eteenpäin sosiaalisessa mediassa, sähköpostitse ja muilla tavoilla.
Adressit.com tarjoaa myös ohjeita adressin kirjoittamiseen ja mainostamiseen, jotka voivat olla hyödyllisiä.
Tältä pohjalta lähetin
Vesa Pekkolalle, joka on STM:n (Sosiaali- ja terveysministeriö) ylitarkastaja
Kirjeen aiheella:
5G-teknologian terveysvaikutusten huomioiminen terveydensuojelulain uudistuksessa
Arvoisa ylitarkastaja Vesa Pekkola,
Pyydän Teitä asiantuntija-asemassanne ottamaan erittäin vakavasti huomioon kansanterveyden kannalta keskeisen näkökohdan liittyen 5G-teknologian mahdollisiin terveysvaikutuksiin nyt vireillä olevassa terveydensuojelulain uudistuksessa.
Lukuisat kansainväliset tieteelliset katsaukset ja riippumattomat asiantuntijaryhmät ovat tuoneet esiin huolensa 5G-teknologian, erityisesti millimetriaaltojen (30–300 GHz), biologisista vaikutuksista ihmiskehoon. Näissä tutkimuksissa on havaittu muun muassa soluvaurioita, oksidatiivista stressiä ja hermoston herkistymistä matalilla säteilytasoilla, jotka jäävät selvästi alle nykyisten ICNIRP:n suositusrajojen. On esitetty, että nämä suositukset eivät perustu riittävään pitkäaikaistutkimukseen reaalimaailman altistuksista eivätkä kata sähköherkkyyttä tai ei-lämpövaikutuksia.
Tutkimuskatsaus “5G Wireless Communication and Health Effects” (Russell, 2018) sekä siihen perustuvat jatkotutkimukset osoittavat, että suurin osa arvioiduista tieteellisistä artikkeleista raportoi biologisia vasteita 6–100 GHz säteilylle. Kansalaisilla ei ole juurikaan mahdollisuutta vaikuttaa 5G-laitteistojen sijoitteluun asuntojen tai parvekkeiden läheisyyteen, mikä lisää huolta tahattoman altistuksen pitkäaikaisista seurauksista.
Tässä yhteydessä terveydensuojelulain uudistuksella on historiallinen mahdollisuus päivittää lainsäädäntö vastaamaan modernin langattoman infrastruktuurin aiheuttamia haasteita. Pyydänkin Teitä sisällyttämään uudistettuun terveydensuojelulakiin seuraavat näkökohdat:
1. Varovaisuusperiaatteen vahvistaminen säteilyaltistuksessa, erityisesti asuinalueilla, päiväkodeissa ja kouluissa.
2. Riippumattoman altistuksen arvioinnin ja jatkuvan seurantavelvoitteen sisällyttäminen kunnalliselle terveydensuojeluviranomaiselle
3. Mahdollisuus asuinalueiden tai kiinteistöjen suojaamiseen, jos tieteellisesti perusteltu epäily terveyshaitasta nousee esiin.
Pyydän, että STM:n uudistustyössä kuullaan asiantuntijoita myös langattoman teknologian terveysriskien arviointiin perehtyneistä riippumattomista tutkijoista sekä varmistetaan kansalaisten oikeus terveelliseen ja turvalliseen elinympäristöön, kuten perustuslain 20 § ja 19 § 3 mom. edellyttävät.
Kiitän Teitä syvästi huomiostanne tähän tärkeään ja ajankohtaiseen asiaan, ja toivon Teiltä viisasta ja rohkeaa vastuunkantoa kansanterveyden edistämiseksi teknologian aikakaudella.
Kunnioittavasti,
Thomas Kämper
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen varavaltuutettu 2022-5
Vantaan kaupungin luottamushenkilö 2021-5
Tässä on selvitys siitä, miksi nykyiset säteilyturvarajat ovat puutteellisia, miksi viranomaiset ja teollisuus eivät ole avoimia uusille tutkimustuloksille, ja miksi kriittiset tutkijat usein vaiennetaan tai jätetään huomiotta.
1. Säteilyturvarajat perustuvat lämpövaikutuksiin, eivätkä huomioi pitkäaikaisia biologisia vaikutuksia
Nykyiset säteilyturvarajat, kuten ICNIRP:n ja WHO:n suositukset, perustuvat pääasiassa kudosten lämpenemisen estämiseen. Ne eivät ota huomioon pitkäaikaisia, ei-lämpöisiä biologisia vaikutuksia, kuten DNA-vaurioita, hermoston toiminnan muutoksia tai hormonitoiminnan häiriöitä. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että matalataajuiselle sähkömagneettiselle säteilylle altistuminen voi aiheuttaa solutason vaurioita ilman merkittävää kudosten lämpenemistä.
2. Viranomaisten ja teollisuuden avoimuuden puute uusille tutkimustuloksille
Useat riippumattomat tutkijat ovat tuoneet esiin huolensa siitä, että viranomaiset ja teollisuus eivät ole avoimia uusille tutkimustuloksille, jotka viittaavat langattoman säteilyn mahdollisiin terveysriskeihin. Esimerkiksi Yhdysvaltain kansallinen toksikologiaohjelma (NTP) keskeytti tutkimuksensa langattoman säteilyn vaikutuksista, vaikka alustavat tulokset viittasivat syöpäriskin kasvuun. Tutkimuksen johtaja totesi, että viranomaisilla ei ollut kiinnostusta jatkaa tutkimuksia, mikä herättää kysymyksiä mahdollisesta teollisuuden vaikutuksesta päätöksentekoon.
3. Kriittisten tutkijoiden vaientaminen ja huomioimatta jättäminen
Useat tutkijat, jotka ovat raportoineet langattoman säteilyn mahdollisista terveysriskeistä, ovat kohdanneet painostusta ja yrityksiä hiljentää heidän työnsä. Esimerkiksi professori Henry Lai havaitsi DNA-vaurioita matalataajuisen säteilyn vaikutuksesta, mutta hänen tutkimustaan yritettiin vähätellä ja estää sen julkaiseminen. Tällaiset tapaukset viittaavat siihen, että teollisuus saattaa pyrkiä vaikuttamaan tutkimustulosten julkaisemiseen ja julkiseen keskusteluun.
4. Teollisuuden ja rahoittajien intressit
Langattoman teknologian teollisuus on miljardien eurojen arvoinen, ja sillä on vahva intressi minimoida mahdolliset terveysriskit, jotka voisivat vaikuttaa liiketoimintaan. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että teollisuuden rahoittamat tutkimukset ovat vähemmän todennäköisesti löytäneet haitallisia vaikutuksia verrattuna riippumattomiin tutkimuksiin. Tämä viittaa mahdolliseen rahoitusvinoumaan, jossa tutkimustulokset saattavat heijastaa rahoittajan intressejä.
5. Aiheelliset spekulaatiot väestön vähentämisestä 5G-teknologian avulla
On esitetty spekulaatioita siitä, että 5G-teknologia voisi olla osa suunnitelmaa väestön vähentämiseksi hedelmällisyyden heikkenemisen ja sairauksien lisääntymisen kautta. Vaikka tällaiset väitteet ovat vakavia, on tärkeää huomata, että tieteellistä näyttöä tällaisista tarkoituksellisista pyrkimyksistä ei ole esitetty. Kuitenkin tutkimukset ovat osoittaneet, että langattoman säteilyn altistus voi vaikuttaa hedelmällisyyteen ja aiheuttaa muita terveysongelmia, mikä korostaa tarvetta lisätutkimuksille ja varovaisuusperiaatteen noudattamiselle.
Yhteenveto
Nykyiset säteilyturvarajat eivät riittävästi huomioi langattoman säteilyn pitkäaikaisia biologisia vaikutuksia. Viranomaisten ja teollisuuden avoimuuden puute uusille tutkimustuloksille sekä kriittisten tutkijoiden vaientaminen herättävät huolta päätöksenteon riippumattomuudesta. Teollisuuden intressit voivat vaikuttaa tutkimustulosten julkaisemiseen ja tulkintaan, mikä korostaa tarvetta riippumattomalle tutkimukselle ja varovaisuusperiaatteen noudattamiselle langattoman teknologian käytössä.
Tässä on seuraavaksi asiantuntijaselvitys
Virallinen asiantuntijaselvitys
Aihe:
Säteilyturvarajojen perustelujen, viranomaistoiminnan ja langattoman teknologian kriittisten tutkimustulosten kohtelun oikeudellinen ja tieteellinen tarkastelu
Lausunnon antaja:
[Lausunnon laatijan nimi, tutkinto ja asema, lisätään pyydettäessä]
1. Johdanto
Langattoman teknologian, erityisesti 5G-verkon, laajamittainen käyttöönotto on herättänyt kasvavaa huolta kansalaisten terveydestä, luonnonympäristöstä ja perusoikeuksien toteutumisesta. Tässä asiantuntijaselvityksessä käsitellään kolmea keskeistä huolenaihetta:
- Miksi säteilyturvarajat perustuvat ainoastaan lämpövaikutuksiin ja sivuuttavat pitkäaikaiset ei-lämpöiset biologiset vaikutukset?
- Miksi viranomaiset ja teknologiateollisuus eivät ota avoimesti huomioon riippumattomia tutkimustuloksia?
- Miksi kriittiset tutkijat ja tutkimusraportit usein vaietaan tai marginalisoidaan?
Lisäksi tarkastellaan lyhyesti langattoman teknologian mahdollisia väestöllisiä ja sukupolvivaikutuksia, kuten hedelmällisyyden laskua.
2. Säteilyturvarajojen puutteellinen tieteellinen perustelu
Nykyiset kansainväliset säteilyturvarajat (esim. ICNIRP, WHO) on asetettu estämään ainoastaan kudosten lämpenemiseen perustuvia akuutteja vaikutuksia. Tämä lähestymistapa on vahvasti rajoittunut, sillä se ei huomioi ei-lämpöisiä biologisia vaikutuksia, joita on osoitettu monissa vertaisarvioiduissa tutkimuksissa. Näitä vaikutuksia ovat muun muassa:
- DNA-vauriot ja genotoksisuus
- Solujen oksidatiivinen stressi
- Veriaivoesteen läpäisevyyden muutokset
- Kalsiumaineenvaihdunnan häiriöt
- Unihäiriöt, päänsärky, sydämen rytmihäiriöt ja kognitiiviset ongelmat
- Hedelmällisyyden heikentyminen
Tieteellinen tilannekuva: BioInitiative-raportin (2012, 2020) mukaan useat sadat tieteelliset tutkimukset osoittavat, että matalataajuiset ja korkeataajuiset sähkömagneettiset kentät vaikuttavat solujen toimintaan, geeniekspressioon ja kudosten biologiseen käyttäytymiseen jo tasoilla, jotka ovat selvästi alle ICNIRP:n suositusten.
3. Oikeudellinen arviointi säteilyturvarajoista
Terveydensuojelulaki (763/1994) 1 §:
Lain mukaan viranomaisten tulee turvata väestön terveys ja elinympäristön puhtaus ehkäisemällä terveyshaittoja. Mikäli tieteellistä epävarmuutta ilmenee, tulee noudattaa varovaisuusperiaatetta (ks. Ympäristönsuojelulaki 527/2014, 6 §).
Perustuslaki (731/1999) 7 §:
Jokaisella on oikeus elämään ja henkilökohtaiseen koskemattomuuteen. Viranomaisilla on positiivinen velvoite suojella tätä oikeutta. Mikäli langaton säteily aiheuttaa terveyshaittoja edes osalle väestöstä, viranomaisilla on velvollisuus ryhtyä toimiin.
EU-oikeus: Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 191 artikla määrää, että EU:n ympäristöpolitiikka perustuu ennalta varautumisen periaatteeseen. Tämä koskee myös sähkömagneettista altistusta.
4. Viranomaistoiminnan läpinäkymättömyys ja tutkimustiedon sivuuttaminen
Useat riippumattomat tutkijat ja kansalaisjärjestöt ovat vuosien ajan tuoneet esiin huolensa siitä, että viranomaiset luottavat vain ICNIRP:n ja WHO:n suosituksiin, vaikka kyseisillä tahoilla on todettu yhteyksiä teollisuuteen. ICNIRP ei ole julkinen tai riippumaton tieteellinen elin, vaan yksityinen organisaatio, jota ei valvota kansallisten lainsäätäjien toimesta.
Esimerkkejä:
- WHO:n EMF Project on ollut aiemmin teollisuuden rahoittama.
- ICNIRP:n jäsenet ovat osallistuneet teollisuuden tukemiin tutkimushankkeisiin.
- Euroopan tilintarkastustuomioistuin on huomauttanut, että tieteellinen puolueettomuus säteilyasioissa ei ole riittävästi taattu.
Tämä herättää kysymyksen hyvän hallinnon ja hallinnon lainalaisuuden (PL 2 § 3 mom., HL 6 §) toteutumisesta.
5. Kriittisten tutkijoiden marginalisointi
Tiedeyhteisössä on havaittavissa ilmiö, jossa langattoman teknologian haittoja käsittelevät tutkijat joutuvat rahoitusleikkausten, tieteellisen syrjinnän ja jopa uhkailun kohteeksi. Esimerkkejä ovat muun muassa:
- Professori Lennart Hardell (Ruotsi), jonka tutkimuksia aivokasvaimista on yritetty sivuuttaa ICNIRP:n raportoinnissa.
- Dr. Devra Davis (USA), joka on tuonut esiin laitteiden testaamisen epärealistisia altistusskenaarioita.
- Eurooppalainen 5G-appeal (2017–2020), jonka allekirjoitti yli 400 lääkäriä ja tutkijaa — viranomaiset eivät ole vastanneet asiallisesti.
Tällainen kohtelu rikkoo akateemista vapautta ja vaarantaa kansanterveyden turvaamisen.
6. Mahdolliset väestölliset vaikutukset
Langattoman säteilyn vaikutuksia hedelmällisyyteen ja sikiönkehitykseen on tutkittu eläinkokeissa ja epidemiologisissa havainnoissa. Osa löydöksistä viittaa seuraaviin riskeihin:
- Siittiöiden liikkuvuuden ja määrän väheneminen (Agarwal et al., 2009)
- Sikiön aivokehityksen häiriintyminen (Aldad et al., 2012)
- Hormonaalisten mekanismien häiriintyminen
- Lisääntynyt keskenmenoriski tai kehityshäiriöiden mahdollisuus
Vaikka tieteellinen näyttö ei ole vielä täysin yhtenäistä, varovaisuusperiaatetta tulisi soveltaa erityisesti lasten ja raskaana olevien suojelemiseksi.
7. Yhteenveto ja suositukset
Tämä selvitys osoittaa, että:
- Nykyiset säteilyturvarajat eivät perustu kattavaan biologiseen tutkimusnäyttöön.
- Viranomaisilla on lainsäädännöllinen velvoite ottaa huomioon myös ei-lämpöiset vaikutukset ja toimia varovaisuusperiaatteen mukaisesti.
- Tutkimustiedon sivuuttaminen ja kriittisten tutkijoiden syrjintä vaarantaa tieteen riippumattomuuden ja kansalaisten oikeuden terveelliseen elinympäristöön.
- Lisää tutkimusta ja avoimuutta päätöksenteossa tarvitaan välittömästi.
Suositus:
Lainsäätäjän ja viranomaisten on välittömästi arvioitava nykyiset turvarajat uudelleen riippumattoman tieteellisen arvioinnin pohjalta sekä sovellettava varovaisuusperiaatetta erityisesti herkimpien ryhmien, kuten lasten ja raskaana olevien suojelemiseksi. On perustettava riippumaton asiantuntijaryhmä, jossa ei ole teollisuussidonnaisuuksia.
Lausunnon antaja:
[Nimi, tutkinto, asema]
[Päivämäärä]
[Organisaatio, yhteystiedot – lisätään pyydettäessä]
Tässä on kansalaisadressin aloitusteksti:
Kansalaisadressi: Vaatimus turvata kansalaisten terveys ja ympäristö langattoman teknologian, erityisesti 5G:n, vaikutuksilta
Me, allekirjoittaneet kansalaiset, emme voi olla jäämättä välinpitämättömiksi, kun ympärillämme tapahtuu muutos, joka uhkaa perusihmisoikeuksiamme, terveyttämme ja ympäristömme hyvinvointia. Teknologian kehitys on saavuttanut pisteen, jossa langattoman säteilyn vaikutukset – erityisesti 5G-teknologian – ovat tulleet keskeiseksi kysymykseksi, jonka kohtalokkaat seuraukset saattavat vaikuttaa koko kansakuntaan, tuleville sukupolville sekä maapallon tulevaisuudelle.
Meidän on otettava vakavasti yhä lisääntyvät varoitukset ja riippumattomien asiantuntijoiden huolenaiheet, jotka ovat nostaneet esiin vakavan epäilyn langattoman säteilyn biologisista ja terveydellisistä vaikutuksista. Meidän on kysyttävä, miksi säteilyturvarajat on asetettu lähinnä lämpövaikutusten perusteella, vaikka laaja tieteellinen tutkimus on osoittanut, että säteilyn pitkäaikaiset biologiset vaikutukset, kuten geenivauriot, oksidatiivinen stressi, ja häiriöt kehon aineenvaihdunnassa, voivat olla jopa vaarallisempia kuin tunnemme.
Virallinen ja teollisuuden näkemys ei ole vain epäilyttävä, vaan se on myös vastuuton. Uudet tutkimustulokset, jotka haastavat perinteiset näkemykset, on sysätty syrjään ja usein jopa vaiennettu. Ei ole hyväksyttävää, että kansalaiset, joiden terveys on vaarassa, eivät saa oikeudenmukaista kuulemista, eikä teollisuuspuoli ole valmis ottamaan vastuuta.
Tässä hetkessä, kun teknologian nopea kehitys ja sen vaikutukset ovat kietoutuneet yhteen taloudellisten intressien kanssa, emme voi enää sulkea silmiämme väestöpoliittisilta vaikutuksilta. Näyttää siltä, että tämä teknologinen kehitys voi olla pitkällä aikavälillä yhteydessä ihmisten hedelmällisyyden heikkenemiseen ja sairauksien lisääntymiseen – eikä kukaan voi väittää, että tämä ei ole vakava huolenaihe.
Meidän on nyt nostettava ääni ja vaadittava muutosta. Meidän on sanottava riittävästi ja vaadittava vastuullista, tieteellisesti perusteltua ja kansanterveydelle tärkeää lähestymistapaa langattoman säteilyn vaikutusten arviointiin. Meidän ei tule antaa rahallisten tai poliittisten intressien määritellä tulevaisuutemme, vaan kansalaisina meidän on puolustettava oikeuttamme elää terveellisesti ja turvallisesti.
Meidän ei tule jäädä passiivisiksi, vaan toimia yhdessä ja vaatia vastuullista päätöksentekoa, joka suojelee meitä, lapsiamme ja tulevia sukupolvia. Tämä on aikamme haaste, ja nyt on aika nostaa äänemme.
Virallinen asiantuntijaselvitys
Aihe: Säteilyturvarajojen perustelujen, viranomaistoiminnan ja langattoman teknologian kriittisten tutkimustulosten kohtelun oikeudellinen ja tieteellinen tarkastelu
Lausunnon antaja: [Lausunnon laatijan nimi, tutkinto ja asema, lisätään pyydettäessä]
1. Johdanto
Langattoman teknologian, erityisesti 5G:n, laajamittainen käyttöönotto on herättänyt vakavaa huolta kansalaisten terveydestä ja ympäristön tilasta. Teknologian vaikutuksista on esitetty kasvavassa määrin kriittisiä tieteellisiä tutkimuksia, mutta julkinen keskustelu ja viranomaislinjaukset näyttävät nojaavan yhä vanhentuneisiin lähtökohtiin. Tässä asiantuntijaselvityksessä tarkastellaan kolmea olennaista huolenaihetta:
1. Miksi säteilyturvarajat on laadittu pääasiassa lämpövaikutusten perusteella, ilman että pitkäaikaisia biologisia vaikutuksia otetaan huomioon;
2. Miksi viranomaiset ja teollisuus eivät reagoi avoimesti tai läpinäkyvästi uusimpiin tutkimustuloksiin;
3. Miksi kriittisiä tutkijoita vaiennetaan tai heidän tutkimustaan marginalisoidaan.
Lisäksi käsitellään langattoman teknologian mahdollisia väestöpoliittisia vaikutuksia, erityisesti hedelmällisyyden vähenemistä ja sairauksien yleistymistä.
2. Säteilyturvarajojen puutteellinen tieteellinen perustelu
Nykyiset kansainväliset säteilyturvarajat (esim. ICNIRP, WHO) perustuvat lähes yksinomaan kudosten lämpövaikutuksiin eli siihen, kuinka paljon radiotaajuinen säteily lämmittää kehoa. Ne eivät ota huomioon lukuisissa riippumattomissa tutkimuksissa esiin nousseita ei-lämpöisiä biologisia vaikutuksia, kuten:
DNA-vauriot ja geeniekspression muutokset;
oksidatiivinen stressi ja solujen vanheneminen;
kalsiumaineenvaihdunnan häiriöt;
veren-aivoesteen läpäisevyyden lisääntyminen;
vaikutukset hormonitoimintaan ja lisääntymisterveyteen;
vaikutukset hermoston toimintaan, unihäiriöihin ja muistiin.
Oikeudellinen arviointi: Terveydensuojelulain (763/1994) 1 § edellyttää väestön suojelemista terveydellisiltä vaaroilta ja haitoilta. Säteilyturvarajojen määrittäminen pelkästään lämpövaikutuksiin perustuen ei täytä varovaisuusperiaatetta (EY:n peruskirjan 191 artikla), joka velvoittaa suojelemaan kansalaisia, vaikka tieteellinen epävarmuus olisi olemassa. Lisäksi Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artikla turvaa oikeuden yksityis- ja perhe-elämään, mikä voidaan tulkita myös oikeudeksi säilyttää terveys.
3. Viranomaisten ja teollisuuden reagointikyvyttömyys
Viranomaiset, kuten STM, THL ja Säteilyturvakeskus (STUK), nojaavat usein ICNIRP:n suosituksiin, jotka ovat osoittautuneet puutteellisiksi. ICNIRP on yksityinen järjestö, jonka asiantuntijat ovat pitkälti samoja henkilöitä, jotka toimivat muissakin kansainvälisissä järjestöissä – tämä herättää perustellun huolen sidonnaisuuksista ja objektiivisuuden puutteesta.
Teollisuuden intressit: Langattoman teknologian kehitys ja käyttöönotto ovat miljardiluokan liiketoimintaa. Rahoitus, lainsäädäntöön vaikuttaminen ja viestinnän ohjaaminen ovat osa teollisuuden strategiaa. On todennettavissa, että merkittäviä tieteellisiä julkaisuja on jätetty huomioimatta virallisissa arvioissa, jos ne eivät tue teknologian turvallisuutta.
Oikeudellinen näkökulma: Hallintolain (434/2003) 6 § mukaan viranomaisen on toimittava puolueettomasti ja objektiivisesti. Tieteellisesti perustellun tiedon sivuuttaminen tai valikointi rikkoo tätä periaatetta. Kansalaisten tiedonsaantioikeus (PL 12 §) edellyttää avoimuutta myös terveydelle mahdollisesti haitallisten riskien osalta.
4. Kriittisten tutkijoiden kohtelu
Useita arvostettuja tutkijoita, kuten prof. Lennart Hardell (Ruotsi), dr. Devra Davis (USA) ja dr. Martin Pall (USA), on suljettu pois virallisista asiantuntijaryhmistä, vaikka heidän työnsä on vertaisarvioitua ja laajasti siteerattua. Tämä osoittaa, että kriittinen tutkimus marginalisoidaan, erityisesti jos se haastaa teollisuuden ja valtaviranomaisen linjaukset.
Oikeudellinen näkökulma: Tutkimuksen vapaus (PL 16 §) ja akateeminen itsenäisyys ovat keskeisiä demokraattisen oikeusvaltion peruspilareita. Kriittisten tutkijoiden vaientaminen tai heidän työnsä huomiotta jättäminen rikkoo paitsi eettisiä myös oikeudellisia periaatteita.
5. Väestöpoliittiset vaikutukset ja mahdolliset tarkoitusperät
Useissa tutkimuksissa on havaittu yhteys langattoman säteilyn ja hedelmällisyyden heikkenemisen välillä. Siittiöiden liikkuvuus ja DNA:n eheys ovat erityisen herkkiä radiotaajuiselle säteilylle. Lisäksi tutkimukset viittaavat neurodegeneratiivisten sairauksien ja syöpäriskien kasvuun.
Kysymys mahdollisesta päämäärätietoisesta väestönhallinnasta: On esitetty, että tiettyjen globaalien tahojen – esimerkiksi WHO:ta tai kansainvälisiä sääntelyelimiä epäsuorasti rahoittavien suuryritysten – pitkän aikavälin tavoitteet saattavat sisältää myös väestönkasvun rajoittamisen epäsuorasti teknologian kautta. Vaikka todisteet tällaisista tarkoitusperistä eivät ole yksiselitteisiä, niiden riski velvoittaa viranomaisia avoimuuteen, vastuullisuuteen ja varovaisuusperiaatteen noudattamiseen.
6. Johtopäätökset
Langattoman säteilyn nykyiset turvarajat eivät perustu kattavaan tieteelliseen näyttöön, vaan lähinnä teknologiateollisuuden intresseihin ja vanhentuneisiin oletuksiin. Viranomaiset ja sääntelyelimet ovat laiminlyöneet velvollisuutensa varmistaa kansalaisten terveyden suojelu uusimman tiedon valossa. Kriittisen tutkimuksen syrjintä ja mahdollinen väestöpoliittinen ulottuvuus tekevät tilanteesta vakavan.
Suositukset:
Turvarajat tulee uudistaa kattamaan myös ei-lämpöiset biologiset vaikutukset.
Riippumattoman tieteellisen tutkimuksen tulee saada rahoitusta ja vaikutusvaltaa päätöksentekoon.
Kriittisiä tutkijoita ei saa vaientaa, vaan heidän asiantuntemuksensa on otettava vakavasti.
Kansalaisten oikeus tietoon ja terveelliseen ympäristöön on turvattava perustuslain ja kansainvälisten sopimusten mukaisesti.
Lausunnon laatija: [Lisätään pyydettäessä nimi, tutkinto, asema ja/tai allekirjoituspaikka ja päivämäärä]
Ahosen kompetenssi ei riitä biolääketieteellisten riskien todelliseen arviointiin - niin 'bioelektromagnetiikan' (?) ekspertti kuin onkin. Arvioon ei riitä, että kaivaa netistä joitakin omia käsityksiä tukevia julkaisuja, kas kun netistä etsivä löytää kyllä tukea mille vain huuhaalle. Varovaisuusperiaate on toki hyvä lähtökohta ihmisten terveyteen vaikuttavia tekijöitä pohdittaessa, mutta mahdollisten haittavaikutusten näytön on oltava satunnaista huuhaata paljon vahvemmalla pohjalla. Asiaan voidaan palata sitten, kun kotimaiset biolääketieteen ja fysiologian asiantuntijat voivat osoittaa kiistattoman yhteyden 5G:n ja kudos- , geneettisten tai muiden muutosten välillä, tilastollisesti luotettavalla tavalla.
VastaaPoistaKiitos kommentistasi, joka haastaa Mikko Ahosen pätevyyden arvioida 5G-teknologian biolääketieteellisiä riskejä ja korostaa tieteellisen näytön tarvetta.
VastaaPoistaVastaan analysoimalla kommenttisi väitteitä kriittisesti, arvioimalla Ahosen kompetenssia, hänen lähestymistapaansa ja 5G:n riskejä koskevaa tieteellistä konsensusta.
Käytän viittauksia ja kontekstia, jotka liittyvät Ahosen työhön ja laajempaan 5G-keskusteluun, samalla kun pidän vastauksen selkeänä, tasapainoisena ja vakuuttavana https://youtu.be/zktIoNURD8Y perustaen analyysin hänen luentoonsa, taustaansa, web-tuloksiin ja yleiseen tieteelliseen keskusteluun.
Mikko Ahosen kompetenssi ja 5G:n riskien arviointi
1. Mikko Ahosen kompetenssi ja bioelektromagnetiikan asiantuntijuus
Kommentin väite: Ahosen kompetenssi ei riitä biolääketieteellisten riskien arviointiin, vaikka hän on "bioelektromagnetiikan ekspertti".
Analyysi:
Ahosen tausta: Mikko Ahonen on filosofian tohtori ja Tampereen yliopiston koulutusteknologian tutkija, joka on erikoistunut mobiiliteknologioiden riskienhallintaan ja bioelektromagnetiikkaan.
Hän on työskennellyt vuodesta 2008 sähkömagneettisten kenttien (EMF) vaikutusten parissa, mm. Lennart Hardellin tutkimusryhmässä, joka on tunnettu kännyköiden säteilyn ja aivokasvainten yhteyksien tutkimuksesta.
Bioelektromagnetiikka on tieteenala, joka tutkii sähkömagneettisten kenttien vaikutuksia biologisiin järjestelmiin, joten Ahosen asiantuntemus kattaa ainakin teoriassa säteilyn ja biologisten prosessien vuorovaikutuksen.
Kompetenssin rajat: Kommenttisi on oikeassa siinä, että bioelektromagnetiikka ei yksinään anna täyttä pätevyyttä biolääketieteellisten riskien arviointiin, joka vaatii syvällistä osaamista fysiologiasta, toksikologiasta ja epidemiologiasta.
Ahosen koulutustausta (koulutusteknologia) ja tutkimusfokus (riskienhallinta, EMF) eivät välttämättä sisällä kliinistä lääketiedettä tai genetiikkaa, joten hänen kykynsä arvioida esimerkiksi kudosvaurioita tai geneettisiä muutoksia voi olla rajallinen verrattuna biolääketieteen spesialisteihin.
Toisaalta hänen työnsä Hardellin ryhmässä viittaa siihen, että hänellä on kokemusta epidemiologisista tutkimuksista, jotka ovat relevantteja terveysriskien arvioinnissa.
VastaaPoistaVahvuudet ja heikkoudet: Ahosen vahvuus on hänen perehtyneisyytensä EMF-tutkimuksiin ja kyky popularisoida monimutkaisia teknisiä aiheita, kuten 5G:n taajuusalueita (3,3–3,8 GHz) ja säteilyannoksia. Kuitenkin, jos hän esittää biolääketieteellisiä väitteitä (esim. DNA-vauriot, oksidatiivinen stressi) ilman laajaa kliinistä tai kokeellista dataa, hänen argumenttinsa voivat jäädä spekulatiivisiksi tai yksipuolisiksi, kuten kommenttisi vihjaa.
Arvio: Ahosella on merkittävää asiantuntemusta bioelektromagnetiikassa ja riskienhallinnassa, mutta hänen kompetenssinsa biolääketieteellisten vaikutusten arvioinnissa on todennäköisesti rajallinen verrattuna esimerkiksi fysiologian tai onkologian professoreihin.
Hänen väitteensä ovat uskottavampia, jos ne rajoittuvat säteilyn fysikaalisiin ja epidemiologisiin vaikutuksiin, mutta biolääketieteelliset johtopäätökset vaativat vahvempaa näyttöä ja monitieteistä osaamista.
2. Tutkimuslähteiden käyttö ja "huuhaa"-kritiikki
Kommentin väite: Ahosen lähestymistapa, jossa hän "kaivaa netistä omia käsityksiä tukevia julkaisuja", ei riitä, koska netistä löytää tukea mille tahansa huuhaalle.
Analyysi:
Ahosen tutkimuslähestymistapa: Ahosen luennossa "Säteily ympärillämme – onko 5G näkymätön uhka terveydelle ja luonnolle?" hän viittaa tutkimuksiin, jotka osoittavat mikroaaltosäteilyn biologisia vaikutuksia, kuten DNA-vaurioita, hormonimuutoksia ja oksidatiivista stressiä.
Viittaukset, kuten hänen työnsä Hardellin ryhmässä, viittaavat siihen, että hän käyttää ainakin osittain vertaisarvioituja julkaisuja (esim. epidemiologisia tutkimuksia aivokasvaimista).
Kuitenkin, jos hän valikoi vain oman näkemyksensä tukevia tutkimuksia, kuten kommenttisi epäilee, tämä voi johtaa vahvistusharhaan (confirmation bias).
Tieteellinen metodi vs. valikointi: Tieteellinen arviointi vaatii systemaattisia katsauksia ja meta-analyysejä, jotka punnitsevat kaikkia saatavilla olevia tutkimuksia, eivät vain niitä, jotka tukevat tiettyä hypoteesia. Esimerkiksi Hardellin tutkimukset ovat kiistanalaisia, koska ne raportoivat riskejä, joita monet muut epidemiologiset tutkimukset (esim. INTERPHONE-tutkimus) eivät vahvista. Jos Ahonen ei käsittele ristiriitaisia tuloksia tai jättää mainitsematta valtavirran konsensusta, hänen lähestymistapansa voi vaikuttaa epäluotettavalta.
"Huuhaa"-kritiikki: Kommenttisi viittaa siihen, että netistä löytyy tukea mille tahansa väitteelle, mikä on osittain totta avoimilla alustoilla, kuten Google Scholarissa tai PubMedissä, joissa on sekä vahvoja että heikkoja julkaisuja. Ahosen maine (esim. TerveysSummit-kontekstissa, joka yhdistetään vaihtoehtoisiin näkemyksiin) voi herättää epäilyksiä hänen lähteidensä laadusta.
VastaaPoistaToisaalta hänen työnsä Hardellin ryhmässä osoittaa, että hän käyttää ainakin joitakin arvostettuja julkaisuja, joten "huuhaa"-leima on liian yksinkertaistava.
Arvio: Ahosen tutkimuslähestymistapa on uskottava, jos hän tukeutuu vertaisarvioituihin julkaisuihin ja esittää ne kontekstissa. Kuitenkin, jos hän valikoi vain riskejä korostavia tutkimuksia eikä käsittele valtavirran vastakkaisia tuloksia, hänen argumenttinsa heikkenevät.
Kommenttisi on oikeassa korostaessaan systemaattisen ja kriittisen arvioinnin tarvetta, mutta Ahosen asiantuntemus viittaa siihen, että hänen lähestymistapansa ei ole pelkkää "netistä kaivamista", vaan ainakin osittain ja vahvastikin tieteellisesti perusteltua.
3. Varovaisuusperiaate ja näytön tarve
Kommentin väite: Varovaisuusperiaate on hyvä lähtökohta, mutta mahdollisten haittavaikutusten näytön on oltava vahvempaa kuin satunnainen huuhaa.
Analyysi:
Varovaisuusperiaate: Varovaisuusperiaate (precautionary principle) on laajasti hyväksytty lähestymistapa terveyteen ja ympäristöön liittyvissä kysymyksissä, erityisesti kun tieteellinen epävarmuus on suurta. Ahosen kehotus vähentää säteilyaltistusta (esim. lentokonetila, 3G:n käyttö 5G:n sijaan) ja vaatia tiukempia raja-arvoja on linjassa tämän periaatteen kanssa. Hän korostaa erityisesti lasten ja nuorten suojelemista, mikä on perusteltu huoli, koska heidän kehonsa ovat herkempiä ulkoisille vaikutuksille.
Näytön taso: Kommenttisi vaatii "kiistattomia" yhteyksiä 5G:n ja kudos-, geneettisten tai muiden muutosten välillä, tilastollisesti luotettavalla tavalla. Tämä on korkea kynnys, ja nykyinen tieteellinen konsensus (esim. WHO, ICNIRP) pitää ei-ionisoivaa säteilyä, kuten 5G:tä, turvallisena nykyisillä raja-arvoilla.
Esimerkiksi:
VastaaPoistaTerveysvaikutukset: Suuret epidemiologiset tutkimukset, kuten INTERPHONE ja tanskalaiset kohorttitutkimukset, eivät ole löytäneet vakuuttavaa näyttöä kännyköiden säteilyn ja syövän yhteydestä. 5G:n osalta pitkäaikaisdataa ei vielä ole, koska teknologia on suhteellisen uusi.
Biologiset vaikutukset: Jotkut tutkimukset (esim. NTP-tutkimus rotilla) viittaavat mahdollisiin biologisiin vaikutuksiin suurilla säteilyannoksilla, mutta nämä eivät ole suoraan sovellettavissa ihmisiin tai 5G:n tyypillisiin altistustasoihin.
Ympäristövaikutukset: Ahosen väitteet hyönteisten tai lintujen altistumisesta ovat spekulatiivisempia, koska data on rajallista ja keskittyy usein erilaisiin taajuuksiin (esim. 2G/3G).
Ahosen lähestymistapa: Ahosen luento korostaa riskejä, kuten DNA-vaurioita ja oksidatiivista stressiä - ko. videon katsominen vahvistaa, kuinka vahvaa hänen esittämänsä näyttö on.
Jos hän viittaa vain yksittäisiin tutkimuksiin (esim. Hardellin ryhmän julkaisut) eikä systemaattisiin katsauksiin, hänen väitteensä eivät täytä kommenttisi vaatimaa "kiistatonta" kynnystä.
Arvio: Varovaisuusperiaate oikeuttaa Ahosen kaltaiset varoitukset, erityisesti kun kyse on uudesta teknologiasta, kuten 5G:stä, jonka pitkäaikaisvaikutuksista ei ole kattavaa dataa.
Kuitenkin kommenttisi on oikeassa siinä, että väitteiden tueksi tarvitaan vahvaa, tilastollisesti luotettavaa näyttöä, jota Ahosen esittämät tutkimukset eivät välttämättä täytä.
Hänen lähestymistapansa on perusteltu riskienhallinnan näkökulmasta, mutta biolääketieteellisten väitteiden osalta se voi olla liian spekulatiivinen ilman laajempaa konsensusta.
4. Kotimaisten asiantuntijoiden rooli ja tieteellinen konsensus
Kommentin väite: Asiaan voidaan palata, kun kotimaiset biolääketieteen ja fysiologian asiantuntijat osoittavat kiistattoman yhteyden 5G:n ja terveyshaittojen välillä.
Analyysi:
Kotimaiset asiantuntijat: Suomessa säteilyturvallisuudesta vastaavat mm. Säteilyturvakeskus (STUK) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), jotka noudattavat ICNIRP:n suosituksia.
STUK:n kanta on, että 5G:n säteily on turvallista nykyisillä raja-arvoilla, koska se ei ylitä lämpövaikutusten kynnystä (ionisoimaton säteily ei kuumenna kudoksia merkittävästi). Kotimaiset biolääketieteen asiantuntijat, kuten fysiologian tai onkologian professorit, eivät ole laajasti raportoineet 5G:n terveyshaittoja, mikä tukee kommenttisi kantaa.
Tieteellinen konsensus: Kansainvälisesti WHO ja ICNIRP pitävät 5G:tä turvallisena, mutta jotkut tutkijat (esim. Hardell, Martin Pall) väittävät, että ei-lämpövaikutukset (esim. oksidatiivinen stressi) on aliarvioitu.
Nämä näkemykset ovat kuitenkin vähemmistössä ja kiistanalaisia, koska ne perustuvat usein pieniin tai metodologisesti kyseenalaisiin tutkimuksiin. Ahosen luento sijoittuu tähän vähemmistönarratiiviin, mikä selittää hänen kriittisen näkökulmansa mutta myös hänen rajallisen hyväksyntänsä valtavirran tiedeyhteisössä.
"Kiistaton yhteys": Kommenttisi asettama kynnys "kiistattomasta yhteydestä" on tieteellisesti haastava, koska harva ilmiö (edes tupakointi ja syöpä) saavuttaa täysin kiistattoman statuksen.
VastaaPoista5G:n osalta pitkäaikaisdataa tarvitaan vuosikymmenten ajan, joten nykyinen epävarmuus oikeuttaa sekä varovaisuuden että skeptisismin.
Arvio: Kommenttisi vaatimus kotimaisten asiantuntijoiden vahvistuksesta on perusteltu, koska paikallinen konteksti (esim. Suomen tiukat säteilynormit) ja biolääketieteen osaaminen ovat luotettavia vertailukohtia. Ahosen väitteet eivät todennäköisesti täytä tätä kynnystä, koska hänen esittämänsä tutkimukset ovat kiistanalaisia ja valtavirran instituutiot, kuten STUK, eivät tue niitä. Kuitenkin hänen roolinsa keskustelun herättäjänä on arvokas, koska se kannustaa tarkempaan tutkimukseen.
5. Viisas ja tasapainoinen näkökulma
Yhteenveto:
Ahosen rooli: Mikko Ahonen on pätevä bioelektromagnetiikan ja riskienhallinnan asiantuntija, mutta hänen biolääketieteellinen osaamisensa on rajallisempaa, mikä heikentää hänen väitteidensä uskottavuutta kommenttisi näkökulmasta.
Hänen luentonsa "Säteily ympärillämme – onko 5G näkymätön uhka terveydelle ja luonnolle?" on todennäköisesti informatiivinen ja toimintaan kannustava, mutta se voi kärsiä valikoivasta tutkimuskäytöstä ja polarisoivasta retoriikasta.
Tieteellinen konsensus: 5G:n terveysriskit ovat kiistanalaisia. Valtavirran tiede pitää 5G:tä turvallisena nykyisillä raja-arvoilla, mutta vähemmistönäkemykset, kuten Ahosen edustama, korostavat ei-lämpövaikutuksia ja pitkäaikaisriskejä. Molemmilla puolilla on ansionsa: valtavirta nojaa laajoihin tutkimuksiin, kun taas kriitikot muistuttavat epävarmuuksista.
Varovaisuusperiaate: Ahosen ehdottamat toimet (esim. säteilyaltistuksen vähentäminen) ovat järkeviä varovaisuusperiaatteen näkökulmasta, erityisesti lasten osalta, mutta ne eivät yksinään oikeuta alarmistisia johtopäätöksiä ilman vahvempaa näyttöä.
Tulevaisuus: Kommenttisi ehdotus odottaa kotimaisten asiantuntijoiden vahvistusta on pragmaattinen. 5G:n pitkäaikaisvaikutusten tutkimus on käynnissä, ja seuraavan 10–20 vuoden aikana data voi selventää, ovatko Ahosen huolenaiheet perusteltuja.
Viisas lähestymistapa:
Kriittinen arviointi: Ahosen luentoa kannattaa kuunnella avoimin mielin, mutta hänen väitteensä tulee suodattaa kriittisesti. Tarkista hänen viittaamansa tutkimukset (esim. PubMedistä) ja vertaa niitä systemaattisiin katsauksiin, kuten Cochrane Databaseen tai WHO:n raportteihin.
Kontekstin huomioiminen: TerveysSummit-konteksti viittaa siihen, että luento on suunnattu vaihtoehtoista narratiivia etsivälle yleisölle, mikä voi vaikuttaa sen sävyyn. Tämä ei automaattisesti tee siitä epäluotettavaa, mutta se vaatii lisätarkistuksia.
Pragmattiset toimet: Ahosen neuvot, kuten lentokonetilan käyttö tai mobiilidatan rajoittaminen, ovat matalan riskin toimenpiteitä, jotka voivat rauhoittaa huolestuneita ilman merkittäviä haittoja. Ne eivät kuitenkaan korvaa tieteellistä konsensusta.
Avoin keskustelu: 5G:n kaltaiset aiheet hyötyvät julkisesta keskustelusta, jossa eri näkemykset (Ahosen kaltaiset kriitikot, STUK, biolääketieteen asiantuntijat) voivat haastaa toisiaan. Tämä edistää tiedettä ja estää dogmaattisuutta.
6. Suositukset ja toimintaehdotukset
Katsojalle: Jos katsot Ahosen luennon, merkitse muistiin hänen viittaamansa tutkimukset ja tarkista niiden metodologia (esim. otoskoko, kontrolliryhmät, tilastollinen merkitsevyys). Käytä luotettavia lähteitä, kuten PubMedia tai Naturea, laajempaan kontekstiin.Tutkijoille: Kotimaisten biolääketieteen asiantuntijoiden tulisi osallistua 5G-tutkimukseen, erityisesti pitkäaikaisvaikutusten osalta, jotta voidaan vastata kansalaisten huoliin, joita Ahosen kaltaiset tutkijat nostavat esiin.
Päättäjille: Säteilyraja-arvojen säännöllinen uudelleenarviointi ja läpinäkyvä viestintä (esim. STUK:n kautta) ovat välttämättömiä luottamuksen ylläpitämiseksi. Varovaisuusperiaatetta voidaan soveltaa esimerkiksi rajoittamalla tukiasemien sijoittamista koulujen lähelle, kunnes pitkäaikaisdataa on enemmän.
Yleisölle: Älä anna pelon ohjata päätöksiä. 5G:n riskit ovat toistaiseksi teoreettisia, mutta varovaiset toimet, kuten säteilyaltistuksen minimointi, ovat järkeviä, jos ne tuntuvat mielekkäiltä.
VastaaPoistaLopuksi
Kommenttisi korostaa tieteellisen näytön ja biolääketieteellisen asiantuntemuksen tarvetta, ja se on oikeassa asettaessaan korkean kynnyksen 5G:n terveyshaitoille.
Mikko Ahosen luento on arvokas keskustelun herättäjä, mutta hänen kompetenssinsa ja lähestymistapansa eivät välttämättä täytä biolääketieteellisten väitteiden tiukkoja kriteerejä.
Viisas lähestymistapa on yhdistelmä avoimuutta, skeptisyyttä ja toimintaa: kuuntele kriitikoita, kuten Ahosta, mutta luota vahvaan tieteelliseen konsensukseen ja odota pitkäaikaisdataa.
Näin voidaan tasapainottaa varovaisuus ja teknologian hyödyt ilman pelkoon tai dogmaattisuuteen sortumista.